![]() |
12.02.2020 20:47
<Make>
Ilmeisesti Piipposen Sarjatuote Oy on varsinainen maahantuoja. AKA- nimellä näkyy olevan monenlaisia kodin pienkoneita. IKA on luettelossa ainakin samannäköinen kuin kuvan punainen laatikko. Vai onko IKA vain kirjoitusvirhe ja pitäisi olla myös AKA? |
![]() |
11.02.2020 20:46 <Joni> Noiden Inka-sarjojen valmistus on loppunut joskus 70-luvun alussa ja Narva-sarja tullut tilalle |
![]() |
11.02.2020 18:45
<Make>
Radio-Mikro Oy on myynyt noita Narva- ja VEB- kynttilöitä vuonna 1980, sivu 45: https://docplayer.fi/43367718-R-a-d-i-o-m-i-k-r-o-o-y.html Onko tuon alimman VEB:n sarjan tyyppi sitten IKA? Myös AKA- nimi mainitaan. Myös Delta- kolveja löytyy 160 wattiin asti, sivu 43. Myös em. Typ 621 näkyy olevan... |
![]() |
10.02.2020 22:39 <Mikko Koho> *Virtaamalla, anteeksi kirjoitusvirhe. |
![]() |
10.02.2020 22:37
<Mikko Koho>
Saatan muistaa väärin, mutta alussa taisi olla ongelmaa noiden tuulivoimatariffien kanssa kun ne eivät olleet kovin markkinaehtoisia. Hyvä jos asia on, ainakin osin, korjattu. Salaisuus ei liene sekään että Imatrankoski oli alkuyöstä auki pienellä viittaamalla ja tänään taas kiinni. Lienevätkö passanneet tehoja tilanteen tasapainottamiseksi. Järkevintä olisi jättää vettä varastoon suuremman kysynnän ajalle, mutta ympäristöhallinnon Internet-seurannan mukaan ovat hyytötilanteen jälkeen ajaneet aika tasaista virtaamaa, ja Saimaannorpan pesintä ei juuri nyt salli kovin suuria juoksutuksen vähennyksiä. Vesivoimakoneilla on tällaisissa tilanteissa se ongelma, että osa tarvittaneen joka tapauksessa huolehtimaan taajuudesta ja tehotasapainosta. |
![]() |
10.02.2020 20:09 <Koomikko> Ylen uutisen https://yle.fi/uutiset/3-11201341 mukaan Suomessa tuulivoima ei saa niin sanottua syöttötariffitukea niiltä tunneilta, jolloin hinta painuu alle nollan. |
![]() |
10.02.2020 18:57 <Topiax> Eikö sähkökattiloista saisi vieläkin alassäätötehoa tarvittaessa edullisesti? Mahdetaankohan niitä käyttää taajuusohjattuna häiriöreservinä nykyisin? |
![]() |
10.02.2020 13:25 <Hartsa> Ja 1920 luvulla oli muodissa sähkökattilat paperitehtailla joihin ajettiin ylijäämä virtaa vesivoimalaitoksilta kun ei ollut kulutusta. |
![]() |
10.02.2020 10:28
<Mikko Koho>
Joku voi korjata jos olen väärässä, mutta käsitykseni mukaan tällaisia negatiivisia sähkönhintoja on Suomessa koettu viimeksi 1980-luvun alussa. Silloin oli paljon säätymätöntä ydinvoimaa ja kesäöinä tuli tilanteita, jolloin joillekin kuluttajille maksettiin kuluttamisesta. Joissain paikoissa jopa investointiin lämpöä tuottaviin sähkökattiloihin että saatiin ylijäämä ajettua edes johonkin järkevään käyttöön. Ideanahan tämä on wanha. Imatran voimalan energiaa tasapainotettiin jo vuonna 1937 silloisen Enson, nykyisen Svetogorskin, tehtaan sähköhöyrykattiloilla. |
![]() |
10.02.2020 08:51 <Mikko Koho> Lieneekö tuulivoiman tukijärjestelmällä osuutta asiaan? Sen mukaan, mitä olen ymmärtänyt, jossain vaiheessa tukijärjestelmä ei ymmärtänyt tällaista tilannetta vaan, jopa ylituotannon ajamisesta, jota voisi jätteen tuottamiseksikin kutsua, sai takuuhinnan. Jos minulta nyt kysyttäisiin, niin laittaisin vastaavaan tukeen tukileikkurin, jolloin tuki juoksee sähkönhinnan ollessa positiivinen, mutta negatiivisella hinnalla tukea ei tule. Tuo voisi kannustaa ajamaan tuulivoimaa alas ainakin, jos tilanne on menossa äärimmäisyyksiin. Idea on vapaasti käytettävissä. |
