<< ^ >>

240607 1 022.jpg

2x110 kV Vuorottelu vanhassa Imatra-Turku -linjassa. Vuodelta 1929. Luumäki 24.06.2007
Kuvaaja: Tuomas Lähde

28.06.2007 09:45 <Hartsa > Mikäs tässä *vuorottelussa^* on taika... näitä näkee ain silloin tällön 110kV linjoissa.
28.06.2007 14:28 <Mikko Koho> Taika lienee melkopitkälti siinä, että jokainen johdin on sähköisesti hieman eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden. Kun yksi vaihe laitetaan ensin kulkemaan vähän aikaa yhtä johtoa, sitten toista jne. niin saadaan jokainen vaihe pysymään sähköisesti (mm. maakapasitanssit ym. sähköiset ilmiöt) ainakin vähän symmetrisempänä toisiinsa nähden kuin että jokainen vaihe kulkisi yhtä johtoa linjan päästä päähän.
28.06.2007 18:30 <J.M> siis käytännössäkö tahtoo sanoa sitä että jokainen johto pitää olla yhtä pitkä koska sähköhän menee aina lyhintä mahdollista reittiä ja jos yksi johto on paljon lyhyempi kuin muut niin se kuumenee liikaa koska kaikki sähkö ei mahdu sitä yhtä johtoa pitkin?
ei varmaan oo merkitystä muuta kuin silloin kun pisteestä A, pisteeseen B on pitkä matka?
28.06.2007 19:54 <PL> Ei. Vuorottelun tarkoituksena on tasata eri vaiheiden kapasitanssit jotta loistehohäviöt olisivat yhtäsuuria joka vaiheessa.
28.06.2007 19:56 <calm> Onhan se sinänsä oikein, kun ei ajatella pituutta matkana, vaan sähköisenä pituutena.
28.06.2007 21:15 <P. Ylväs> Entäs kolmiomuotoon asennetut johtimet, niissähän vaiheiden keskinäiskapasitanssit yhtä suuret mutta huippuvaiheen maakapasitanssi eri kuin alempien. Tarvitseeko sellaisia linjoja (>100kV) vuorotella siten, että jokainen vaihe on yhtä pitkän matkan ylimpänä? Onko ylipäätään johtimen ja "fyysisen" maan välinen maakapasitanssi merkittävä, vai syntyykö merkittävin maakapasitanssi johtimen ja maadoitetun orren välille eristinketjun yli tai suoraan teräspylvääseen esim. tannenbaum-pylväissä?
02.07.2007 00:09 <MV> Hyvänen aika, vuorottelun perimmäinen tarkoitus on vaihteen vaihtimena toimia. Joten meille tulee ensimmäisenä tulee mieleen kolmivaiheisen jatkojohdon vaihteen vaihtimen pienkiinteistöpuolella. Eli kun kentän pyörimis-suunta muuttuu, joten häiriövirrat kääntyy toisen suuntaan ja takaisin päin. Täällä yritetään eri sähköasemien häiriöitä ettei ne toisin vaikuta toisiinsa kun kentän pyörimis-suuntaa muuttamalla. Siinä huomioitava asemien sisä ja ulostuloihin on asenettava vaihtimet joilloin ne pyörii eri tahdissa eli tästä olisi joku hyöty. Toinen saattaa olla maakapasitanssi mutta ekakerran tästäkin kuulen, silti arveluttaa. Mutta sillä ei ole taas mitään merkitystä erivaiheiden pituuksilla, jos joku vaihe 3 metriä pisempi vaikka 100km matkalla, ei ratkaise mitään. Joka vaiheet (Esim.jämsä- petäjävesi välillä) johdossa yhtä pitkiä ja välimatkoilla ainoastaan että pisemmälle matkalle asennettava useampia vaihtimia. Yleensä vuorottelut on aseman vieressä ja asemien puolessä välissä. Tämä on perusehto. Joten tämä on ns. köyhä vaihtoehto loistehon hillitsemiksi, kun paikalliset häiriöt jää paikoilleen. Mutta kantaverkon siirtojohdot ei lämpiä niin paljoa kuin kytkinkentät. Joten tästä taas päästään siihen loistehon säätöön, josta oli niin isokina keväällä. Jotka tutki sen jämsän sähköaseman loistesäädön fingridin aineistosta. Huomasi missä sitä loistehoa on ja missä sitä tarvitaan. Siirtojohdoissa pitkillä matkoilla. Vuorottelu estää häiriöiden liikkumisen paikasta toiseen mutta riittämätön lopulta. Aika luonnolinen asia kun pyörimis-suunta muuttuu... 