16.01.2006 22:11 <P. Ylväs> 20 kV kompensointilaitos taitaa olla tämä.

17.01.2006 19:01 <P. Ylväs> Lienee kolmikäämimuuntaja 220/110/20 kV.

29.03.2007 20:54 <MV> Tietääkseni ei ole välttämättä 220kv verkossa ei ole reaktoreita, vaan nämäkin on 110kv reaktorit, mitä toisen jutun yhteydessä kerroin.

30.03.2007 17:20 <MV> Jäi viimeksi mainita että tarkoitin 400kv/110kv muuntajassa on yleisimmin tertiäärikäämitykset, siinä 20kv reaktorit ja kuvassa on lautaaidan takana ja kompensointiparistot kytkinkentällä suoraan esim. 110kv verkon jännitteeseen. Nämä muuntajat ovatkin erinlaisia pohjois-suomen 220kv verkon muuntajat, jotka ovatkin samanlaisia kuin etelä-suomen 400kv verkkojen muuntajat. Eli näköjään niitäkin valmistetaan tällä nykyisellä tavalla, jossa on käämikytkimet jännittelle ja tertiääri käämitykset lisäksi mutta muistettava että muuntajia valmistetaan niinkin että niitä ei voi säätää kuten keski-suomen 200 verkossa. Siellä oli se toisenlainen kompensointi ylensäkin mutta paras mahdollinen tietenkin oli. Ihmetyttää kun näitä sitten ei ole vaihdettu muuntajia eteläänkin entisen kompensoinnin poistettua mutta maksaa nekin. Mutta sama kompensointi löytyy 400/100 asemilta. Koska nekin 20kv ja se standartoitu jakelujännite mutta kyllä niitä tertiaarikäämityksiä löytyy muistakin muuntajista ne ei välttämättä ole käytössä. Nämäkin kojeistot sellaisia, ei taida löytyä monellakaan 200/100 asemilla pohjois-suomessa. Jopa tertiääri käämityksiä 10kv jännitteelläkin löytyy mutta se on teollisuuslaitoksen jännitetaso jo. Siitä tulikin mieleen, voisiko tertiäärikäämyksestä ottaa 20kv jakeluverkostoon sähköä. Jospa Kinnulan asemalla keski-suomessa 220/110/20kv muuntaja kytketty ilman 110kv lähtöä? Herää kysymys? Kalliksi tulisi erikoisvalmisteinen yksittäinen muuntaja verkon omistajalle.

14.10.2012 17:56 <Marko> Mistä tuollainen luulo on saanut alkunsa, että Fingridin muuntajiin kytkettäisiin jakeluverkkoa?

15.10.2012 19:05 <Marko> Utsjoen kommenteista en löytänyt tuonsuuntaista tietoa. Monet MV:n sepustukset ovat kaikessa mielenkiintoisuudessaan sen verran vaikeaselkoista tajunnanvirtaa, ettei niistä kannattane kovin pitkälle meneviä johtopäätelmiä tehdä ainakaan ilman erityistä varovaisuutta. Fingridin uutisessakaan tuskin on mainittu jakeluverkkoa kytkettävän muuntajakoneen kolmansioon?

16.10.2012 21:27 <STP> Tuossa joku vanha raportti josta näkyy Utsjoen sähkösyöttö: http://www.tem.fi/files/18210/KTM_Raportti_2007_09_14.pdf
Tuon perusteella syötetään Fingridin sähköasemasta suoraan 20kV jakeluverkkoa? Kun kerran Utsjoen sähköosuuskunta ei omista yhtäkään isompaa muuntajaa.

17.10.2012 21:07 <calm> Molemmat ovat joo 220 kV:n verkkoon kytkeytyviä jakeluverkon asemia. Muita ei sitten Suomesta löydykään moisia kuin nuo kaksi.

18.10.2012 11:58 <Topiax> Onko kenelläkään tietoa, miten reaktoreiden voimakkaat magneettikentät vaikuttavat läheisyydessä oleskelevaan ihmiseen? Oletetaan että ei ole sydämentahdistimia eikä magnetisoituvia tekoniveliä, proteeseja tms.