![]() |
10.02.2020 08:42 <Hartsa> Yöllä klo 12 satuin vilkaisemaan tuotanto tilannetta niin vesivoima oli ajettu tuottamaan 980 Mw Ydinvoima puski reilun 2000 Mw voimalla tuulivoima ajoi 1980 Mw Kulutus oli 8000 Mw vähän päälle. |
![]() |
10.02.2020 08:39 <Hartsa> Näimpä..https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006401814.html |
![]() |
09.02.2020 21:43 <Make> Tätä on osattu odottaa... |
![]() |
09.02.2020 21:41
<Make>
Muutama vuosi sitten kuulin, kun eräs asentaja puhui puhelimessa, että noita kuutioita ei saisi enää käyttää. Tiedä sitten. Kyllä niitä silti näkyy vielä käytössä. Kuvan malleja en ole koskaan nähnyt. |
![]() |
09.02.2020 20:07 <Mikko Koho> https://yle.fi/uutiset/3-11200361 |
![]() |
09.02.2020 19:24 <Mikko Koho> Tuo visio energiantuhlaamisesta tuli siis siitä, että pääkoneistoissa oli kriisiajan valmiutena mahdollisuus ajaa pelkkää kaasuturbiinia niin, että sen perässä oleva kaukolämpökattila on kuivana. Ei ilmeisesti koskaan tarvittu todellisessa tilanteessa. |
![]() |
09.02.2020 18:46
<Mikko Koho>
Ensi yönä on kuluttajan juhla kun Suomen aluehinta menee spotissa negatiiviseksi. Onkohan peräti ensimmäinen kerta Suomessa. Muun muassa Saksassa tällaiset tilanteet, joissa kuluttamisesta saa rahaa, on jo arkea. https://www.nordpoolgroup.com/Market-data1/Dayahead/Area-Prices/FI/Hourly/?view=table Aikoinaan vitsailin Imatran Energian silloista voimalaitosta koskien "apukattilan kuivakäyttökytkimestä" jolla saisi pelkkää lämpöä tuottavan kattilan polttamaan maakaasua ilman lämmöntuotantoa. Nyt olisi sähköpuolella ehkä saumaa keinokuormalle. Totuus on siis tarua ihmeellisempää ja "älä koskaan sano ei koskaan".. |
![]() |
09.02.2020 17:51 <Koomikko> Maakaapelit katkottu ja ilmajohdot odottavat purkamista. |
![]() |
09.02.2020 14:57 <muhentaja> Pelkkä käyttövesi raapasee kaukolämpöverkosta sen 25-30kW hetkellistä tehoa kun tuonne kylppäriin mennään ottamaan oikein kunnon "höyrysuihkua". |
![]() |
09.02.2020 05:53 <Joni> Aiheeseen liittyvä https://youtu.be/c1oNfPkm4gw |
![]() |
08.02.2020 23:56 <Hartsa> Eräässä hoitolaitoksessa oli just tuolla taaimaista mallia olevia poistumistievaloja 24v polttimoilla joskus 80 luvulla vaihtui punaisesta vihreäksi noi muoviosat. Olivat käytössä 1970-2003 asti kunnes rakennus meni remonttiin.. |
![]() |
08.02.2020 22:33
<Mikko Koho>
Nyt voi kyllä sanoa, että valot päällä valtakunnassa ja vintti pimeänä. Perinteinen vitsi kääntyy muotoon moneenko lamppuun yksi hakkeri pystyy? https://www.tivi.fi/uutiset/rikkinainen-alylamppu-polttimon-poistaminen-voi-tartuttaa-haittaohjelman-koko-kaupunkiin/c5d8aaff-17ca-4145-b66c-f163baa34209 |
|