200 ja 400 linjojen kytkinkenttien lähdot tehty paksummalla poikkipinnalla kytkinkentän vieressä olevaan vaihtimeen, joten kun pyörimissuunta muuttuu, kuorma laskee kun loisteho ei pääse johto osuudelle esim. pylväiden 1 tai 2 kohdalla. Tätä ei tarvitse kuin mennä katsomaan maastoon tämä tilanne. Sitten on otettava tarkasteluun vaihejohtimien etäisyys toisistaan, sekin vaikuttaa jotain, kytkinkentän kiskostot, normaalia kapeimillaan. Itse en ole samaa mieltä tuosta maakapasitanssista, vaan vaihekapasitanssista, vaiheiden väliltä. Ja eristystila määrää maakasitanssin maahan nähden. Se on lähinnä maata aina. Oli missä tahansa kytkinkentällä tai siirtojohdolla. Aina löytyy jännitettä vastaa eristystila. Maakasitanssi nostaa jännitettä mutta venttilivällit määrää lopullisesti senkin ja johdon kuormitus vielä paremmin. Hyvä esim. jos 400 linjaan kytketään 100 jännite ja johdolla useimpia vuorotteluja. Jos ei kuormitusta ole. Toisessa päässä linjaa on se 400kv, jos ei eristin lautasia vähennetä, ei ainakaan vuorottelulla onnistu.
02.07.2007 09:48 <PL> Voi hyvä tavaton... Huoh.
03.07.2007 18:28 <pelle hermanni> sano nyt vielä että loisteputki toimii loisteholla
03.07.2007 20:55 <P. Ylväs> Ei loisteputki loisteholla toimi vaan loisteteholla...
05.07.2007 23:48 <Mikko Koho> Voisiko nimimerkki MV:tä ystävällisesti selventämään kirjoitustensa sisältöä? Puhekieli ei oikein toimi Internetissä, sillä mitkään eleet, ilmeet ym. eivät valitettavasti näy vastapuolelle. Samoiten asioita joutuu välistä selventämään enenmän kuin normaalisti jotta sisällön saisi ymmärrettävästi perille. Ymmärrän, joillakin on tapana käyttää pelkkää puhekieltä netissäkin, mutta valitettavasti se voi tuhota koko asian ymmärtämisen täysin, olkoon asia kuinka tärkeä tahansa. Lisäksi pelkkä puhekieli on ikävä kyllä armottoman raskasta lukea.
10.07.2007 22:22 <MV> Mikä tässä oli se mitä et ymmärtänyt, että vuorottelusta voi sanoa myöskin vaihteen vaihtimena eli kentän pyörimis-suunta muuttuu. Jos nyt ajatellaan paikallisella sähköasemalla kenttä pyörii oikeaan suuntaan. Siirtojohdossa on vuorottelu, joka muuttaa vasenpaan päin pyöriin kentän ja seuraavaa asemaa ennen on vuorottelu, joka kääntää oikeen päin taas. Tätähän voi jatkaa lukemattomiin saakka tätä vuorottelua, jos matkaa on. Kun häiriöt vaikuttaa toiseen suuntaan vaan, siihen mihin kolmivaiheinen kenttä pyörii.
10.07.2007 22:33 <PL> Siinä on vaan semmoinen juttu että tuo MV:n tarina on pelkkää puppua. Ei 110 kV linjan vuorottelu ole millään tavalla sama asia kuin 16A voimapistorasiaan tökättävä vaihevaihdin.


