Vaihtelevia jännitteitä
Taivaalla on runsaahkosti rautaa. Mutta missä? - Paikka on Porin Preiviiki. Kuvassa on eri maanosiin kiinteästi suunnattuja verhoantenneja 70m mastoineen. Porin lyhytaaltoasema kuului aina Australiassa saakka. Mastoja on kaikenkaikkiaan toistakymmentä. Lisäksi asemalla on kauko-ohjattava logaritmis-periodinen suunta-antenni. Hieman asema-alueen ulkopuolella on 185m korkea keskiaaltolähettimen masto.
Vuodelta 1987. Pori, Preiviiki
27.09.2014
Kuvaaja: Niila Heikkilä
29.09.2014 18:15
<calm>
Preiviikin lyhytaaaltoasemakos se lie?
29.09.2014 19:44
<Hartsa>
vieläkös nämä on palveluksessa ??
29.09.2014 19:48
<-"->
Lisäksi tehokkaat radiolähettimet häiritsivät ympäristön asukkaiden elämää. Radiolähetyksiä kerrottiin kuuluneen jopa uuneista ja jääkaapeista. Vuonna 1983 tehtiin päätös uuden lyhytaaltoaseman rakentamisesta Preiviikiin. Aiak jännä kun uunista on saanut kuulla uutiset =D
niimpä niin........
Yleisradion jakelutekniikan ulkoistamisen seurauksena Preiviikin lyhytaaltoasema päätyi vuonna 1998 Digita Oy:n omistukseen. Porin lyhytaaltoaseman toiminta päättyi lopullisesti Yleisradion osalta 31. joulukuuta 2006, jolloin myös yhtiön lähettämät keskiaaltolähetykset lopetettiin
29.09.2014 21:32
<NH>
Tässä on pieni koosteklippi Porin aseman lyhytaaltolähetyksistä. Kannattaa kiinnittää huomiota kuinka väliaikamerkki muuttuu vuosikymmenien varrella mekaanisella teräskampalaitteella soitetusta "Pimpampullasta" nykyaikaiseen elektroniseen versioon. Väliaikamerkkiä ja asematunnusta lähetettiin tyypillisesti 5 minuutin ajan ennen varsinaisen lähetyksen alkua. Tällöin maapallon toisella puolella oleva kuuntelija joka viritti LA-radiotaan kotimaan taajuudelle, tiesi tutusta väliaikamerkistä että "täällä ollaan". Lyhytaaltoasemillahan oli tyypillisesti jokaisella oma "Interval signal" jota sitten soitettiin muutamaa minuuttia ennen tasatuntia. Varsinkin huonolla ja häipyilevällä radiokelillä saattoi väliaikamerkki olla lähes ainut mistä tunnisti aseman. Keli saattoi kuitenkin parantua yhtä yllättäen kuin huononikin, joten taajuudella roikkuminen tuotti monesti tulosta ja ohjelmasta sai kuunneltua ainakin osan. Tuo on täyttä totta, että varsinkin vanhan aseman aikaan sen sijaitessa Porin esikaupunkialueella, suuritehoinen lähetys saattoi kuulua jopa Porilaisten sähköhelloista ja muista sähkölaitteista. Varsin hankalasti hallittavissa oleva häiriö siis. Samaa ilmiötä tapahtui aikoinaan myös Lahden keskustassa, pitkäaaltoaseman ollessa toiminnassa. 254Khz AM-taajuus oli niin matala että sanotaan sen kuuluneen toisinaan jopa kosteista tiskipöydistä.
http://efiab.sr2.fi/Radio_Finland_1968_1973_ja_1988.mp3
30.09.2014 16:13
<Mikko Koho>
Kuuleman mukaan aikoinaan osasyynä oli myös se että ns. merirosvoasemat pyrkivät taukoaikoina samoille taajuuksille oikeiden asemien kanssa ja tuolla saattoi pitää taajuuden varattuna ja häiritä tunkeilijaa.
Ja olikos noissa taajuuksissa vielä se että sitä piti vaihtaa jokusen kerran vuorokaudessa maapallon pyörimisen ym. takia? Sen olen ainakin kuullut että sillä alueella, jossa on yön ja päivän rajakohta, on vyöhyke jolle pääsevä signaali, heikkokin, voi löytyä ihan mistä päin maapalloa tahansa.