18.10.2012 13:09 <Mikko Koho> Sen verran on faktatietoa että noiden kompensointireaktoreiden ympärille on rakenneltu puuaitoja sen vuoksi ettei kukaan menisi, kentällä työskennellessään, liian lähelle. Ja amiksessa luokkakaveri kertoi harjoittelun jälkeen että paikallisella terästehtaalla, missä on valokaariuunissa helvetilliset virrat mutta pienet jännitteet, joku ammattilainen oli käynyt mittailemassa magneettikenttien voimakkuuksia. Joku prosessi-ihminen oli sitten mielenkiinnosta mennyt kyselemään että mitä arvoja mittaaja sai. Arvoja ei prosessi-ihminen saanut mutta mittaaja oli (hiljaa) todennut että "sinuna en menisi lähelle." Lieneekö MUTUa tuo lausahdus vai faktaa, sitä en tiedä. Toivon ensinmainittua.
Radiomastoissahan nuo magneettikentät pitää ottaa vakavasti, siellä kun lähetysantennien läheltä voi löytyä aika mielenkiintoisia lukemia. Muistaakseni tälläkin viikolla täällä pudotellaan määrättyjen radio- ja tv-kanavien lähettimien tehoja että pääsevät hommiin. TV:n dokumentissa STUKin ihminen sanoi että noilla radioaalloilla on sama vaikutus kehoon kuin mikroaaltouunilla ja tulos voi olla kuin vaikka Heinolan löylykisoilla, eli ne voivat lämmittää elimistöä siinä määrin että siitä tulee vahinkoa.

18.10.2012 16:13 <Topiax> Palautui tästä vielä mieleeni: joissakin laitoksissa on reaktorikelat asennettu [tukieristimien varaan] päällekkäin. Niissä on käsittääkseni järjestettävä virran suunta oikein, koska keloihin vaikuttavat voimat (smv) ovat hyvinkin suuria ja voisivat ehkä rikkoa koko asennelman?

18.10.2012 20:05 <muhentaja> Veikkaanpa ettei nuo kuristimet kuitenkaan vuontiheyden huippuarvossa magneettikuvaukselle pärjää, siellä kun on suprajohdemagneetti tuottamassa pääkentän. Veikkaanpa kuitenkin, että teräsaita kävisi aika lämpöisenä noiden kuristimien ympärillä toimiessaan muuntajan toisiona. Valokaariuunin muuntajahuone on kuulemma tosiaan ei kenenkään maata silloin kun uuni on toiminnassa, useiden kymmenien kiloampeerien virtojen tuottamat magneettikentät on sielläkin sen verran kovat, että ferromagneettiset esineet saattavat muuttua projektiileiksi. Lisäksi tila on ahdas ja tappavia jännitteitä kosketeltavissa lähes joka puolella, toisiossakin on muutama sata volttia ja ensiöjännitteet mitataan kymmenissä kilovolteissa.

18.10.2012 22:17 <calm> Suodatin, eikä kuristin, mutta pino kuitenkin. Maalahdesta. http://calm.iki.fi/harmonic_filter

19.10.2012 00:49 <muhentaja> Jatkoa vielä sen verran, että tämän videon alkupuolella näkyy hyvin syy siihen miksi valokaariuunipaikkakunnilla tuppaa esiintymään volkkuvaloa: http://tinyurl.com/9llpkg5 Tilanne vähän rauhoituu sitten kun lasti on saatu sulaksi ja tarvii lähinnä ylläpitää lämpöjä: http://tinyurl.com/8nd4wjz

19.10.2012 02:14 <Mikko Koho> Ja muistan lukeneeni 1996 aikaan ilmestyneestä lehtisestä, kun investoivat noihin, että Imatran sulatuksessa käytetään ns. kuohuvaa kuonaa, eli ainakin jossain vaiheessa sulatusta sulaan injektoidaan lanssilla happea ja hiilipölyä. Ensinnäkin sillä saadaan, hapen ja hiilen seossuhdetta säätämällä, ajettua sulan hiilipitoisuuksia kohdilleen ja toinen tärkeä asia on se että tavoite on pitää kaaret kuohuvan kuonakerroksen sisällä. Kuona siis nousee pintaan ja hiilen palaessa muodostuvat kaasut saavat sen kuohumaan. Joskus toki, siellä käydessäni, kaaret ovat käyneet näytillä mutta jos ne loimottaisivat jatkuvasti pihalle niin muistelen lehdestä lukeneeni että uuni menisi todella lyhyessä ajassa, olisiko ollut muutama viikko vai kuukausi, peruskorjauskuntoon. Muuraukset ovat toki vesijäähdytteisiä mutta siitä huolimatta kaarien säteily olisi niin rajua että ne eivät kestäisi ilman kuonan antamaa suojaa. Noissa uuneissa pyritään mahdollisimman suureen ominaistehoon (MW/t padassa olevaa terästä) taloudellisuuden takia.