<< ^ >>

Virtausta.JPG

Erään voimalaitoksen yläkanavaa. Mutta minkä laitoksen? - Kyseessä on Paatsjoen uoma Inarin Nellimissä, Virtaniemessä. Edessäpäin on rajavartiolaitoksen ponttonisilta, ja sen takana on valtakunnanraja. Jonkin matkaa alavirtaan sijaitsee Kaitakosken voimalaitos, joka säännöstelee Inarinjärveä. Inari, Virtaniemi, Paatsjoki 17.07.2013
Kuvaaja: Niila Heikkilä

12.08.2013 15:02 <Jarmo Puntanen> Inarinjärvi?
12.08.2013 21:23 <Jarmo Puntanen> Eli vastaan siis, kun muita ei näköjään tule kokeilemaan, että Kaitakosken voimalaitoksen.

13.08.2013 15:10 <NH> Suomi myi Neuvostoliitolle Jäniskosken alueen 1940-luvun lopulla. Näin jälkikäteen ajateltuna on selvää että siihen oli pikku pakko, vaikka Inarinjärven säännöstely tulikin sen jälkeen tapahtumaan rajan takaa. Olisi mielenkiintoista tietää kuuluiko alkuperäiseen ostovaatimukseen myös Jäniskosken yläpuolinen Kaitakoski, joka oli vielä silloin rakentamaton, vai tuliko se vain myötäjäisinä Jäniskosken oston yhteydessä. Sehän tehtiin vasta 1959 Imatran voiman työnä. Oli miten oli, Suomen kannalta on harmillista kun isoa vesistöä säännöstellään rajan takaa. Pääsääntöisesti homma on toiminut hyvin, mutta korvausvaateitakin on venäläiselle osapuolelle välillä mennyt vedenkorkeuksien aiheuttamista vaurioista. Mitäs muita rajavesistöjä säännöstellään naapurimaan puolelta?
13.08.2013 15:47 <Jarmo Puntanen> Vähän monimutkaisempi järjestely on kuitenkin kyseessä:

"Nykyinen Inarijärven säännöstelyn vesioikeudellinen lupa perustuu vesistötoimikunnan 27.1.1958 tekemään päätökseen. Päätöksen pohjalta on laadittu Suomen, Norjan ja Venäjän hallitusten välinen valtiosopimus, joka allekirjoitettiin vuonna 1959. Säännöstelyn käytännön toteuttamista ohjaa sopimuksen liitteenä oleva asiakirja (Inarijärven säännöstelemisestä Kaitakosken voimalaitoksen ja padon avulla), jossa määrätään mm. säännöstelyä koskevista juoksutuksista ja vedenkorkeuksista."

