Kommentit

Kuva 12088
<muhentaja> Kyllähän ne risteilyaluksetkin tuolla Helsingin satamissa toisinaan hetken aikaa tosi mustat tuprut päästää liikkeelle lähtiessä, mutta taitaa enempi johtua siitä kun turbot on sitä kaliiberia että inertia estää niitä ehtimästä heti syöttämään tarpeeksi ilmaa moottoriin jos kaasukahvan käyttäjä on turhan innokas. Mikko voipi korjata jos olen väärässä, mutta muuutaman videon olen nähnyt jossa kone "kalkattaa" jo melko reilusti ja turbo vasta alkaa ottaa kierroksia.
Kuva 11993
<Froggy> Onko näiden kaapelimerkkien väreissä mitään logiikkaa? Tarkoittaako punainen kaukoyhteyttä ja musta tilaajien kaapelia? On myös ruskea: https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/11996
Kuva 8808
<Koomikko> Lehtijuttujen perusteella kartat hävinneet tai hävitetty, jossain omistajan vaihdosten yhteydessä, Posti- ja Lennätinlaitos, Tele, Sonera, TeliaSonera, Telia. Aiemmin ollut tarkat kartat.
Kuva 8223
<Froggy > Voisi yrittää saada Cupolan tolppa-apinalta. Eilenkin lähti yhdestä paikasta menemään.
Kuva 8497
<Froggy > Ennen ehkä oli Frestan kupariset torvet, niitä oli vielä muutama vuosi sitten Porvoon keskustassa
Kuva 8223
<Arho Flyktman> Cupolassa todellakin on kauhavalaisimen classic kauha sisällä ja sitä on kahdessa koossa. Mitä ufoihin tulee niin niitä on ainakin Idman Marco ja Siemens Polaris.
Kuva 8497
<Arho Flyktman> Ensto käynnisti 1990 luvun alussa projektin Vanhankaupungin valaisin. Vanhalle Porvoolle tehtiin ikioma malli joka poikkesi AVS 43 valaisimesta lähinnä valaisinvarren ja kiinnityksen puolesta. Valaisimet suunnitteli arkkitehti Jouni Kaipia. Valaisimet olivat metalli ja puupylväs seinäasennukseen soveltuvat versiot ja elohopealampulle 80 125w sekä suurpainenatriumlampulle 70w.
Kuva 3176
<Samuel > Tietääkö kukaan paikkaa?
Kuva 12092
<Samuel> Miksiköhän tuolla oli telekaapeelit maassa? Ei ole ollut ennen. Meni tolpan juureen johonkin kojeeseen ja menivät ojanpohjia pitkin ja ojanrumpujen läpi. Mikäköhän tämä juttu nyt on kun meni ainakin 1km ojassa telejohtoja...
Kuva 12096
<Samuel> Joo, ehkä joku tömäyttäny tai ojaa on joskus uusittu.
Kuva 11815
<Froggy > Ei nyt ihan uusi, mutta toinen Suomessa nähty Hellux. Joku Pilzleuchte.
Kuva 11815
<Froggy > Tämä on Hellux! Uusi malli siltä valmistajalta.
Kuva 8808
<Froggy > Onko missään karttaa mistä tuon tarkan kulkureitin näkisi? Olisi kiva mennä tutkimaan tuota.
Kuva 11867
<Samuel > En ole katsonut
Kuva 11867
<Froggy > Palavatko nämä yhtä aikaa ledien kanssa?
Kuva 12058
<Froggy > Täällä koulussakin on siirrytty hiljattain ABB:hen. Ainakin uudet kytkimet on Jussia.
Kuva 12099
<Samuel > Ainaskin tämä kuvan linja on aika vanha kun siinä on puisia harusmerkkejä. Se on kai mennyt puhelinavojohto a tuonnekkin valaistuksen kanssa samoissa tolpissa: https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/12100
Ainakin pylväät on korkeat ja ylijännitesuojat on vanhoja. Sen verran paljon koloja tolpissa että voi jo päätellä jotain. Jotkut vuorottelumerkitkin on: https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/11896
Ja sitten on tuo pahoin lahonnut pylväs: https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/11897
Varmaan aika vanha ja ollut monta ortta.
Kuva 12099
<Samuel > Voisi olla 50-luvun alkumetreiltä.
Kuva 7426
<Samuel > Niinpä näkyy olevan.
Kuva 12058
<Froggy > Tämän kanavan päätepala on kiinni vielä jollain askarteluteipillä...
Kuva 12088
<Mikko Koho> Tuossa laitetaan jokusen tunnin seisomassa ollut laivan pääkone käyntiin niin, että polttoaineena on suoraan raskas polttoöljy.

