Ylärivissä Lauritz Knudsenin 15 A:n kolmivaiheinen kytkin Nr. 28222. Jakorasiat, keskellä Puristetuotteen, oikealla AEG, alarivissä Wiska, Sähkövaruste ja Strömfors.
Jossain
26.06.2017
Kuvaaja: Mikko Kärnä
27.06.2017 21:26
<Make>
Tuollainen kytkin on töissä käytössä... Lukeeko tuo nimi siinä jossain, kun minä en ainakaan tunnista logoa? Myös Puristustuote on tutun näköinen. Muissa rasioissa on kansi varmasti kiinni neljällä ruuvilla.
29.06.2017 18:31
<RicuP.>
Tuo on ikivanha Sähkövarusteen rasia. Tuolla ratapihan kuvissa on tuo saman tyyppinen vanha Strömfors rasia, joka löytyy 1959 luettelosta, mutta 1960 luettelossa onkin uudempi, jonka kansi on vain yhdellä ruuvilla keskeltä kiinni. Myös Puristustuotteen rasia on vanhempaa versiota, jossa ohuemmat kiinnityskorvat. Uudemmassa ne on vähän kolmion muotoiset.
Tuota AEG tai Wiska rasiaa en ole koskaan nähnyt. Onnellisella tosin on alettu myymään Wiskan kalvorasioita. Kannessa on pyöreä möllykkä kohouma jonka päällä viirut ristikkäin.
1954 kirjassa Sähköliikkeiden Oy mainostaa saksalaisia Kaiser & Spelsberg -jakorasioita AEG:n edustus mainoksessaan En vaan ole nähnyt missään.
29.06.2017 21:33
<Make>
Tuollaisia Wiskan kalvorasioita olen kai nähnyt käytössä. Ja Rexeliltä tuli ELS-Spelsberg 2K-16- rasioita, vaikka ainakin piti olla tilattu ABB AP9?! Sellaisia en ollut ennen edes nähnyt.
29.06.2017 22:08
<RicuP.>
Olen yhdellä työmaalla niitä spelsbergin rasioita laitellut. Niissä oli jotkin tulpat mukana ruuveille. Kansi oli hiton tiukka painaa kiinni, jos vertasi ABB:hen. Lisäksi rasia on matalampi. Kyllä alkuperäinen AP9 on se oikea rasia. Välillä, jos puhelimella tilaa, niin ehdottelevat jotain muuta mallia, mikä on heille vissiin tuottoisampi.
01.07.2017 21:02
<qwerty1>
Olin vähän aikaa sitten vuonna 1969 rakennetussa kerrostalossa tekemässä sähkötöitä. Keittiössä oli 2 pistorasiaa 16A ryhmässä, entisen jääkaapin pistorasialle tuli vaihe ja nolla taululta ja siitä jatkui toiselle pistorasialle. Molemmat maadoitettu nollaamalla, jääkaapin rasian kohdalla tuleva ja lähtevä nolla- ja vaihejohdin oli kuorittu katkaisematta ja taivutettu liitinruuvien alle ja nollauslenkki otettu nollaliittimeltä erillisellä pätkällä. Onko ketjutetun pistorasian nollaus ollut joskus sallittua kun nykyäänhän pelkästään päättyvän rasian saa nollata saneerauksissa?
02.07.2017 21:34
<Make>
Noin minäkin olen nähnyt tehdyn 60-luvulla. Olen kanssa miettinyt, että jos tuollaisen rasian joutuu vaihtamaan, niin miten se virallisesti tapahtuu... Toisaalta joskus ainakin sai vaihtaa uuden vastaavan kojeen käyttäen alkuperäistä asennustapaa. Kaikkiin pistorasioihin vaan kun ei saa kolmea päätä nollaliittimeen.
04.07.2017 21:24
<RicuP.>
En nyt tiedä, onko sillä niin väliä, miten on tehty, kunhan PE ja N on yhtä puuta. Ei sitä asennusta sen paremmaksi saa.
Syy siihen, miksi pitää olla päättyvä on vissiin se, että kun nollaa, mikä on virtajohdin käytetään kosketeltavan osan maadoitukseen, kulkee osa paluuvirrasta laitteen rungon/ käyttäjän kautta maihin. Eli jos on ketjutettu nollattu rasia, niin kovalla kuormalla voi tulla jännitettä PE liittimeen johonkin muuhunkin pistorasiaan.
Tietysti, kun on käytetty PEN johdinta, niin ketjun pisteet tulisi olla mahdollisimman luotettavasti liitetty, eli juuri noin lenkki ruuvin ympäri katkaisematta. Varsinkin jousiliittimillä ketjutus aiheuttaa ylimenovastusta PEN johdossa, mikä lisää sitä jännitevuotoa.
04.07.2017 22:23
<Make>
Eihän siinä ongelmaa ole saada sitä toimivaksi, joidenkin mielestä vaan on niin tarkkaa puuhaa. Pääasiassa häiriöiden takia nollauksesta on kai luovuttu.
05.07.2017 18:40
<Make>
https://yle.fi/uutiset/3-8588823 "Vasarat kaupan päälle – Kesko lähtee kalastelemaan sähkö- ja putkimiehiä
Keskosta tulee yritysoston jälkeen kiistattomasti suurin rakentamistarvikkeiden kauppias Suomessa. Kesko hakee perheyritys Onninen- kaupalla uusia yritysasiakkaita."