<< ^ >>

IMG_20180522_152014.jpg

Imatrankosken padon sektoriluukku auki. Allekirjoittaneen elämässä toinen kerta kun näen omin silmin luukun olevan avattuna. Vanhoissa filmeissä ja valokuvissa luukkua näkee avattuna mutta viime aikoina valssiluukut ovat hoitaneet ohijuoksutuksen. Luukku on ollut kaukokäytön kannalta hankalampi operoitava. Avattaessa pitää ensin täyttää luukun sisus ja sektorin muotoinen monttu, johon luukku laskeutuu, vedellä ennenkuin luukkua voi varsinaisesti alkaa avaamaan laskemalla sitä alaspäin. Suljettaessa pitää puolestaan nostaa luukku ylös ja tyhjentää luukku ja monttu vedestä.
Lehtitietojen mukaan juoksutus olisi 100-120m3/s joka on, ylävedenpinnasta riippuen, noin puolet aukon kapasiteetista. Vuodelta 1929. Imatra 22.05.2018
Kuvaaja: Mikko Koho

23.05.2018 01:09 <Hartsa> Keskivalssi taitaa olla remontissa ?
23.05.2018 03:27 <Mikko Koho> Itävalssi on valmis ja sitä kautta aloittivat Sunnuntaina juoksutuksen. Yksi mahdollisuus on että suojelevat luukkuvalinnalla länsivalssin työpatoa liialta virtaamalta.
23.05.2018 15:37 <Jouko> Tätäkö on nyt sitten seuraavan kuukauden ajan tarjolla? https://uutisvuoksi.fi/uutiset/lahella/edf394df-1a7d-447a-bc09-4548f35ff0a5 Voisi vaikka käydä katsomassa..
23.05.2018 15:47 <Mikko Herpman> Ovatko nuo kuvassa vasemman reunan aukot jotain vara-aukkoja tai jotain lisävarauksia?
23.05.2018 16:40 <Mikko Koho> Tätä on ilmeisesti kuukauden ajan tarjolla mutta, kuten lehtijutusta ilmenee, sitä ei voi vastuukysymysten takia virallisesti mainostaa.

Nuo vasemmalla puolella olevat aukot ovat settiaukkoja jotka muurattiin myöhemmin umpeen ja alue toimii nykyisin ylisyöksytienä. Ennen rakentamista ylävesipinta oli kuutisen metriä alempana ja ensin tehtiin vasemmalla puolella oleva osa samalla kun koski virtasi oikealta puolelta ohi. Sen jälkeen koski virtasi vasemman puolen aukkojen läpi ja rakennettiin tulvaluukut. Lopuksi, kun työt olivat riittävän valmiit, settiaukot tukittiin päällekkäin juntatuilla vaakasuuntaisilla palkeilla jolloin myös ylävesipinta nousi silloiseen suunnittelukorkeuteen. Myöhemmin pinnankorkeutta on vielä nostettu mutta sekin otettiin jo rakennusvaiheessa huomioon.

© Janne Määttä 2004-2017