https://youtu.be/FehIuK9tEPM

Saimaalla sai vielä tuohon aikaan ajaa raskaalla polttoöljyllä ja kolme alusta, sisarukset, käyttivät sitä. Laatuna oli muistaakseni huolintayhtiön sivujen mukaan IFO380, mikä on vielä raskaampaa kuin monen suuremmankin aluksen käyttämä IFO180. Noissa aluksissa ei myöskään kuulemani mukaan ollut vaihtomahdollisuutta kevyelle polttoöljylle, mikä on yleinen toimenpide lähdettäessä ja saavuttaessa satamaan. Pääkoneen käyttöohje sallii käynnistyksen raskaalla polttoöljyllä ja sillä ajamisen kaikilla tehoalueilla, mutta rivien välistä näkee, että valmistaja suosittelee käyttämään kevyttä polttoöljyä käynnistyksissä ja pienillä tehoilla.
Kuva 12088
<muhentaja> Jaa enpä tiennytkään varmaksi että sitä voimavirtapistoketta ei käytetä päämoottorin lämmitykseen vaan tuon asian osalta pelkälle kiertopumpulle. Isolta kyllä kuulostaa pumpun tehontarve... Jostain jutusta/foorumin kommentista vain tuollainen muistikuva on jäänyt että lämmitys olisi voinut olla myös sähköllä.
Aika julman näköstä hommaa on tuolla maailmalla kuvatuilla videoilla, kun jotain EMD 2-tahtimyllyjä tai vielä hurjempana venäläisiä veturikoneita väännetään pakkasesta väkisin käyntiin ilman minkäänlaista esilämmitystä.
Kuva 12088
<Hartsa> Harvakseltaan ne höyryä taisivat käyttää,Webastolla enimmäkseen.
Kuva 12088
<Hartsa> Dv12 motin lämmitys oli seuraava: Jäähdytysneste jos oli alle 50´C Se lämmitettiin joko omalla webastolla käytti veturin akuston virtaa, Taikka ulkopuolisella höyryllä lämmitys sen lisäksi siihen tarvittiin 380/220v sähköä kiertovesipumppua varten. Sitten eikun startaten motti käyntiin.
Kuva 11089
<Froggy> Ompas hieno, mutta hirveän resoluutioinen ja valoisuusteinen kuva :D

20kV:n avojohto kadonnut maisemasta. Tilalle on tullut uusi PAS-johto tuon SAX-johdon viereen: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/11354
Kuva 7426
<Froggy> Tuollakin on Alajärvi.
Kuva 12099
<Froggy> Miltä vuodeltah se saatta olla? Tolppa on sen verran korkea ett' on saattanut olla puiset orret'
Kuva 7426
<Samuel > ?
Kuva 12099
<Samuel > No tämä linja on jostain 40-50 luvuilta.
Kuva 12099
<Froggy> Täällä noita on ja on ollut siellä täällä. Tänäänkin yhteen kiinnitin erityistä huomiota.
Kuva 11901
<Samuel > Mennyt ennen vain kierrätysasemalle mutta nyt on jatkettu Möksyn sähköasemalle.
Kuva 7426
<Samuel > Meneekös tuo uusi linja myös Kovasuolle.
Kuva 12099
<Keijo> Yhdysvalloissa tuollaiset askeltappi viritelmät on olleet paljon yleisempiä ennen kuin täällä Suomessa. Lähinnä noita näkyy sellaisissa pylväissä missä on joko kytkentä/haaroituslaatikko tai sitten ylijännitesuojat. Eli tehty helpottamaan kiipeämistä sellaisiin pylväisiin mihin täytyy kiivetä vähän väliä. Usein näkyy vielä pylvään yläosassa eräänlainen teräksinen taso istumista varten. Yhdysvalloissa taas niinsanotut "cable guy" tai "cable technician" nimikkeillä työskentelevät eivät juuri yleensä käytä pylväskenkiä vaan heillä on huoltoautossa pitkät jatkotikkaat, jotka laitetaan nojaamaan telekaapelia vasten ja sitä kautta kiivetään ylös. Vanhoissa pylväissä myös näkee kuvan mukaisia askeltappeja mutta taitaa olla joko yritys- tai osavaltiokohtaista saako niitä käyttää enää kiipeämiseen. Useita vakavia loukkaantumisia on sattunut kun asentaja on kiivennyt vapaalla tyylillä ilman suojaköyttä pylvääseen ja askeltappi on irronnut pylväästä joko lahon tai huonon kiinnityksen takia.
Kuva 11758
<Froggy> Laitan.
Ei tuolla mitään releitä kyllä ole. Riviliittimet vaan. Pienenä sisältö näytti niin monimutkaiselta, kun en tiennyt mitään näistä.
Kuva 11829
<Froggy> Jaa, minä olisin veikannut varhaista 2000-lukua. Uusien valaisimien asennus näyttää metkalta. Usein kun on 2x minikofferille suunniteltu sovitin pylväässä, niin uudet valaisimet laitetaan näin. Itse olisin pistänyt uusille valoille T-orren.
Kuva 11758
<Keijo> Laita kuvaa siitä jos on mahdollista
Kuva 11901
<Froggy> On se seb verran uusi ettei näy karttapaikassa.
Kuva 11901
<Samuel > Eiköhän nämä ole sittenkin ihan 2019 vuodelta kun niin uudenkarheilta näyttää.
Kuva 11829
<Samuel > Pylväät on muuten ihan alkuperäisiä 80-luvun lopulta. Vain valaisimet vaihdettu.
Kuva 12095
<Froggy> Niin täälläkin.
Kuva 10538
<Froggy> On pylväitä missä tuo olake on "selvempi" ja siinä on joku tyyppilaatta, tai semmoinen.
Kuva 12095
<Samuel > Noita on näkynyt aika paljon.
Kuva 12100
<Samuel > Olen muuten miettinyt että miksi noissa entisissä avojohdoissa on noin pitkä varsi? Onko se kun nolla on ylimpänä niin ei tarvi alhaalta viedä johtoja niin pitkästi?
Kuva 12100
<Make> Pylväs taitaa olla päivityksen tarpeessa, muuten kestää vielä pitkään. Varsi on vähän erikoinen.
Kuva 12096
<Make> Pylväs on aika vinossa, näkyy olleen jo kauan.