Kommentit - Suuria seisovia pylväitä

	30.12.2019 23:12 <RicuP. > Olikohan Ornolla tuommoinen? Kuvun pohjassa on kai aukko.
	30.12.2019 23:10 <RicuP. > Jossain luettelossa oli tuo. Ehkä Idman, tai Taito.
	30.12.2019 23:09 <RicuP. > Sistellar maxi on ehkä hieman isompi, taitaa yli 2m olla. Samoin täällä Hyvinkäällä on molempia. Yksi saneerattu ja maalattu 6x natikka ja pari 6x 250W Eh.
	30.12.2019 23:05 <RicuP. > Mitkä siellä on Glamoxia? Jännä, kun eivät edes turvasytkiä käytä. Saa hyvin kannat jumittumaan ja hajoamaan, kun hehkut jää lämmittämään.
	30.12.2019 23:02 <RicuP. > En ite ole koskaan nähnyt salmiakkia tasolasilla. Sen sijaan sekä kirkkaalla, että huurretulla ja kellastuvalla kuvulla kylläkin. Broadwayta on kyllä tasolasilla näkynyt kaikkia versioita.
	30.12.2019 22:20 <RicuP. > Olen myös nähnyt kevyesti ja harvakseen välkkyviä putkia. Philipsin putkissa on ainakin sitä, että menevät joskus vaaleanpunaisiksi. Sain itse kerran pari putkea punahehkuisiksi, kun otin sytkästä konkan pois, jolloin se jonkin verran käytetyllä putkella alkaa vilkuttamaan sitä. Valo pikkuhiljaa himmeni ja lopulta meni punaiseksi. Lemkem sytkät, joissa on vanhan jouluvalosarjan lampun näköinen teräväpäinen hohtoputki, ovat joskus hitsanneet niin, että lasiputkeen palaa reikä. Samaa on käynyt myös joskus Auran GX32d kantaisille lampuille. SiS 10 on täysin sama laite, kuin Deos 171,mutta paljon kalliimpi.
	30.12.2019 21:05 <Joku> Vanhat lamput tosin sisälsivät niin paljon elohopeaa, että päissä saattoi näkyä mustia kondensaatiotäpliä ja jopa kokonaisia pisaroitakin. Varsinkin nykyiset vähäelohopeaiset putket sisältävät niin vähän elohopeaa, että eivät aina kestä edes luvattua käyttöikää. Joskushan noissa putkissa näkyy jopa katodikilven varjo tuossa elohopealäikässä. Elohopealäikän pystyy erottamaan katodista peräisin olevasta tummumisesta siten, että elohopealäikkä muuttaa muotoaan. Varjon muodostumisen aiheuttaa katodilta purkauksen takia sinkoutuvat hiukkaset, joista osa jää ansaan katodikilpeen, tummumisen estohan on myös yksi tuon rinkulan käyttötarkoituksista. Elohopea tosin ei katoa putkesta mihinkään, mutta imeytyy loisteaineeseen. L-G:ssä noita ollaan saatu ilmeisesti kaasuliekillä lämmittämällä toimimaan ja usein myös hajoamaan säpäleiksi... Tällainen "mercury starved" -putki saattaa sitten hehkua vielä himmeän punaisena, mutta ei käytännössä enää valaise. Vanhetessaan putkien katodit saattavat kulua myös epätaisaisesti, jolloin putkesta tulee diodi. Se aiheuttaa 50 Hz välkkymisen, mikä on silmin helposti havaittavissa. Joskus kokeilin käyttää argonitäytteisin rapid start -loisteputkia monenlaisilla itse kasatuilla kytkennöillä, ja jostakin syytä toisen pään katodi ilmeisesti hajosi. Sitten kun tämän putken laittoi tavalliseen valaisimeen, se välkkyi ja kuristin murisi hyvin voimakkaasti, koska kyseessähän on käytännössä puoliaalto(elohopea)tasasuuntaaja. Saman hurinan kuulee myös, jos tekee rapid start -kytkennän, missä vain toinen katodi on lämmitetty. Tosin toinenkin katodi lämpiää anodihäviöiden takia hyvin nopeasti, jolloin kuristin vain hurahtaa äkkiä. Putki ei tässä kytkennässä kestänyt kauaa, ehkä 10 sytytystä, eli katodien oikea lämmitys todellakin vaikuttaa käyttöikään... Tuo pienpainenatikan sytytin ei taida olla superimposed... SIP sytkät on kytketty sarjaan kuristimen kanssa, kuristimen ja lampun välille. Lisäksi ne vaativat oman nollajohtimen.