08.02.2020 10:34 <muhentaja> Plakkarissa on pari ehtaa S-VHS -konetta. Toinen aika lailla priimakunnossa, toisessa joko kuvarumpu loppu tai sitten on ottanut kuletuksessa kipiää. Isopi ongelma oli löytää ehtaa S-Videota tuottava signaalinlähde (komposhittiähän nyt saa melkein mistä vaan rakkineesta), mutta "väärennetyn" kasetin kans pääsin lopulta toista mankkaa testaamaan. Ja olihan siinä kuvassa eroa. Laitteet on tavan "hinnat alkaen" VHS mankkoihin verrattuna todella jämerää tekoa, eli olisko sitten hinnan takia jäänyt tuo S-VHS yleistymättä. |
|
07.02.2020 22:12 <Make> Noiden erittäin viimeisistä yksilöistä erääseen on näköjään vaihdettu eh-lamppu! Jo aiemmin huomasin, että toinen heijastin oli kai irti kuvun sisällä. Nyt se on edelleen siellä peittämässä puolet kuvusta?! |
![]() |
07.02.2020 16:12 <Mikko Koho> Ei liene salaisuus, että erään saunan vuotuinen sähkönkulutus on kuulemma vaatimattomat 128 000kWh. Viisi-kuusi kertaa viikossa lämpiää ja 33kW kiukaan lisäksi on kaksi 6kW/500l lämminvesivaraajaa ja rakennuksen muu lämmitys ja sähköistys. Pääsulakkeet ovat 3x100A. |
|
06.02.2020 22:19
<Make>
Ei konkalla mitään toiminnallista merkitystä pitäisi olla. Tuskin se on edes sytytyksessä "piikkivirran antajanakaan". Teollisuuslaitteissa on tullut vastaan monenlaista pölyä ja öljyistä likaa. Eli todennäköisesti töhnä on tullut ilmasta tai on jotakin muovista irronnutta. Juuri tuollaista en ole tavannut, mutta jossain laitteissa kai kaapelin kuoren pehmittimet ovat sulattaneet laitteen kuorta kaapelin läpiviennin luona. |
|
06.02.2020 21:05 <Mikko Koho> Museoihmistenhän pitää siirtää määräajoin osa aineistosta uuteen formaattiin kun osaa vanhasta aineistosta ei välttämättä osata tulevaisuudessa lukea. |
|
06.02.2020 18:31
<Joku>
Natikoista (suurpainenatriumlamput) kun on täällä puhetta, niin täällä olisi muutama niihin liittyvä kysymys, kun nyt satuin saamaan muutamia 250 W ja 400 W natriumvalaisimia, ja kirkkaita muuten ovat! 55 000 luumenia 400 wattisesta... 1. Voiko Eurooppalaista suurpainenatriumvalaisinta käyttää ilman kompensointikondensaattoria huoletta? Yhdestä valaisimesta ilmeisesti kondensaattori kipiniöi sisäisesti äänestä päätellen. Ei laukaissut kylläkään vikavirtasuojaa, kun pistotulppajohdolla valaisinta kokeilin. Matalamman verkkojännitten maissahan kondensaattroi ilmeisesti liittyy jotenkin kuristimen toimintaan, tosin usein ne "kuristimetkin" ovat hajakenttämuuntajia. Tämä kondensaattori on kytketty vaiheen ja nollan välille, joten luulisi ettei sillä ole kompensointia kummenpaa merkitystä... 2. Mitä mahtaa olla teollisuuskäytössä olleen natriumvalaisimen sisällä oleva ruskea erikoisen hajuinen mömmö? Nämä valaisimet eivät onneksi ole sentään PCB-aineiden ajalta... Tuota ainetta on valaisimen sisällä ilmeisesti kylmimpiin kohtiin tiivistyneenä. Ja ilmansuodattimen aukon lähellä reilusti. Tähän ilmiöön olen törmännyt myös yhdessä suljetussa loisteputkivalaisimessa ja muutaman kerran vanhoja purkauslamppuvalaisimia purettaessa. Lightin-Galleryssä sen ehdotettiin olevan muovista haihtuneita lisäineita, kuten pehmittimiä, mitkä ovat öljymäisiä nesteitä muoviin "vangittuina". Toisaalta se voisi olla myös valaisimen sisään joutunutta leikkuunestehöyryä. Onko muut törmänneet tällaiseen, tuntuu usein olevan juuri suljetut valaismet, missä tätä esiintyy. Joskus oli myös eräässä purkauslamppuheittimessä kuristimen viereen kasvanut kiteitä, mitkä olivat vesiliukoisia... Mitäköhän lie olivat? Ja kuristimen käämin muovikuori oli hauras, eli aineet ehkä haihtuneet muovista. |
