05.03.2007 18:40
<MV>
Tietääkö kukaan mikä tämä hyvinkään sähköasema ollut. Ensinnäkin voi poistaa tuo 2*110kv jolla ei ole mitään tekemistä tämän varsinaisen kytkinkentän kanssa ja rakennuksen. Vaan takana vanha rautarouva 2*110kv hikiän ja nurmijärven välillä miten se tehtiin jo 1920- luvulla helsinkiin. Siihen tehty -60 tai -70 luvulla t-haara kytkinkenttineen 110/20kv muuntoasema, joka kuvassa rakennuksen takana piilossa. Joten miksi tästä rakennuksesta tarvinnut 20 kv lähtöjä, kai mahdollisesti silloin kun asema oli -50 lopulla valmistui. Takana oleva 110 kv asemaa ei ollut vielä.. Nyt putos 110kv ja 20 kv jännitetasot, joita ei tarvitse miettiä tai ajatella. 400kv kenttä ja rakennuksen takana oleva 220 kv liittyy toisiinsa kun kykinkentän aidan sisäpuolella on kaksi vapaasti seisovaa pylvästä jossa vetoeristimet ja ne vielä kulma pylväinä toinen 30 metrin ja toinen joku 12 metrinen (jotka ei näy kuvassa ja 12m rakennuksen takana, matala pylväs) joka kääntää tiilirakennukseen päin nurmijärven/vantaan puoleisen vanhan 220kv linjan. Hikiän puoleinen onkin suoraan mutta tällä hetkellä ne kumpikin hikiän ja nurmijärven puoleinen linja kytketty yhdeksi. Ilmeisesti 1990-luvun puolessa välissä tässä oli jonkinlainen kytkinkenttä näiden vapaasti seisovan pylväiden välissä mutta ilman nurmijärven suunnasta tuleva linja silti irtikytkettynä kun hikiällä oli 220kv ja nurmijärvellä 110kv mutta sekin kytkettynä silloin kun se vielä ohitti nurmijärven aseman kun vantaan tammisto(pääkaupunki seutu oli 220kv tason perässä). Tästähän vielä puuttuu se virkkalan 220kv linja mutta se poistu jo -70 puolessa välissä vai sitten -80luvulla viimeistään. Olen käynut paikalla kun tiedän tästä jotain tästä hyvinkään asemasta. Sitten herää kysymuys miksi petäjäskosken- alajärvi aikoinaan rakennettiin hyvinkäälle saakka, kun oli jo 220kv verkko jo etelä-suomessa kun vielä 220kv linjan ns. kylkeen päättyi 400kv linja. Ei muuta selitystä tähän ole kuin että tässä rakennuksen vieressä ollut 400kv/220kv muuntaja. Syöttämään lisää energia etelä-suomen 220kv verkkoon kun siirtomatkat oli pitkiä pohjois-suomesta. Ja lisäksi tässä rakennuksessa saattanut olla sen aikaisia verkon tahdistuskojeita, jolla saatu pysymään verkon taajuus kohdalla ja kondensaattoreita häiriön poistoon, jne. Siksi ne 20kv lähdot seinässä kondensaattoriparistoja varten, jotka saattanut olla rakennuksessa... Kun alueella hyvin vähän 20 kv linjoja ja nekin vaan erilliselle 110 asemalle. Eikä sielläkään näyttänyt olevan edes maakaapeli lähtöjä edes. Kaksi muuta 400kv linjaa lisätty myöhemmin lisäämään energiaa hikiälle, kangasalalle, nurmijärvelle, inkoosta muuta sekin nyt kiertää espoon kautta. Eli tämä ollut hyvin normaali 400kv ja 220kv asema yhdistettynä muuntajalla, joka toinen on alajärvellä ja uusi samanlainen oli valmistunut lähivuosina lapin aluelle, oliko se rovaniemelle. Se erikoisuus hyvinkäällä pohjoisen päin on että hikille on vaihdettu 2 johdinta vaiheelle, normaalia isommalle kuormalle hikiän asemaa varten, jossa se ihmetyttää että siellä oli vaan yksi muuntaja 110 verkkoa varten kun vertaa esim. petäjävedelle, siellä kaksi muuntajaa vaikka kulutus pienempää keski-suomessa verrattuna etelä-suomeen...Kaippa tällä vaihejohtojen uusimisella ajateltiin varmaan että sen vaikutukset peräti jämsänjokilaakson paperitehtaille saakka hyvät, sieltä vaihtuukin petäjäveden 220kv vaikutukseen silloisella 1980- luvulla. Aikaisemmin luulin pohjoisen voimalaitosvarat riittävän etelä-suomeenkin saakka mutta tosiasia on se että jostain muullakin pakko oli saada silloisen 220kv verkkoon energia, vaikka toisesta suunnasta muunnettuna isommasta kun eihän se lopulta 220kv verkko ole suuri tehoinen.