	30.12.2019 20:18 <Froggy> Ihan kuin olisin joskus nähnyt normaalia salmiakkia tasolasilla, en kuitenkaan tuota vaijerimallia.
	30.12.2019 17:39 <Make> Vaijeri- salmiakkia näkyy olevan myös tasolasilla! En edes tiennyt sellaista, mutta Helsingissä näkyi muutama. Vieressä oli myös vaijeri- Broadwayta tasolasilla. Helsingissä on vielä valaisimia moneen lähtöön.
	30.12.2019 17:31 <Make> Eipä ainakaan Helsingin rautatieasemalla käytetä turvasytyttimiä. Oli normaalit St111:t ja Radiumin 830- sävyiset lamput. Mukavaa oli huomata, että ne kai 80- luvun Glamoxin valaisimet ovat paikoillaan. Tosin eräiden portaiden päältä oli palanut joka ikinen lamppu, muutaman päät hehkuivat ruskeana. Myös lampunkantoja oli vaihdettu joihinkin.
	30.12.2019 17:24 <Make> Vanhemmat lamput yleensä kestävät pidempään kuin uudemmat. Mökissä ei varmaan ole kovin kovaa käyttöä. Kauan sitten näin eräässä kaupassa kärähtäneen sytyttimen. Se taisi olla vieläpä Philips SiS 10, eli Deosta vastaava. Myöhemmin se oli irrotettu, mutta kanta oli vaihtamatta. Kai se joskus korjattiin. Keravan asematunnelissa on karjasuojavalaisimet, jotka ovat kai aina päällä. Niissä loppuunpalaneet lamput välkkyvät ”kevyesti” tai enemmän värisevät erikoisesti. Onkohan Philips SX26 sellainen sytytinlaite, jossa jännitepiikki kehitetään sisällä? Siinä kun on kela ja kaikkea: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=5364&pos=6&pid=166095
	30.12.2019 16:49 <Make> Silmämääräisesti Sistellar Maxi on halkaisijaltaan samaa luokkaa tuon pituuden kanssa. Helsingissä näkyi vielä molempia...
	30.12.2019 14:53 <Froggy> Aika tunnelmallista oli. Ei sentään enää T12.
	30.12.2019 13:05 <Joku> Onkohan tuollainen sytyttimen palaminen kovin yleistä? En ole itse koskaan törmännyt tuollaiseen, tosin muutaman sytkän olen nähnyt, mistä kuori on muuttunut jauhoksi. Palaneita kuristimiakin on tullut vastaan useita. Mahtaa olla hyvä värimaailma, jos mökin valot on lähes kaikki halofosfaatilla! Onko vielä T12?
	30.12.2019 11:23 <Froggy> PSO:n palloa havaittu pari kappaletta Nilsiän keskustassa
	30.12.2019 10:00 <Froggy> Olen 80-luvun pienehkössä lomamökissä jossa on 11 loistevalaisinta. Suurimmassa melkein kaikissa on halofosfaattiputket paria lukuun ottamatta! Hohtosytkät jokaisessa, ja tuntuu siltä ettei suureen osaan ole pitkään aikaan ellei jopa koskaan vaihdettu niitä...
	30.12.2019 00:52 <muhentaja> Siellä taloyhtiön parkkihallissa oli juurikin se hohtosytkä joka oksenteli sisuksiaan lattialle oman auton viereen eikä kuristimesta mitään savuja lähtenyt. Paloilmaisin ei vaan tuosta havahtunut. Yleensä kun ennemminkin tekevät aiheettomia hälytyksiä.
	29.12.2019 23:10 <Koomikko> Joko tätä tai kuvan http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9940 mallia oli käytössä vielä 1980 -90 lukujen vaihteessa 4 Lappeenkatu https://maps.app.goo.gl/NMg877UL84A3htDb8 sekavalolampuilla kuvan pylväissä. Silloin oli pylväissä enemmäm tavaraa, nyt ei ole avojohtoja eikä puupylväitä keskustassa.