02.10.2014 23:29
<NH>
Kiinan radion keskiaaltolähetykset Porista ovat tiettävästi tällä hetkellä tauolla, elleivät nyt ole jopa loppuneet kokonaan. Siinä mielessä wikipedia ei ole aivan ajan tasalla. On totta että lähetystaajuuksia vaihdettiin päivittäin useita kertoja, koska lyhytaaltojen etenemistavasta (ionosfääriheijastuma) johtuen kannatti käyttää eri maanosiin suunnatuissa lähetyksissä aina kuhunkin suuntaan parhaiten sopivaa taajuutta jotta lähete on kuultavissa siellä missä pitäisi. Lyhytaaltoasemathan vaihtoivat myös kevät ja syysaikaan taajuuksiaan, koska pimeään vuodenaikaan aaltojen etenemä muuttuu. Taajuuksien kontrollointi oli ja on edelleen varsin monimutkainen kansainvälinen sopimusviidakko, jotta samalla taajuudella toimivat kaukoasemat eivät häiritsisi liikaa toisiaan. Jos aihe kiinnostaa niin kannattaa lukea tämä erittäin mielenkiintoinen keskusteluketju läpi. Siinä myös paljon mielenkiintoista sähköteknistä asiaa. Kyseessä on erään entisen Tiirismaan ja Lahden AM-aseman päivystäjän kertomuksia 1970-luvulta, kuinka silloin pyöritettiin pitkäaaltoasemaa ja Tiirismaan TV-lähetyksiä. Tarinassa mm. kerrotaan kuinka Lahti joutui joskus ”puolustamaan” omaa taajuuttaan lähettämällä tauotonta äänilevykonserttia jotta taajuudelle vierinyt ulkomaalainen asema saataisiin häädetyksi pois.
http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1397899017/all
06.02.2015 19:25
<HeikT>
Tuossa <NH> :n viittaamassa www.radiohistoria.fi jutussani on yksi virhe koskien tauotonta äänilevykonserttia jolla algerialainen asema häädettiin pois "omilta laineilta". Se tapahtui Yleisradion 10 päivää kestäneen lakon aikana vuonna 1972, ei 1970 niinkuin jutussani kirjoitin.
26.12.2016 06:02
<Mikko Koho>
Jos tuosta idiotismista pitää yksi hyvä asia löytää niin se on lähettimien tehot. Pojat eivät päässeet, kommenteista päätellen, kuin "vain" 200m kohdalle mutta lähetystehot noissa mastoissa ovat, etenkin todennäköisesti tuon lukitun luukun yläpuolella olevissa radio- ja tv-antenneissa, sitä luokkaa että sisälle meneminen vastaa mikroaaltouuniin joutumista jolloin kiinnijäänti on vain ajan kysymys. Digita sai vastikään sovittua oikeudessa viitisen vuotta kestäneen riidan jonka toisena osapuolena oli entinen mastoasentaja jolta meni työkyky kun joutui kahdessa eri mastossa liian kovien kenttien sisään.
https://youtu.be/K0UjdYZMW4w?t=26m20s
26.12.2016 15:28
<muhentaja>
Niin onhan se alastulo vähän hankalampaa kun koko porukka on enemmän tai vähemmän sokeutunut.
Silmien sarveiskalvot ymmärtääkseni lähtee ensimmäisenä noissa RF-altistustilanteissa, kun sarveiskalvossa ei ole minkäänlaista jäähdyttävää nestekiertoa, ja RF:n tapauksessa kyse on nimemomaan kudoksia kuumentavasta vaikutuksesta. Vaikutusmekanismi on siis erilainen kuin ionisoivassa säteilyssä (röntgen/alfa/beta/gamma), ja radioaaltoja monet eivät osaa edes mieltää "säteilyksi".
"Trussin" sisällekin tulee varmasti jo VHF-osuudella riittävästi tehoa, ja UHF-antennihan on päällepäin käytännössä pelkkä putki, jota voi kiivetä vain ulkopinnalla olevia äärimmäisen pelkistettyjä tikkaita pitkin. Satunnaisen maallikon silmiin se ei siis edes näytä välttämättä antennilta vaan enemmänkin joltain lentoestemerkiltä, ja UHF:llä ne korkeimmat tehot vasta onkin.
26.12.2016 16:21
<Mikko Koho>
Käsittääkseni nuo hissin suojaverkot ovat nimenomaan sitä varten että asentajat ovat Faradayn häkissä ja, jos ei kokonaan niin suuremmalta osin, suojassa antennien kentiltä.
https://youtu.be/iSmbIwryG24?t=21s