11.03.2007 20:16
<Topias>
> Ja lisäksi tässä rakennuksessa saattanut olla sen
>aikaisia verkon tahdistuskojeita, jolla saatu pysymään
>verkon taajuus kohdalla
Tuntuu aika epätodennäköiseltä. Verkon taajuushan on nimellisesti 50 Hz ja se saadaan aikaan tahtikoneilla, jotka käyvät juuri oikealla nopaudella. Verkon taajuus alkaa laskea, kun kuorma kasvaa ja silloin tietenkin ensisijaisesti pyritään lisäämään tuotantotehoa. Ellei tämä riitä, voidaan käyttää sopimuksiin perustuvaa tehonohjausta kuluttajilla. Toisaalta äkillinen kuorman pieneneminen voi aiheuttaa taajuuden nousutaipumista, jolloin tietenkin tuotantotehoa pitää pienentää. Verkko on kokonaisuutena varsin raskasliikkeinen, joten taajuuden säätö paikallisesti ei taida millään ilveellä onnistua, vaan sitä pitää säätää kokonaisuutena. Verkon hetkellistä taajuutta voi tarkastella netistä:
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/
Taajuuden säätö perustuu siis generaattoreiden käyntinopeuden säätämiseen ja pitämiseen mahdollisimman tasaisena, kuormitustilanteesta riippummatta.
13.03.2007 22:41
<MV>
Niin mutta siinä on ollut ongelmia 220kv kantaverkossa verkon taajuudessa ja sen takia fingrid haluaa päästä ajan kanssa siitä eroon. Noi fingridin sivut ei kerro mikä ongelma on. Ennen 220 verkko toimi hyvin mutta kun sen tahdistuskoneet muutettu yhteen sopivaksi 400kv verkon kanssa ja hieman digitaalisen muotoinen siniaalto (vänkkyrä) nykyään (ennen puhdas analoginen siniaalto) ja esim. oulujoen vedenpinta aiheuttaa sen että verkko ei pysy tahdistuksesssa, niin kuin ydinvoimaloissa tuotettu sähkö 400kv verkossa (ongelmia tulee siitä). Eli jos joskus jonkun käyttökeskeytyksen (huollot 220kv kentällä) takia kytketään uudelleen 220kv verkko (esim.110kv kautta) 400kv rinnalle, esim. jämsänjokilaaksossa. Voi käydä että 220kv verkko ei pysy päällä kuin hetken kun taajuus ei ole sama 400kv kanssa. Ja tässä on pieni viive aina. Tämä toisaalla uskomaton tilanne mutta totta. Tästä ollut työkaverin kanssa keskusteluja. Se henkilö kertoi senkin että aikoinaan kun oli pitkät siitomatkat etelän ja pohjoisen välillä, puolessa välissä oli tahdistuskoneet mutta ne irroitettu vuosia sitten pois. En ole niitä koskaan nähnyt ja enkä muilta ihmisiltä kuullut sen paremmin. Mutta kokonaisuutena 220kv verkko oli hieman kalliimpi ja erilaisempi. Ei välttämättä hyvinkäällä ole ole ollut näitä koneita mutta varmasti ollut pohjoisempana, esim. petäjävedellä (työkaveri) missä tämä verkon asiantuntija oli töissä silloisella imatran voimalla. Enkä halua kinata mutta jotain erilaisuuksia tämä 220kv verkko sisältänyt muihin aina. Normaalisti generaattorin pyörimisnopeudella verkon taajuus säädetään tai taajuusmuuttajalla jota käytetään sähkömoottoreissa. Mutta muuttajat liian pieniä valtakunnan verkkoon. Mutta jos se nyt oulujoen veden pinta ja virtaus muuttuu, jotain muuta siihen keksittävä kun tämä menee ongelmalliseksi, eikä 40-60 hertsin taajuuden muutos ei ole mukavaa sähkön kuluttajille. Yksi vaihtoehto on magnetoimisvirtaa säätämällä mutta tämä taas eriasia... Jos taajuus ei pysy kohdallaan ja verkko ajetaan päältä pois ja kytketään uudellen kun verkko tahdistettu.
17.03.2007 09:50
<Topias>
Melkoista puppua tuo. Vedenkorkeudella Oulujoessa ei ole mitään tekemistä verkkotaajuuden vaihtelun kanssa. Samoin se että sitä muka säädettäisiin magnetointivirtaa säätämällä. Taajuutta säädetään vain kahdella tavalla: verkon kuormitusta pienentämällä/lisäämällä ja generaattoreiden tehoa lisäämällä/pienentämällä.
21.03.2007 11:47
<Sähkäri>
Nyt on valitettavasti "MV" vähän väärillä jäljillä. 220 kV verkossa ei ole sen kummoisempaa ongelmaa. Pitkienmatkojen siirtoon 400 kV on tosin käypäisempi. 220 kV verkkoa aiotaan kuintekin myös lisärakentaa Fingridin puolesta Valajaskoskelta Vajukoskelle (yli 200 km uutta 220 kV johtoa!).
