03.03.2015 21:28 <Jouko> Muuntajaa on tietysti suunniteltu pyöräytettävän puolisen kierrosta ennen paikoilleen laskemista ja työn hulinassa tämä seikka sitten unohtunut, joten jompit vedetty ristiin läpivienneissä! :)

05.03.2015 10:31 <Pönttö> Minkäs takia pitää olla kopillinen ja kopiton muuntaja? Onko tuo kopiton vaan jännitteen hienosäätöä varten?

05.03.2015 21:52 <calm> Kopissa on erottimet ja katkaisijat ja äly (ja varmaankin omakäyttömuuntaja) ja ulkona muuntaja on sitten vaan varsinaista muuntamista varten.

13.04.2015 10:35 <M. Asentaja> Ylivirtasuojaushan kyllä toimii kahdellakin vaiheella, yksivaiheista oikosulkuahan maasta erotetussa verkossa ei esiinny (oletan että on erotettu verkko) mutta miten on toteutettu SPASilla maasulkusuojaus? Galvaaninen verkkohan katkeaa muuntajalla joten taustaverkkoa ei siinä mielessä ole ellei muitakin johtolähtöjä ole, vai koskeeko maasulkusuojaus vain muuntajan suojausta? SPAThan oli muistaakseni jälleenkytkentärele ellei sitten tukan mukana ole häipynyt päästä kaikki muukin!

07.11.2015 20:26 <Mikko Koho> Noissa säästömuuntajissahan on se paha vika että ne ovat herkempiä ns. GIC-virroille joita syntyy kun maan magneettikenttä vaihtelee aurinkotuulten ym. johdosta. Ongelma toki tulee vastaan vasta 100km ja pidemmillä yhteyksillä mutta käsittääkseni haittoja on jokunen:
-Kun galvaaninen erotus puuttuu, pääsee tasavirran tyylinen GIC-virta muuntajan läpi sen sijaan että kokisi eräänlaisen "suojaerotusmuuntajaefektin".
-Käämithän eivät tunnetusti tasavirrasta hirveästi tykkää. Ihmisten maailmassa sanottaisiin etteivät lämpene sille mutta tuossa lienee juuri päinvastoin.
-Sitten kun muuntajan sydän pääsee kyllästymään niin ollaankin yliaaltojen ym. ilmiöiden ihmeellisessä maailmassa.
Suomessa onneksi lähes kaikki muuntajat, ja ainakin tärkeimmät, ovat ns. täysmuuntajia eli ensiö(t) ja toisio(t) omilla käämeillään, jenkkilässä ym. paikoissa tilanne lienee toinen.