	29.12.2019 22:41 <Make> Joku Y-valaisin on. Aika leveän ja litteän oloinen. Varren kiinnitys näyttää jälleen heikolta...
	29.12.2019 22:38 <Make> Oho! Pylväs näyttää melkoisen ohuelta.
	29.12.2019 22:36 <Make> Joskus on huollettu, kun vasen kanta on modernia mallia.
	29.12.2019 22:05 <Make> Tuollainen Arlen EFS600 löytyy myös täältä. Aikoinaan oli pitkään käytössä eikä lamppua muistaakseni tarvinnut vaihtaa. Sen sijaan melkoinen keksintö on Axxel S10, tuote 7872- pikasytytin. Siinä kun on rele puolijohteen sijasta! En ole moisesta ennen kuullut.
	29.12.2019 20:49 <Mikko Koho> Tuota Kouvolan Sanomien/Etelä-Saimaan alkuperäisjuttua toivoin maksumuurin takaa pois, mutta toive ei näytä toteutuneen. Tuon konkreettisempaa esimerkkiä, ainakaan julkaisukelpoisena, tuskin löytyy. On yleisen edun nimissä erittäin hyvä, että tekivät MTV:llä tuon jutun, ja laittoivat kaikkien näkyville.
	29.12.2019 18:57 <Hartsa> Ei liity kuvaan mutta 25kV jänniteeseen kylläkin.... https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ville-31-sai-nuorena-valokaaresta-25-000-voltin-sahkoiskun-vaarattomalta-tuntunut-paahanpisto-vei-lahes-hengen-helvetti-jota-en-toivo-kenellekaan/7671624?fbclid=IwAR2lwe4dVB86qdxXzWQIsapMUU410k5jD6ojlC26KydfoY--Bg9LkygRDFs
	29.12.2019 18:10 <Joku> Tietyt valaisimet ilmeisesti rakenteen puolesta hurisevat helposti myös hohtosytytintä käytettäessä. Philipsin kirjassa kerrottiin, että palovaara hohtosytyttimen kanssa on vain huonojen kuristimien ongelma, ja kunnollinen rautakuristin ei kuumene edes vikatilanteessa. Tosin eipä ne vanhat Helvarin (isot) mötit muistaakseni kovin kuumina käyneetkään... Jos sytkä tekisi putkeen paljon suuria jännitepiikkejä, luulisi putkien myös kuluvan aikamoista tahtia. Minulta löytyy vielä kaksi instant start -liitäntälaitetta, jotka rikkovat putket hyvin äkkiä, jos paljon sytyttelee. Ne eivät hehkuta katodeita lainkaan, vaan sytyttävät putken suoraan korkealla jännitteellä välittömästi. Purkauslampuillehan on myös ainakin noita "superimposed" -tyyppisiä sytyttimiä, missä jännitepiikki kehitetään ilman kuristimen apua sytyttimen sisällä. Tuossa on mielenkiintoinen video elektronisen sytkän purkamisesta, ja sieltä paljastui tuollainen erikoisvalmisteinen tyristori: https://www.youtube.com/watch?v=hjphxq9nUrA Videon kommenteissa kerrottiin putkien kestävän jopa miljoona sytytyskertaa tuollaisella.
	29.12.2019 17:07 <muhentaja> Ikkunavalojen kultakauden kämpän asukkaana voin kertoa että nuo valot mihin olen putket ja sytkät vaihtanut lähtee aika nopeasti murahtaen päälle. Missä on vielä wanhat putket ja sytkät paikallaan saattaapi pimputella useitakin sekunteja ennen kuin toinenkin putki lähtee päälle.
	29.12.2019 12:16 <muhentaja> Elektroniikan kans sitä kuristinta voi käyttää "hakkurina" jolla putkeen saa ajettua helpommin enemmän jännitettä kaasun ionisoimiseksi. Hohtosytyttimen kans käytettävissä on ainoastaan 50Hz ja se yksittäinen jännitepiikki joka tulee kärkien avautuessa. Tuosta nopeasta pulssituksesta johtuen kuristin saattaa olla elektronisen sytkän kans äänekkäämpi.