Taajuuden säätöikkuna on hyvin ahdas, en valitettavasti muista, millä portaalla ensimmäiset taajuusreleet alkaa toimia. Mutta verkon taajuudella ja vedenkorkeudella Oulujoessa ei ole sitten yhtään mitään tekemistä, kuten "Topias" aivan oikein huomauttaa. Mikäli verkon taajuus on yli 50 Hz on verkossa ylikapasiteettiä kulutukseen nähden ja vastaavasti jos taajuus on alle 50 Hz on tuotantoa liian pieni kulutukseen nähden. Tahdikoneillahan taajuus tehdään ja jos tahtikoneeseen laitetaan tehoa oikein tosissan, niin jäykkäverkko pitää tahtikoneen taajuuden verkon taajuuden kanssa samassa. Ainoastaan tahtikoneen napakulma (korjatkaa termi, en muista varmaksi) muuttuu ja em. kulma on suoraan verrannollinen tahtikoneen syöttämään (tai kuluttamaan) sähkötehoon.
21.03.2007 18:43
<MV>
Minä en ole itse keksinyt tätä itse. Vaikka tuo minustakin tuntuu uskottavalta mutta kertokaas miksi 50 hertsin taajuuden hurina muuttuu jämsänjokilaaksossa koko ajan. Olenpa itse sen kokenut jopa kotona sähkösaunassa ollessa.
Mutta se 220kv verkko kyllä on häviämässä ajan myötä oulujoen alapuolelta ajan myötä fingridin ajatuksena. Ensinnäkin verkon kunnossapito tulee maksamaan sen verran kun komponentit verkkoon maksaa enemmän, kaikki mitä on etelä ja keskisuomen alueella vanhoja ja uudelleen käytettyjä.
Ja tuokin on musta puppua että tarkoitin magnetoimisvirtaa säätämällä esim. 220kv verkossa taajuutta.
Tarkoitin yleisesti generaattorin säätämistä... Vaikka käyttötarkoitus olisikin aivan muuta. Tuskin mulle puppua kerrotaan. Joku järkevä syy siinä miksi 220kv verkkoa korvataan asteittaan 400kv verkolla ja siihen on monta syytä.
Alkuperäinen keskustelun aihe lopahti täysin, kyse olikin Hyvinkään sähköasemasta ja ennen -97 mitä varten se oli lopulta. Mutta se on erikseen lapin alueet, missä voidaan käyttää mitä tahansa verkon jännite tasoa josta ei mitään hyötyä ole oulujoen alapuolelle. Eli kun 220kv verkko ei enää sovellu etelään, sitä hyvä tarjota lappilaisille.
Mutta tähän taajuus asiaan palaan vielä uudestaan tässä kun kerkiän. Toisaalla kukaan ei Hyvinkään sähkö-asemaan taida osata mitään vastata.
PS. kukaan nyt kukaan puppua ala kertomaan yleisesti, vaikka olikin vaalit äskettäin.
22.03.2007 13:20
<Sähkäri>
Mikäli verkko toimii yhtenäisenä galvaanisena kokonaisuutena, kuten Suomen kantaverkko normaalitilassa, on taajuus kaikkialla verkossa sama. Galvaaninen verkko ei voi toisella reunalla pyöriä toista tahtia kuin toisella. Ainoastaan taajuudessa voi olla vaihesiirtoeroa, mutta taajuuseroa ei synny. Vähän kuin ajais fillarilla: eturengas pyörii aivan samaan tahtiin kuin takarengas, mutta jos katkaiseen rungon, niin pyörät tuskin pyörivät enää samaa tahtia tai sen hallinta on vaikeaa. Taajuusmuutoksia tapahtuu jos verkko-osa on pieni/suppea ja tuotantoa esim. vain yhdestä generaattorista. Tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos jonkun kaupungin verkko irtaantuu jostain syystä valtakunnanverkosta. Tällöin paikallisen voimalaitoksen generaattorisäätäjä määrittelee verkon taajuuden ja sen vaihtelut. Verkko ei ole tällöin kovin vahva pitämään haluttua taajuutta yllä. Tällöin puhutaan verkon saarekekäytöstä, joka on aina poikkeustilanne verkon kannalta ja myös voimalaitoksen säätötekniikan kannalta hankala, koska ulkopuolinen vahva taajuusohjaus puuttuu. Pohjoismaiden tasolla muistaakseni Ruotsalaiset määrittelevät verkon taajuuden eli esim. pohjoismaisessa suurhäiriössä, jossa Nordel alueen verkko olisi polvillaan, Ruotsalaisilta tulee taajuusohjaus Suomeen päin ja Suomi tahdistaa verkkonsa Ruotsin taajuuteen. Korjatkaa, jos olen väärässä.
220 kV verkolla voi edelleen olla oma sijansa. Se on hieman "väliinputoaja", kun mielummin 400 kV hoidetaan kaukosiirto ja 110 kV on vakiintunut alueverkkosiirroksi. 220 kV rakennettiin suomeen siirtämään vesivoimalla tuotettua sähköä pohjoisen koskivoimaloista etelän kulutukseen. Näiden pohjois-etelä suuntaisten johtojen rakentaminen tapahtui 50-luvulla. Varsin pian kuintekin huomattiin, että kulutus kasvaa yhteiskunnassa melkoista vauhtia, ja 220 kV siirto on auttamattomasti liian pieni jännite tehon kaukosiirtoon. Siten päätettiin rakentaa vanhvat 400 kV yhteydet pohjois-etelä suuntaan. Myöhemmin 70-luvulla jatkettiin rakentamista siten, että saatiin 70 loppuun mennessä valmiiksi ns. atomirengas.