|
06.02.2020 18:09
<Joku>
Onhan nuo vanhatkin videolaitteet olleet aikamoisia ihmeitä. Quadruplexissakaan ei magneettiraita ollut aivan suorassa, vaan nauhan liikkeen takia hieman vinossa, Wikipedian mukaan. VHS-järjestelmässähän joka toinen raita kirjoitetaan hieman eri tavalla, jolloin päällekkäisyys ei haittaa niin paljoa. Toteutetaan ilmeisesti siten, että toisen magneettipään mikroskooppisen pieni "ilmaväli" on hieman eri kulmassa. Uudemmissa laitteissahan näitä päitä voi olla myös useampia. VHS-järjestelmän magneettipäiden signaalin siirto on myös toteutettu uudemmissa laitteissa erikoisesti pyörivän ferriittisydämisen muuntajan ja yleensä omanlaisensa esivahvistinpiirin avulla. Muuntaja on kuvarummun sisällä. Vanhoissa laitteissa taas käytettiin häiriöherkkiä liukurenkaita. Google ei osannut kertoa, voisiko VHS-standardeita saada mistään, jos niitä on edes olemassa. Aika heikkoa on tuonkin formaatin dokumentaatio "tietoyhteiskunnasta" huolimatta. Kaikenmaailman kissavideoita taas on netti täynnä. Tieto pitäisi kyllä korvata sanalla informaatio... Vanhan tekniikan katoaminen on kyllä ikävää dokumentaation puutteen takia. Eikä sen julkaisemisesta taloudellista haittaakaan olisi yrityksille, kun VHS:säällä ei liene enää kaupallista arvoa. Siitä huolimatta vanhoja tietokonejärjestelmiäkin on herätetty henkiin, kuten Windowsinkin esi-isänä tunnettu Xerox Alto 1970-luvulta. Tämäkin on mielenkiintoinen: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/21/johannes-thelen-37-heratti-50-vuotiaan-heilin-henkiin-nailla-tietokoneilla-on |
![]() |
06.02.2020 15:58 <Hartsa> Niimpä...lue huolelisesti käyttöohjeet !! |
![]() |
06.02.2020 08:47
<Hartsa>
Käyttänyt valokaaret viisaasti.... https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006397379.html |
![]() |
06.02.2020 01:23
<Hartsa>
Niimpä ennen no frost kaappien aikaa... |
![]() |
05.02.2020 23:04
<Mikko Koho>
Käytetyt sähköautojen akut tasaamassa stadionin kulutusta. https://www.tivi.fi/uutiset/norjalaisethan-sen-sitten-keksivat-vanhat-sahkoautojen-akut-kelpaavat-viela-vallan-mainiosti-tahan-kayttoon/222aee24-6a27-4378-95fa-c6c0ac683105 |
![]() |
05.02.2020 21:32 <Make> Hyvä niin. Varmaan avojohto on vaihdettu joskus AMKAksi. |
![]() |
05.02.2020 21:29 <Make> Lamppujen teho ainakin on pudonnut aikalailla... |
![]() |
05.02.2020 21:26 <Make> ”Sulata jääkaappi kerran viikossa.” Ei taida enää olla tarvetta sellaista tehdä. |
![]() |
05.02.2020 16:08 <Koomikko> Kuten ostoskanavalla sanotaan eikä siinä vielä kaikki, näitä on seuraavissa pylväissä lisää. |
![]() |
04.02.2020 20:16 <Make> Oho! Näyttäisi olevan Idman 82206, max 150W: https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8952 On jopa ehjä lasikaulus. Ilmeisesti on sekavalolampulla. |
![]() |
04.02.2020 15:21
<Mikko Koho>