	29.12.2019 12:04 <muhentaja> Murahtaahan se. Tosin kyllä kuristin murisee sillonkin kun hohtosytkä pitää putkea hehkussa pitkän aikaa. Ja eivät osaa nuo hohtosytkät luovuttaa jos putki on sökö, ja siitä tosiaan meinasi palonalku tulla aikoinaan taloyhtiön parkkihallissa.
	29.12.2019 03:27 <RicuP. > Rapid mallit tosiaan saavat semmoisen magneettikentän aikaan, että monen valaisimen pellit rämisee. Kuulostaa aika hyvältä 1970 luvun valaisimessa:)
	29.12.2019 03:20 <RicuP. > Tuo 1,4s versio todella hehkuttaa putkea jonkin aikaa. Kokeilin kerran loppuun kuluneella putkella ja sytkä piti putkea väkisin päällä n. 5min väristen ja kuristin surrasi. Sammui ja sitten taas uudelleen lähti, kun valot taas sytytettiin.
	29.12.2019 01:28 <muhentaja> Paikallisesta sähköliikkestä on elektronista sytkää ostaessa tullut kahta varianttia. Toinen potkasee putken päälle ns. heti ja toinen on sitten tuo 1.4s versio.
	28.12.2019 23:03 <Make> Pikasytyttimiä on tosiaan näkynyt hiljaisia että surauttavia. Sitten Philipsillä on S10-P- hohtosytyttimiä, joissa luvataan olevan parempi katodien esilämmitys: https://www.lighting.philips.com/main/prof/conventional-lamps-and-tubes/fluorescent-lamps-and-starters/starters-for-fluorescent-lamps/performance-starters
	28.12.2019 22:49 <Make> Mikähän mahtaa olla tuo Hooks- merkki, jolla on ainakin kynttelikköjä: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=lastup&cat=12976&pos=5&pid=169715 Tuo on ilmeisesti 1987 vuodelta ja tyyppi on 5026. Sen laatikko hävisi mystisesti lähes 20 vuotta sitten...
	28.12.2019 19:44 <Joku> Kyllähän tuon pitäisi aika lähellä olla totuutta, kun tieto on otettu Philips Technical Libraryn loistelamppuja käsittelevästä kirjasta. En tosin täysin ymmärtänyt tuota kulumismekanismia, varmaan myös toistuva lämpölaajeneminen saa katodin kulumaan. Katodit tosin on tehty kestämään tuhansia tunteja hehkumista, koska ne hehkuvat myös ns. kuumapisteessä putken normaalisti palaessakin, ylläpitäen emissiota. Ne toimivat kuin elektroniputken katodit, emittoiden elektroneja purkaukseen (tai anodivaiheessa toisin päin, joka myös vapauttaa energiaa pitäen katodit lämpiminä). Useinhan loistelamput myös hajoavat niin, että katodit kyllä hehkuvat ja vilkkuvat, mutta putki ei syty, mikä johtuu emissiopinnoitteen kulumisesta. Yhden kuvankin löysin Lighting-Gallerystä tuollaisesta termisestä sytyttimestä: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=search&cat=0&pos=5&pid=159417 Tuli muuten näistä Tubesaver-pikasytyttimistä mieleen, että mitenköhän ne saavat revittyä niin paljon virtaa kuristimen läpi, missä kuitenkaan perinteinen sytytin ei onnistu, kun yhdessä esitteessä kerrottiin tuon suuremman virran olevan nopean esilämmityksen ja sytytyksen salaisuus? Yleensähän nuo pikamallit saavat kuristimen myös hurisemaan todella voimakkaasti. Tuo voisi liittyä jonkinlaiseen puoliaaltotasasuuntaukseen, mikä saisi kuristimen impedanssin pienenemään... Lighting-Galleryssä taisi joskus olla tuollaisen kytkentäkaavio, minkä yhteydessä kerrottiin jostakin erikoiskomponentista.