15.07.2007 12:20 <MV> Miten niin puppua, ainoa ero että käyttötarkoitus hieman eri mutta kentänpyörimis-suunta kyllä muuttuu. Sitä et voi kiistää.
23.07.2007 21:28 <Remedy> Tärkein asia tuossa vuorottelussa ainakin keskijännitteillä on pienentää kapasitanssiepäsymmetriaa. Taso-orrellahan on kolmio-ortta enemmän taipumusta epäsymmetriaan, joten ainakin siinä mielessä tässä ollaan menty huonompaan suuntaan kun laitetaan niitä shaatanan leveitä taso-orsia. Kerot rules!
23.10.2007 00:40 <ABB_Tolppamies> Kyllä, vuorottelun tärkein syy on epäsymmetrian korjaus, kolmivaihejohdon vaiheiden induktiiviset reaktanssit ovat yhtä suuret vain silloin, kun johtimet sijaitsevat tasasivuisen kolmion kulmissa, mikä ei yleensä on mahdollista. Reaktanssin epäsymmetria aiheutta pitkillä johdoilla jännitehäviöt ja johdon lopussa jänniteeseen epäsymmetria. Vuorottelu toteutetaan yleensä niin, että jokainen johdin joutuu olemaan kolmanneksen matkasta kussakin asemassa(esim. vasen, keski ja oikea). Vuorotteluvälit ovat tavallisesti 5...10 km. Siirtojohdon vuorottelua tehdään myöskin "sovittelua" vasta-aseman varten, riippuen miten vaihejärjestys siellä päässä on, jos on mahdollista, jos ei, niin tehdään "ylimääräinen vuorottelu" aseman vieressä (esim. jos uusi asema kytketään vanhan johdon varrella kiinni). Jos taas on esim. "tannenbaum"-pylväs ja asemalla tavallinen porttaalipylväs, voidaan vaiheet kytkeä melkein "kuinkaa vaan" viimeisilla pylväsvälillä, ks.http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=1925 ja http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=1924 "Häiriöiden" siirto asemasta toiseen tämän vuorottelun ei ole mitään merkitystä
30.10.2007 15:40 <Donald Duck> Upeeta puppua tulee nimimerkiltä "MV". Voisin suositella "MV":lle tutustumisen arvioiseksi sivustoksi: www.akuankka.fi Sieltä luulen löytäväsi sinulle sopivampaa pohdittavaa. "ABB_Tolppamiehen" vastaus pitää tässä osin paikkansa. Ruotsista Tukholman läheltä löytyy johto, jossa vaiheet ovat kokoajan kolmion kärjissä. Johto on hyvin lähellä Arlandan lentoasemaa ja näkyy hyvin autosta. Pääperiaate johdon rakenteessa on (summa) magneettikentän nolla taso.
03.11.2007 19:15 <LongJohn> Kun tätä lueskelee saa sen käsityksen, että eri sähköasemilla olisi eri pyörimissuunta. Joka taas vaikuttaisi siihen kuinka 400V 3~rasiassia kiinni oleva sirkkelipyörii. Jännää tekstiä. Sillä jokaisella muuntoasemalla (esim. 110kV/20kV) PITÄÄ pyörimissuunta olla oikein.
Ehkä tämä vuorottelu liittyy kuitenkin tuohon magneettikenttään ja sen vaikutuksiin (esim. häitiöihin
03.11.2007 20:39 <P. Ylväs> Minä en ainakaan osaa määritellä sähköaseman oikeaa kiertosuuntaa muuten kuin että se on oikein silloin, kun se pysyy samana aina, jolloin sen perässä oleva jakeluverkko ja viimekädessä ne kolmivaiherasiat sirkkeleineen pyörivät oikein päin. Eihän esim. 20 kV avojohdolla ole mitään määrättyä kiertosuuntaa, koska ei johtimia ole yleensä mitenkään merkitty. Pienjännite-AMKAtkin saattavat monesti merkintöihin verrattuna pyöriä väärinpäin, mutta silläkään ei ole merkitystä, jos sähkönkäyttäjälle on kytketty pyörimään oikein päin. Sähköasemien vieressä olevat vuorottelut ymmärtääkseni siksi, että vaiheet sattuisivat oikein pääteportaaliin liityttäessä jolloin aseman "layout" olisi mahdollisimman yksinkertainen. Vuorottelut määrävälein johdolla edelleenkin taso- tai pystyrakenteisten johtojen johtimien keskinäisen reaktanssien epäsymmetrian poistamiseksi. (Kolmiorakenteinen johto on jo sellaisenaan symmetrinen)
04.11.2007 18:42 <LongJohn> Kyllä 110/20kV muuntajiin kytketään vaihejärjestys oikein. Eli asemalla pyörimissuunta on oikein. Tiedä sitten mitä sen jälkeen tapahtuu 20kV verkossa ja 400V verkoissa.
05.11.2007 17:31 <hartsa> Joskus o¨n muutamolta Pj tarkastettu pyörimissuunat ja sit mökistä tuleeko sinne oikein ja lopuksi rasialla kytketty samoin
25.11.2007 22:09 <MV> Noi vertaukset aku ankkaan voi jättää omaan arvoonsa. Tällä palstalla tuntuu olevan näitä erikois asinatuntijoita. Joten kun ne "oikeat" asiantuntijat sitten (jos)lukee tätä foorumia, ne toteaa näistä, ei ole tietämystä. Eteenkin kun näitä lukee eräs entisen Ivon "legenda" (jonka kaikki tuntee jotka oli kantaverkolla, aikamoinen persoona ja joka mietti yölläkin verkoa ja työasioita, ratkaisi siten monet ongelmat), oli sittemmin fortumin palveluksessa asiakkaana fingrid. Totesi vaan, eivät tunne verkkoa, vaikka nyt vastaukset tuntuu olevan lähellä, miten ne on. Ei pahalla....
11.08.2008 02:26 <testaan> testaan

testaan, rivivaihdot olisivat aika mukavat

© Janne Määttä 2004-2017