220 kV siis elää edelleen ja voi hyvin. Lähivuosina sitä rakennetaan yli 200 km tosin Oulun eteläpuoliset johdot jossain aikavälissä purkaantuvat, vai purkaantuvatko? Päätöstä ei ole ja esim. länsirannikon vanhat 220 kV johdot (Oulu, Kokkola, Vaasa, Kristiina) tuskin tulevat vaihtoon. Mihin ne vaihtaisi? 110 kV on liian pieni kuljettamaan tehoa tai vaaditaan suurta poikkipintaa, 400 kV on tarkoitukseen aivan liian järeä. Sen sijaan Petäjävesi - Nuojua - Pyhäkoski johdot on 220 kV kaukosiirron kannalta melkoisen pitkiä.
22.03.2007 19:51
<MV>
Niinpä, aikaisempaan kommentteihin herrat sähkäri ja topias. Täytyy todeta että te ette kovin tunne kantaverkkoa. Eihän sitä voimalaitoksen generaattorilla verkon häiriöitä korjata, vaan sähköasemilla, jossa on muuntajat ja siihen yhteyteen lisätyt kompensoitiparistot ja reaktorit. Eli voimalaitokset jauhaa sähköä miten ne rakennettu ominaisuksilla ja ne ei tiedä verkon tilaa mitenkään taajuus häiriöissä, paitsi sen tilanteen jos ylikuormitusta muuta se on jo eri asia. Näitä taajuuden häiriöksi esim. pohjois-pohjanmaalla alajärvi- pikkarila 2* 400kv linjassa on justiin tämä asema. Ja toiseksi nämä häiriön poistajat sijoitetaan kuluttajien lähelle eikä voimalaitoksen lähelle vaan minne niitä tarvitaan. Jos alkaa ajatteleen teollisuuslaitosta, siellä loistehon kompensoitia ja saman tien loisvirta yritettään kerätä talteen ettei se mene eteenpäin, verkkoon. Todella naurettavaa ajatella pohjois-suomen voimalaitos toimii etelä-suomen teollisuuspaikkakunnan häiriön poistajana, vaan ne poistetaan kuluttajien lähellä. Toinen on se kun on pitkät siirtomatkat siinä tulee siirtohäviöitä ja voi olla monenlaista häiriöta muustakin. Muutenkin 110kv ja 400kv verkot tehty rengasmaiseen siirtoverkkoon, ei se vaan onnistu se voimalaitosta säätämällä se verkon häiriön poisto, vaan paikallisesti. Muutenkin voimalaitoksen turbiini pyörii samanlailla ( myönnän ettei mikään vedenpinta tai vaihtelu vaikuta ja ydinvoimalla tehty sähkö ole sen parempaa). Voin kysyä miksi melkein jokaisella muuntoasemalla on ne paristot ja reaktorit muuntajan ja kytkinkentän rinnalla, onko ne muka koristeeksi laitettu? Niillä hoidetaan ne kaikki häiriöt pois paikallisesti, eikä satojen kilometrien päästä. Mutta vanhassa 220kv verkossa ei ole näitä paristoja ja reaktoreita, koska niitten tilalla oli nämä pyörivät tähtikoneet jotka poisti verkon taajuushäiriöt pois eikä niitten tullut korvaavia laitteita 220kv järjestelmään (ollut muissakin verkoissa) ei niin enää löydy maailmalta uusia kojeistoja (amerikassakin on 220kv järjestelmiä mutta nekin eritaajuudella ja muuallakin maailmssa 60 HZ), niinpä fingrid kierrättää ja kunnostaa etelä-suomen vanhat pohjois-suomeen. Ja ne on kalliimpia kuin 400kv kojeistot justiin tähän häiriösuodatukseen ja säätöön. "Muutenkaan ei voida sellaista verkkoa rakentaa, yksi kuluttaja, yksi voimalaitos jolla säädetään yhden kuluttajan sähkön tarvetta, siihen mitä tarvitsi sähköä, sitä te sähkäri ja topias varmaan tarkoititte". Oli mikä tahansa tilanne, verkkohäiröt aina kannattaa poistaa kuluttajan lähellä, koska kuluttaja osaksi ne aiheuttaa. Tuo on musta täyttä puppua kun sanotaan että generaattorin tehoja pienentämällä /isontamalla ja verkon kuormitusta ilmeisesti voimalaitoksen kytkinkentällä pienentämällä/ isontamalla saadaan verkkotahdistettua. Tuskin