http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23255&lan=fi
13.08.2013 17:18 <Mikko Koho> Vuoksen vesistöä säännöstellään Imatran voimalaitoksen ja Svetogorskin voimalan välillä Vuoksessa olevan Svetogorskin voimalan avulla. Varsinaisestihan säännöstely tapahtuu pääasiassa suomalaisten toimesta mutta siinä joudutaan ottamaan huomioon mm. se että Sveto- ja Lesogorskin laitokset eivät läpäise samaa vesimäärää mitä Suomesta olisi valmius laittaa. Samoin vedenpinta on välillä vaihdellut kahden voimalan välillä todella rajusti, hulluimmat vuodet lienevät jo takana päin mutta vieläkin Imatralla on parissa paikkaa nähtävissä rakennelmia, Mellonlahden patoaminen ja Lampsiinjoen pohjapato, millä hillittiin rantojen sortumista jokeen.
13.08.2013 23:05 <NH> Totta kai tuo Jarmon esilletuoma vesistön säännöstelysopimus oli tiedossa tuota kirjoittaessani. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että säännöstely olisi aina pysynyt sopimuksen puitteissa, vaan hankaluuksia se teettää aina kun vesistöä hallinnoi useampi osapuoli. Kaikki rajan ylitse tapahtuvat asiat menevät joskus hyvinkin pitkän byrokratian kautta. Suomen ympäristökeskus ei voi vain määrätä että nyt Kaitakoskella tulvaluukut auki, Inarissa hukutaan. Vuoksella on tavallaan vastaava tilanne, mutta hieman käänteisenä, eli sopimuksen mukaan alapuolisille laitoksille on taattava riittävä vesimäärä, ja toisaalta taas laitoksille pitää maksaa korvausta liiasta vedestä. Tässä pari linkkiä vanhempiin uutisiin http://yle.fi/uutiset/inarijarven_saannostelykorvaukset_yha_maksamatta/5662445 ja http://yle.fi/uutiset/saannostelyn_virheista_korvauksia_inarissa/5112132
13.08.2013 23:42 <Jarmo Puntanen> Olet NH ehkä jossakin määrin väärinymmärtänyt asian hierarkian. Kuten lainaamistasi uutisistakin käy ilmi, Suomihan ei voi esittää Venäjälle sanomiasi "korvausvaateita", vaan tiettyjä asioita yhteisten neuvottelujen pohjaksi, joiden neuvottelujen perusteella sitten asioista sovitaan ja rahaa mahdollisesti liikutellaan.
18.08.2013 01:16 <NH> Uskoisin että meillä molemmilla on asioista samanlainen ymmärrys. Kirjoitettu teksti vain on joskus helppo ymmärtää useammalla eri tavalla, varsinkin jos ei tiedä eikä tunne kirjoittajaa, hänen lähtökohtiaan, kirjoitustyyliään eikä asiaan perehtyneisyyden lähtötasoa. Rajavesistöjen hallintahan tapahtuu toki sopimus- ja neuvotteluteitse, jossa kaikki osapuolet saavat esittää näkemyksiään sekä tulevasta että menneestä, ja kaikki tämä nojaa jo vuosikymmeniä sitten tehtyyn säännöstelysopimukseen. Asia mistä keskustelu oikeastaan lähti liikkeelle on se että mitä kenties vaikuttaisi kokonaistilanteeseen se, että Kaitakoski olisi maakaupoissa vuonna 1947 jäänyt Suomen puolelle, ja ainoastaan Jäniskoski olisi myyty. Yhtenä vaihtoehtona tässä skenaariossa toki on sekin että entäs jos koko aluetta ei olisi myyty ollenkaan. Tällöin tilanne olisi jotakuinkin vastaavanlainen kuin Vuoksella nykyään, sillä erotuksella että Paatsjoella neuvottelupöydän takana mukana ovat myös Norjalaiset. Yleensä ottaen neuvotteluissa on aina sananvaltaa hieman enemmän sillä, joka on vahvin tai omistaa eniten, riippumatta siitä vaikka neuvottelut olisi tehty kuinka hyvässä hengessä tahansa. Neuvostoliiton aikaan tätä hyvää henkeä painotettiin todella paljon, niinpä tämän vuoksi Jäniskoski myytiinkin Neuvostoliitolle Petsamon Nikkelin sähköntuottoon saksalaissaatavien osamaksuna. Se, oliko siihen aikaan asiassa vaihtoehtoa, onkin toinen kysymys. Kun muistetaan että kuka oli Kaulatunturin nikkeliesiintymän entinen omistaja, voidaan ajatella kuinka yhteisymmärryksessä senaikainen neuvottelypöytä toimi ja kuka oli puheenjohtajana. No, se on historiaa se. Nykypäivänä ei tällaisia asioita ole ensimmäisenä uhkana. On jotain muita asioita jolla muut osapuolet pyrkivät tuomaan esille omia etujaan. Vuoksella esimerkkinä on alempien laitosten huono hyötysuhde ja koneteho sekä uoman vetokyky. Tällöin niiden omistaja ei halua liikaa vettä, ja tuo sen kyllä hyvin esille esille aina kun jotain poikkeuksellista on tapahtumassa. Tämä on toisaalta käyttäjän itse valitsema tie, koneistoja olisi voinut peruskorjata ja uomaa avartaa suuntaamalla niihin varoja. Yhtälailla tästäkin on olemassa sopimus, jossa määritellään kuinka toimitaan rajan eri puolilla. Kuinka edullinen tämä sopimus sitten on Suomelle, rivien välistä voi asiaa päätellä. Tuleeko joskus aika että sen pääkohtia voidaan uudistaa? Viimekesäinen Saimaan vedenpinnan uhkaava nousu aiheutti kovan juoksutustarpeen, ja kun alapuoliset laitokset eivät vedä, juoksevat korvaussanktiot, jotka aikoinaan on sopimuksessa määritelty, vaikka selvästi olisi alajuoksulla suurtulvien aikaan tarvetta kohentaa uoman tilannetta kaikin tavoin. Miten tämä sitten liittyy Kaitakoskeen? Eipä oikeastaan muuten, kuin laitokset vanhenevat sielläkin. Kukapa haluaisi katsoa kun vesi juoksee tulvaluukuista laitoksen hyötysuhdetta alentaen, kun koneet pyörivät maksimiteholla ja pitäisi jäädä hieman säätövaraakin. Sitten taustalla kummittelee säännöstelysopimus jossa on mukana osapuolia joilla ei ole ainuttakaan voimalaitosta. Tätä ei kannata tulkita väärin ettei sopimuksia noudatettaisi, mutta ehkäpä tuo alun johdanto hieman selvensi mitä kulissien takaista tässä yritin tuoda esille. Ajat kuitenkin ovat muuttumassa. Paatsjoella koneistoremontteja on jo tehty, ja toivottavasti Vuoksen alimpien laitostenkin tila nousee paremmaksi lähivuosina. Jäikö tässä asiassa vielä jokin auki, joka on ymmärrettävissä jollain muulla tavalla? Kaikenlaiset lisäykset ovat toki tervetulleita.
19.08.2013 21:10 <Mikko Koho> Vuoksella on menossa parannusohjelma jossa sekä Leso- että Svetogorskin laitosten kapasiteettia nostetaan ja kummassakin laitoksessa neljästä koneesta kaksi uusitaan. Syynä on se että koneet ovat Lesogorskissa suomalaisten tekemät ja Svetossa kaksi neljästä ehdittiin saada valmiiksi ennen rauhansopimusta. Ne alkavat siis olla aika loppuunajettuja. Tarkoitus olisi että tulevaisuudessa kumpikin laitos läpäisisi 920m3/s eli 120m3/s enemmän.
Se, miksi laitoksiin ei haluta lisätehoja enempää, selittynee pitkälti paikallisella tariffipolitiikalla joka ei kannusta säätöajoon.
07.09.2013 07:45 <<ode>> 17.7.20?
24.05.2016 16:34 <Korkki> Kattelin tuossa ilmakuvia Paatsjoelta. Mikä mahtaa olla padon näköinen rakennelma ennen Kaitakoskea. Onko se vaan joku järeämpi silta vai onko siinäkin joku padon paikka? Tuo on jo rajan toisella puolella, jonkin verran tästä ponttoonisillasta alavirtaan päin.
26.02.2024 18:10 <Kalle> Täsät on kyse juu ... kyllä Herrat ois voitu jättää myymättä tätä kaitakosken aluetta.... nyt kastottuna.

© Janne Määttä 2004-2017