	28.12.2019 19:09 <RicuP. > Olen täällä töissä ottanut käyttöön vastaanottotiloissa, käytävillä, ulkona, ym. Tubesaver TS6+ sytkät, jotka hehkuttaa 1,4s ennen sytyttämistä. Toimii kertalaakista myös pakkasella normaaleissa T8 ja F putkissa. Lupaavat lähes saman lopputuloksen, kuin että putket olisivat aina päällä. WC ja muissa tiloissa, joissa käydään usein, on käytössä Tubesaver Rapid, joka sytyttää 0,4s. Vanhemmilla on 2011 vuosimallia, eikä putkea ole vielä kertaakaan vaihdettu. Nuo on käteviä ja "ikuisia", maksaa saman, kun aiemmin käytetyt Deos 171 sytkät. 171 käytetään vain niissä valaisimissa, jotka on 24/7 päällä.
	28.12.2019 17:58 <muhentaja> Tämä teoria on varsin uskottava. Elektroninen sytkä laittaa putken päälle alle puolessa sekunnissa, vaikka se olisikin käytössä wanhanaikaisen magneettikuristimen kanssa. Hohtosytkät pimputtelevat ja vilkuttelevat paljon pidempiä aikoja, varsinkin jos on kaksi putkea sarjassa.
	28.12.2019 16:16 <Joku> Mitä vähemmän loisteputkia sytyttelee, sitä pidempään ne kestävät, vaikka palaisivatkin pitkiä aikoja. Aina kun varsinkin magneettisella kuristimella ja hohtosytyttimellä varustettu valaisin sytyttää putken, aiheuttaa epäoptimaalinen katodien lämmitys ja sen takia myös voimakas sytytyspiikki ja ionipommitus katodien kulumista, eikä putki edes välttämättä syty kerrasta. Ennenhän oli ainakin Amerikassa nelipinnisiä termisiä sytyttimiä, mitkä hehkutti katodeita riittävän pitkään, ja kun niiden sisäinen vastus lämpesi, avasi bi-metalliliuska kontaktin, ja koska sytyttimen suunnittelusta johtuen kärjet avautuivat joko ilmassa tai tyhjiössä, joista kumpikin johtaa hyvin heikosti sähköä, ei sytyttimen kautta päässyt juurikaan vuotovirtaa sytytyksessä hohtosytyttimen tapaan, jolloin kunnollinen jännitepiikki sytytti putken kerrasta, eikä kunnolla esilämmitetyt katodit kuluneet. Nykyään elektronisilla sytyttimillä pääsee samaan tulokseen. Tuo terminen sytytin tietysti kulutti myös hieman sähköä putken syttymisenkin jälkeen.
	27.12.2019 22:35 <Make> Hyvin tuntuu lamput kestävän myös kerran päivässä sytytys- käytössä. Olen minä tainnut nähdä joitakin vanhempia lyhyitä kuristimia. Eräästä valomainoksesta oli kerran pleksit poissa. Näkyi, että yksi kuristin oli vaihdettu ja uusi oli selvästi pidempi kuin muut.
	27.12.2019 22:15 <Joku> AD-Luxin perustaja ilmeisesti pitää nykyään valaistusblogia: https://valaistusta.wordpress.com/ Olen kyllä hyvin samaa mieltä hänen kanssaan tuosta laadukkaasta päivänvalovalaistuksesta, hyvä ja tehokas päivänvalovalaistus on kirkas ja virkistävä! Muutamat LEDivalmistajat ovat ilmeisesti alkaneet jo tehdä kunnollisia LEDilamppuja, missä on tosiaan tuota violettiakin, mitä tarvitaan siihen, että optisilla kirkasteilla kirkastettu valkoinen todellakin näyttää valkoiselta. Tämä violetin puutehan on melkein kaikissa nykyisissä LEDeissä, usein myös syaanin ja punaisen kohdalla on spektrissä aukkoja. Sinisen ja punaisen värin sekoittuessa syntyvä "violetti" taas ei vastaa oikeaa violettia, vaan on vain aivoissa syntyvä astimus, kuten ruskeakin. Ihan Lumiledsikin on lähtenyt tähän mukaan myymälävalaistus kohteenaan: https://www.lumileds.com/products/cob-leds/luxeon-cob-with-crispwhite Waveform Lightingiltäkin löytyy joitakin: https://store.waveformlighting.com/collections/led-strips/products/absolute-series-led-flexible-strip-99-cri-16-ft-5-m-reel Ei tosin kannata päivittää, koska valotehokkuudet ovat loisteputkien luokkaa ja hinnat moninkertaisia. Matalan värilämpötilan valaistus sopii mielestäni enemmän hämärään valaistukseen, kirkkaassa valaistuksessa taas 8000 kelviniäkään ei ole liian sininen hyvällä värintoistolla, ja itse ainakin pidän Kruithofin käyrää hyvänä tapana määrittää oikea värilämpötila: https://en.wikipedia.org/wiki/Kruithof_curve Varhainen fysiikka tunsi ultraviolettikatastrofin, ja LED-valaistuksessa voidaan ehkä puhua violettikatastrofista :).