näin kun miten yhtä generaattoria voi säätää, kun roottori kestomagnetointu ja ne pyörii vakio nopeudella riippumatta mikä sitä pyörii( vaikka nyt muuta väitinkin aikaisemmin, heh heh). Hyvin on- off tyyppinen se on lopulta ja kehittää sen normalisti vesivoimalaitoksen n.10 kv ja 50hz. Kuormittaa voi sen mukaan mitä se antaa, suojaukset rajottaen sen. Mutta 220kv verkosta sen verran että se jää nykyiselleen vuosikymmeniksi, kun 400kv verkon tuottokapasitetti ei riitä nykyisellään ja eikä uusi ydinvoimala auta sitä yhtään korvaamaan 220kv. Eikä 220kv voimalaitoksia niin vaan muuteta 400kv tuotolle sopivaksi, rakentamalla uusiksi niitä. Toinen syy on energia-teknisesti, taloudellisesti etelä-suomen 220kv tuli tiensä päähän, se olisi pitänyt uusia ja 400kv verkko tuli halvemmaksi, kun kytkinkentät alkuperäiskuntoisia ja siirtolinjat saneerauksen tarpeessa, niinpä nekin sai jatko aikaa kun jännite tasoa pudotettiin ja niistä tuli toisen käyttötason linjoja, eikä haittaa vaikka tulisi yhteen linjaan joku suurempi käyttökeskeytys pitkällä matkalla. Kun etelä-suomi oli käytännössä yhden 220kv linjan varassa, esim. Hikiän asema kokonaisuus, kun sieltä monta syöttävää 110kv linjaa, joka suuntaan muualle suomeen. Mutta viimeisessä (nim.sähkäri) lausunnossa on jo hieman jo perää mitä on. Mutta unohtakaa voimalaitoksien generaattori säätäjät, jne. Kun asiahan ei ole niin. Vaan kuluttajien luona tapahtuma verkon häiriöiden poistaminen ja eikä sähkön tuotannon alkupäässä. Muuten eihän se verivenäläinen poista sähköstään alkupäästä häiriöitään vaan rajalla tasasähköyhteydellä ja ruotsista tulevat linjat kylläkin heti seuraavassa sähköasemalla häiriöt poistetaan samoin kun muuallkin suomessa, paristoilla ja reaktoreilla. Eiköhän ne ruotsinkin häiriöt jo poistu niissä. Mutta se 220kv ainut jossa niitä ei ole ollenkaan tai sen häiriöpoisto onkin 110kv puolella samalla asemalla, sekään välttämättä riittävä. Mutta kyllä 110kv riittävä lopulta. Etelä- Suomen Virkkalan haara 220kv korvattiin tuplaten 110kv linjoilla ja eiköhan siihen riitä 2-3 kpl 110kv linjoja energian siirtona. Eikä 400kv ole turhan järeä, kylläkin sekin ylikuormittuu tarvittaessa. Esim. kangasalan sähköaseman lähistö, kaikissa liikaa kuormaa kun joutuu lisäämään linjoja nytkin. Sen takia piti tehdä Toivila-Vihtavuori, että pääsi uusimaan Huittinen -Kangasala, Kangasala- Ulvila 400kv yhteispylväille. Alajärvi-Vihtavuori suunnasta enegiaa toivilan kautta korvaamaan olkiluodon sähköä työmaan ajaksi. Eikä sittenkään korvaamaan 220kv pikään aikaan keskisuomessa. Eikä ole liian järeä tähänkään 400kv tarkoituksena kokonaisuutena kangasala-petäjäveden lähistölle. Lopulta hyvä apu, myös pohjanmaallekkin.
22.03.2007 22:17
<calm>
Aika kummallisen kuuloisia nämä MV:n säädöt kyllä ovat. Verkon taajuus määräytyy tuotannon ja kulutuksen perusteella ja samassa tahdissa käy verkot Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja ainakin osassa Tanskaa. Sähköasemilla olevilla kondensaattoriparistoilla ja reaktoreilla säädetään paikallista jännitettä (muuntajien käämikytkinten ohessa) ja kompensoidaan siirtolinjojen sekä kuluttajien loistehoja. Verkon taajuuteen näillä säädöillä ei ole vaikutusta.
23.03.2007 11:25
<J.P>
Joo aika "jännää" juttua tulee. Loistehonkompensoinnistakaan en ole ennen kuullut puhuttavan häiriön poistona.