Taas yksi puujalka, antakaa anteeksi. Mitä yhteistä on sähköyhtiöllä ja laihduttajalla? -Molemmat pitää, tai ainakin pitäisi pitää, huolta linjoista. |
|
03.02.2020 21:52 <muhentaja> Ampex Quadruplex oli ko. härveli. Ja ei muuten ollut muutenkaan samanlainen "paina nappia ja katsele" vekotin kuin esim. VHS tai Betamax, vaan netistä löytyvien videojen perusteella sitä piti tosissaan osata käyttää. |
|
03.02.2020 21:24 <Make> Siinä on jo kovat kierrokset, en ole ennen kuullut tuollaisesta videonauhurista. |
![]() |
03.02.2020 21:04 <Make> Ilmeisesti koukut ovat väärin päin. |
![]() |
02.02.2020 22:14
<Mikko Koho>
Tuosta unohtui vielä se, että jos liittymän vaiheita on yhden sijasta kolme, niin silloinhan se mittari vasta pyöriikin.. Toisaalta, nyt selvisi miksi Kummeli käyttää tasavirtaa? -Joko mennään ulos tai pysytään sisällä mutta ei rampata! https://youtu.be/sn5RTQP5WJQ |
![]() |
02.02.2020 21:53
<Mikko Koho>
Wanha vitsi pääsi Kansanradioon. 14:20 eteenpäin.. http://areena.yle.fi/1-50393605 |
![]() |
02.02.2020 18:02
<Koomikko>
Kuvan pylväs väliaikaisena päätepylväänä toisesta suunnasta vuorostaan. Sydänmaa - Valkeala 110 kV voimajohdon muutokset,rautatie- ja maantieterminaalihanke Kouvola Rail Road Terminal:in (RRT) myötä Tehola-Kullasvaaran alueelle rakennetaan eri kuljetusmuotoja yhdistävä intermodaaliterminaali, joka mahdollistaa konttiliikenteelle kuljetuskäytävän Aasiasta pohjois-Eurooppaan raiteilla. Intermodaalialueen halki kulkee KSS Verkko Oy:n omistama Sydänmaa - Valkeala 110 kV voimajohto. Intermodaalialueen rakentaminen edellyttää voimajohdolle muutostöitä, sillä nykyisen voimajohdon korkeus ei ole riittävä sen alle suunnitellulle toiminnalle. Tässä yhteydessä on myös tarpeen uusia voimajohdon teräksiset ukkosköydet. Muutostarpeet ulottuvat aina Sydänmaalta valtatie 6 pohjoispuolelle Jyräänjoelle asti. Voimajohdon muutostöiden esisuunnittelusta vastaa Destia Oy, jonka toimesta uusien pylväspaikkojen maastotutkimukset käynnistyvät 3.4.2019. |
![]() |
02.02.2020 14:00 <Mikko Koho> Imatralla oli aikoinaan kuudessa koneistossa vesikiertoinen lämmitys välpissä ja lämpö tuli, yllätys yllätys, sähkökattilasta. Kaikkea on kokeiltu mutta jäädytysajo ja mahdollisesti Inerta-160-maali ovat osoittautuneet toimiviksi. "Mahdollisesti" sen takia, että kokemus puhuu, mutta tieteellinen näyttö puuttunee. |
![]() |
02.02.2020 01:25
<Hartsa>
Jossain laitoksisahan ne kokeili sähkölämmiteisiä välppärautoja. Kun hyytökelin aikaan ne tahtovat mennä jäähän ja syödä sitten virtaavan veden tuloa turbiinille. |
|
01.02.2020 15:04 <muhentaja> Ensimmäisessä edes studiokäyttöön käytännöllisesä videonauhurissa kuvarumpu pyöri PAL versiossa 15000RPM nopeudella paineilmalla laakeroituna ja magneettiraidat olivat tasan poikkisuuntaan nauhaan nähden. Vasta myöhemmin keksittiin laittaa magneetiraidat viistoon nauhan suhteen jolloin rummun pyörimisnopeus voitiin pudottaa murto-osaan. |
|
31.01.2020 23:09 <Make> Jos ”ympäriinsä” on tarpeen, hyvä sitten. Vaan Minikofferiin varsinkin sopii hyvin korvaavat lamput. |
![]() |
31.01.2020 23:04 <Make> Hienoa, jos käyttöä löytyy. |
© Janne Määttä 2004-2017