	27.12.2019 21:07 <Make> Nyt tuolla Kodin Terran pihalla on tapahtunut. Suureen osaan Iridiumeista on vaihdettu led- lamput! Tuo, mistä päällinen puuttui, oli korvattu jollakin kiinteäledisellä. Idman Villet ovat Philips- nimellä, 250W ja suuri osa pimeitä. Parissa on loppuunkulunut eh, mutta muutamassa jopa Relumina!
	27.12.2019 20:52 <Joku> Kyllähän nykyiset kolmihuippuisetkin loisteaineet tuntuvat himmenevän, varsinkin kuin putket ovat jatkuvasti päällä. Normaalissa käytössä, kun putkia sytytellään jatkuvasti, kuluvat katodien emissiopinnoitteet niin nopeasti, että loisteaineet eivät kerkeä vanhenemaan putken käyttöiän aikana. Koko ajan päällä olevien loistelamppujen katodit taas eivät juurikaan kulu, koska sytytyksessä tapahtuva ionipommitus ei niitä kuluta. Nykyisissä lampuissahan saattaa olla loisteaineella myös jonkinlainen suojapinnoite, mikä estää niitä kulumasta purkauksen takia, varsinkin suuren tehotiheyden putkissa, mikä tosin ennen taisi olla ainakin lähinnä vain Amerikkalainen juttu, niillähän oli jopa 8-jalkaisia T17-putkia (54 mm), 215 wattiin asti.
	26.12.2019 21:38 <Make> Tuolla pururadalla on ainakin ollut joku epätavallisen oloinen valaistus, sivu 18: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/111270/Kortelainen_Janne.pdf?sequence=1&isAllowed=y Ihan kuin pylväissä olisi pienet spotit aina molempiin suuntiin.
	26.12.2019 20:51 <Make> Nuo Ftlight Q360 ja M-Light Neptunus ovat kyllä aika sama laite, mutta tukitankojen määrä vaihtelee...
	26.12.2019 20:36 <Make> 6.12. mainittu "jotakin" taitaa olla M-Light Korona LED: https://www.m-light.fi/tuote/ulko-julkisivuvalaisimet/Korona_LED/korona-led Eräisiin ufoihin on näköjään tullut ledilamput...
	26.12.2019 20:23 <Make> Ainakaan tuossa esitteessä ei taida lukea sallittua varren paksuutta: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=3586&pos=30&pid=104947
	26.12.2019 20:04 <Make> Tuo verkkokäpy- Talas onkin nimeltään M-Light Comet. Taatusti on Karluxin tekemä. https://www.m-light.fi/tuote/ulko-julkisivuvalaisimet/COMETLED/comet#pid=4
	26.12.2019 19:58 <Make> Ai noissa on sellainen rako. Kävin katsomassa tarkemmin noita ledilampuilla päivitettyjä. Niissäkin lamppu on vinossa, vaikka kupu on osittain kirkas, kai 1970- lukuinen. Tuli mieleen, olisiko sisäkalu voitu joskus vaihtaa? Kuvut on todennäköisesti pesty ja lamput ovat tarpeeksi tehokkaat, joten lopputulos on erittäin hyvä.
	26.12.2019 18:05 <Samuel > Joo en huomannutkaan että orsi oli erilainen.
	26.12.2019 18:01 <Samuel > Joo, kuvakin vähän myöhässä tuli, en ole ikinä ajoissa...
	26.12.2019 17:48 <Late> Hyvää uuttavuotta, kun joulu meni jo