23.03.2007 18:06
<MV>
Kyllä näin on, kaikki ei tunne verkonsäätö tapoja. Vaikka nyt aluksi huumorilla höpötinkin höpöä mutta kuluttajien luona se se lopullinen säätö tapahtuu. Esim. loiste-tehon kompensoinnillahan sellainen tarkoitus että saadan sellainen ns.lois-sähkö poistettua, joka lisää energian kulutusta kuluttajalla ja sekin on häiriö joka saa yliaaltoja verkkoon päin. Induktiivinen ja kapasitiivinen kuorma saa aikaan sellaista sekasähköä, jota voi huomata että toinen laite ottaa häiriötä siitä. Eli siitä monenlaisia haittaa. Loistevalaisin hyvä esimerkki siitä jos siinä ei ole kompensointikonkkaa ja radio lähettyvillä samassa ryhmäjohdossa. Valaisimen sytytin yrittää sytyttää putken kuristimen aiheuttavan jännitepiikin seurauksena, siinä ilmiössä työntyy verkkoon päin eritaajuista sekasähköä( jonka aiheuttaa kuristimen kelan induktanssi ja sarjaresonanssi) joka menee radion virtalähteesen sekoittaen sen radion että se pärisee ja rätisee. Riippuen sitten putken kaasun määrästä, jos ei kaasua putkessa, sytytin sytyttää sitä kauan että se syttyy, sekasähköä menee verkkoon päin. Saman ilmiön tekee joku teollisuuslaitoksen raskas käyntinen sähkömoottori jonka virta kompensoidaan, siksi ettei muut sähkölaitteet ala käymään sen tahtiin sen aiheuttamalla taajuudella. Sama ilmiö on suurjännite verkossa tulee eteen, jos pitkä siirtomatka, toinen pää alkaa käymään ns. eritaajuudella kuin voimalaitoksen pää. Tällä ei mitään tekemistä pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Yksinkertaisesti sitä ei voi säätää mistään voimalatoksen päästä, kun siitä mitään hyötyä ja suomessa yllättävän pitkät siirtomatkat 220kv ja 400kv verkoissa, sitä ei tuotannon ja kulutuksen perusteella säädetä (jos ei siitä häiriö alueelta katkaista sähköjä, miten voidaan tehdä venäjällä). Jos joissain päin tulee verkkohäriö on hyvät esimerkit loisteputki ja radio. Verkossa tämä suurempaa häiriö jota ei poistaa kuin sen läheisyydessä. Voimalaitos tekee vaan tietyn tason sähköä, jota muokataan verkossa yhä uudelleen uudelleen, sen takia että se pysyy sellaisena mitä se voimalaitoksesta tulee. Kondensaattoriparistoilla ja reaktoreilla säädetään verkkoa, siten että se pysyy häiriöttämänä. Minä en tiedä mistä nämä tuotannon ja kulutuksen perusteella määräytyy verkon taajuuden säätö. Tuntuu vaan että taas jännite, virta, taajuus asiat menee sekaisin monella sekaisin. Verkon taajuuden säädöstä tästä kysymys eikä mistään kuormituksesta. Verkkohäiriöt on sellaisia mikä saa käyttäytymään poikkeavana, mikä on haitaksi koko järjestelmälle. Olen koko ajan kertonut siitä mitä voidaan katsoa oskilloskoopin ruudulla näkyvä taajuuden muoto. En mistään jännite tasosta tai verkon kuormittamisesta. Ei se ole häiriö jos verkkoa kuormitetaan vähemmän tai normaalia enemmän. Ja jos tuosta pohjoismaisesta sähköverkosta puhutaan, esim. suomella ja ruotsilla hyvinkin samantapainen kantaverkko, siksi ne sopii yhteen. Samat komponentit käytössä verkon säädössä. Vaikka olisikin eri jännitetasot, käy silti.
26.03.2007 18:49
<MV>
Eli jos kerron hieman lisää, silti induktiivinen kuorma( muuntajat, moottorit ja generaattorit) tarvii loisvirtaa mutta ei missään muualla. Kaikilla suomen 400 ja 100 asemilla on kompensoinnit muuntajien etupuolella ja takapuolella. Sen takia että verkko pitää stabiilinsa pätövirran avulla. Jos loisvirta pääsee verkkoon kummastakin päästä siirtolinjaa pitkin, siellä on sitten monenlaisia taajuuksia ja häiriöitä. Sotkien toisen aseman taajuudet. Ja loistehon siirtäminen aiheuttaa sähkölaitoksille lisäkustannuksia investointien ja häviöiden muodossa, pyritään sähkönmyyntitariffit suunnittelemaan siten että kuluttajat kompensoisivat loistehonsa itse. Lopulta ne sijoitettu muuntoasemille. En tiedä mikä entisen pohjolan voimanverkko pohjanmaalla on mutta kertauksena kerron että entisen imatran voiman verkossa, 200 ei ole kompensointia ollenkaan, koska ne on otettu joskus pois (tahtikoneet) ja sen kompensointi vasta 100 (110KV) puolella. Jolloin se ei ole välttämättä riittävä ja se voi heijastaa sinnekin hieman. Muistettava sähköverkon suojauksessa jännitteen, virran (kuormituksen) mittauksen lisäksi kolmas mittaaja, taajuuden mittaus. Automatikka huolehtii sen jos erijännitteellä olevat verkot ei sovellu yhteen, ne pidetään erillä että ettei tule sekatila suurtaajuus häiriöistä. Eli ilmeisesti vanhaan 200 verkkoon ei ole ilmeisesti kompensointia kun sitä ei ole uudistettu sen pohjalta. Muuten se olis vakaa, aivan ymmärrettävää jos siinä ei ole kompensointia voi mitä tapahtua. Siis voimansiirtojärjestelmässä epästabiilisuus ja ylijännitteet saattavat siirtotehoa huonontaa eikä tavallisilla rinnakkais kondensaattoreilla tai reaktoreilla saada (induktiiviset kelat) riitävän nopeata loistehon säätöä aikaan. Nopeina kompensaattoreina käytettiin aikaisemmin yli-tai ali mangnetoituja tahtikoneita. Tätä periaatetta käytetään vieläkin voimalaitoksilla, joissa tahtikoneita käytetään loistehon kehittämisen ja sen erityiseen säätöön. Nykyisin nopeat kompensaattorit valmistetaan käyttäen tyristorisäädettyjä keloja. Triakilla tai tyristoriparilla säädetty reaktori tuottaa ylivirtaaaltoja, jotka on tarpeen mukaan suodatettava yhdessä kuormituksen synnyttämien yliaaltovirtojen kanssa. Triakohjaus tuottaa myös jonkin verran loistehoa. Reaktorit kytketään aina kolmioon, jolloin ne eivät syötä verkkoon kolmella jaollisia yliaaltoja, edellyttäen että säätö on symmetrinen. Jos koko säätöalueella ei vaadita portaatonta loistehonsäätöä, voidaan lisäparistoja kykeä ryhmissä katkaisijoiden avulla. Katkaisijat voi korvata tyristoreilla. Reaktorikin on yksinkertaisuudessa että induktiivistä kelaa ohjataan tyristori säätimellä ja rinnalla suodatinpiiri. Ja nopea loistehon vaihtelu verkossa haittaa muita kuluttajia. Tälläista ei pystytä kompensoimaan tavallisilla tavallisilla loistehon säätäjillä ja niihin kytketyillä loistehonkompensointikondensaattoreilla, vaan on käyttettävä nopeita kompensaattoreita. Nopeasti vaihtelevaa loistehoa tuottavat valssilaitokset, joissa suuria tasasähkömoottoreita syötetään verkkokummutoiduilla suuntaajilla, valokaariuunit sekä laitteet, joissa vaihtosähköä säädetään triakin avulla ( Tämänkin takia säätö on kuluttajien lähellä). Mutta ylensäkin julkisuudessa tästä vähän tietoa, koska se olis fingridin maineelle huonoa kun sen yksi siirtojärjestelmässä on ongelmia, vois pörssissä olla hankalaa ja muitten pohjoismaiden rinnalla. Kaikessa hiljaisuudessa 200 vähenee pohjoista kohti ajan kanssa. Se olis hyvä verkko 2oo mutta sen häiriö poisto irroitettu 400 yhteen sopivaksi. Eikä siihen ole samaa häiriön poistoa tai säätöä kuin 400. Lisäksi sekin jos ei loisvirtoja kompensoida verkossa, niin siirtolinjojen kuormitus nousee ja siitä on muuta haittaa... Mutta ei muuntajien käämikytkimellä ei ole tähän kompensointiin mitään yhteyttä, sillä vaikutetaan muuntajan ulostulevaan jännitteesen.
27.03.2007 14:14
<Topias>
No nyt <MV> alkaa päästä asiaan. Olet siis koko ajan puhunut harmonisista taajuuksista eli yliaalloista, kun muut ovat puhuneet verkon perustaajuudesta eli siitä 50 Hz:n nimellistaajuudesta ja sen säätämisestä. Tosiasia on edelleen se että tuota perustaajuutta ei voi millään kompensaattorilla säätää, vaan sen säätö tapahtuu vain ja ainoastaan tehon ja kulutuksen suhdetta muuttamalla. Se mitä kirjoitat yliaalloista ja loistehon kompensoinnista, pitää pääosin paikkansa, vaikka sen voisi kyllä selkeämminkin ilmaista.
29.03.2007 21:12
<MV>
No hyvät ystävät, miksi ei ole esim. petäjäveen, jämsän asemilla ei ole mitään kompensointia yliaaltoja vastaan. Vaikka matkoja pitkiä asemien välillä ja jämsänkin asema uudistettuna justiin 20 vuoden ikäinen. Niinpä vien keskustelun jämsän sähköasemalle. Joten asia selviä kaikille. Eli kun kompensoidaan siirtoverkonlinjojen lois-sähkö, niinpä sillä saadaan verkon kuormitusta säädettyä paljonkin lopulta ja se on hyvin hienosäätöä portaattomasti. Nämä harmooniset yliaallot miten te kutsutte hyvinkin paha vihollinen verkolle ja se kaatuisi helposti jos ei yliaaltoja yritetä poistaa. Eikä hyvä työkaveri ole puhunut potaskaa 200 verkosta, ollut ivo:lla tarkastajana (nykyisellä verkon omistajalla myöskin), erikoisalueena kytkinkentät huoltoineen ja ongelmaratkaisijana keski-suomen alueella. Vuosittaiset lentokoneella tehtävät linjojen tarkastukset eli tämä mies tietää kaiken. Hyvä että asia tuli selville kaikille.
16.04.2007 18:28
<Sähkäri>
En oikein haluaisi palata tähän asiaan enää, mutta jotekin taitaa olla meillä kaikilla asiasta kiinnotuneilla menneet puurot ja vellit vähän sekaisin. Jos pohditaan, mitä säätöjä on mahdollista tehdä sähköasemalla: a) muuntajan käämikytkin (portaittainen) b) kondensaattorilaitos (on-off tyyppinen) c) reaktorilaitos (on-off tyyppinen). Muita säätöjä ei voi asemalla tehdä, jos ei lähdetä pilkkuja halkomaan, että onhan siellä katkaisijat sähkön on-off säätöön. Nämä kaikki kolme mainittua säätötapaa on tehty eri tarkoitusta varten, mutta ne vaikuttavat toisiinsa. Siitä johtuu asian kompleksisúus: yhtä selvää vastausta ei ole. MV on täysin oikeassa siinä, että verkon kompensointi tulee tehdä mahdollisimman lähellä kulutuspistettä. Tähän ohjaa myös tariffirakenteet eli verkkoyhtiöt perivät loistehosta erillisen meksun (kotitalouksissa ei). Loisteho on siis taloudellisinta tuotta siellä, missä sitä kulutetaan. Suuria loistehon kuluttajia ovat moottorit ja purkausvalaisimet esim. loisteputket. Hehkulamput eivät kuluta loistehoa. Mutta takaisin noihin sähköaseman säätäjiin. Sähköaseman kondensaattoreilla voidaan säätää siirtojärjestelmän tehokerrointa, mutta se vaikuttaa myös jännitteeseen! Kun kondensaattori kytketään, nousee myös aseman jännite. Vastaavasti reaktorilaitos laskee aseman jännitettä. Näistä johtuen näiden kolmen erillisen säätökomponentin toiminta ja logiikka on monellekin tosi hankalaa, myös allekirjoittaneelle. Täytyy muistaa aina, että sähköasema on yksi kokonaisen verkon yksittäinen komponentti. Mielummin tulee mieltää niin, että sähköasemalla ei suoriteta säätöjä sähköaseman tarpeisiin, vaan koko voimansiirtoverkon tarpeisiin.
Ettei kenellekään jää mitää väärää kuvaa, niin verkon taajuutta ei voi säätää sähköasemalla. Taajuuden säätö tapahtuu aina generaattoreilla. Verkon taajuushan kertoo helposti verkon tehotasapaino tilanteen. Sen voi muuten jokainen testata oman kotitalouden pistorasiasta yleismittarilla! Taajuus on täysin sama Helsingissä ja Ivalossa! Jos taajuus on alle 50 Hz, esim. 49.9 Hz tarkoittaa tämä, että verkossa on tuotantoa liian vähän kulutukseen verrattuna eli tuotantoa tulee lisätä. Jos taas taajuus on esim. 50.1 Hz on verkossa tuotantoa liikaa kulutukseen nähden ja tuotantoa pitää vähentää. Esimerkkinä käyköön auto: ajat vakionopeudella 90 km/h. Moottorin taajuus (pyörimisnopeus tässä tilanteessa) olkoon vaikka 2800 kierrosta/min. Painat kaasupolkimen pohjaan niin auto kiihtyy eli moottorin taajuus alkaa nousta ja tämä tehotasapainon muuttuminen ("liikaa tehoa") näkyy auton nopeuden kasvamisena. Taajuustietoa käytetään myös kuormanpudotusautomatiikan perusteena syöttöasemilla. Kuormapudotusautomatiikka kytkee kuormitusta (20 kV) pois taajuuden laskiessa liian alas. Tällä järjestelmällä yritetään pelastaa verkko taajuuden romahtamiselta. Taajuus romahtaa jos kulutus ylittää selvästi tuotannon. Otetaan nyt esimerkiksi mopo: ajat jyrkkää ylämäkeä, vauhti (ja moottorin taajuus) hyytyy kuormituksen kasvaessa moottorille liian suureksi. Jos mäki on jyrkkä, niin vauhti loppuu todenteolla. Tietty mopolle sallitaan ryömintävauhtikin kuormituksen kasvaessa liian suureksi toisin kuin voimansiirtoverkolle.
21.04.2007 02:28
<MV>
Yksi asia jäi huomioimatta, yliaallot ja suurtaajuushäiriöt. Mitä ne tekee verkon taajuudelle, oskilloskooppikuvalla katsottuna. Sekin että ivalon ja helsingin sähköt on samassa taajuudessa lähtökohdalta ja tarkoitus on, että ne on niin mutta mites ne todellisuudessa sitten on. Moni asia vaikuttaa siihenkin. Paras lukea tuo kaikkien, findgridin siirtoverkon jännitteen ja loistehotaasen säätö, luento kokonaan siihen lisää ajatuksissa suurtaajuushäiriöt ja kuuntelee 50 hertsin hurinaa induktiivisessä kuormassa, mitä tapahtuu. Induktiivinen kuorma aiheuttaa lois-sähköä mutta se kuluttaa senkin myös mutta sitä pääsee verkkoon karkaamaan siitä huolimatta aina jos siellä ei ole eriksen, joka kerää talteen sen. Ehkä mahdollisesti voi sanoa että vaihtosähkö kulkee edes takaisin tietyssä näkökulmassa katsottuna.
22.04.2007 12:13
<calm>
Harmooniset ja suurtaajuushäiriöt näkyvät toki oskilloskooppikuvassa mutkina ja spektrianalysaattorissa piikkeinä. Mutta ei ne sitä perustaajuutta mihinkään muuta. Jätetäänpä MV:lle pohdittavaksi, että miksi muuntaja jurahtaa kun siitä yhtäkkiä vedetään tehopiikki läpi.
12.05.2007 02:31
<MV>
Tässä vaiheessa olisi hyvä tehdä vastakysymys kaikille, mikä on influenssi ilmiö? Jätetäänpä vielä vastaus tuonnemmaksi, jos halutaan keskustella jurahduksesta tai vastaavasta asiasta. Yksi mikä on selvempi juttu, jos muuntajat ilmaisee jotain toimenpidettä ikävänä, on käämikykimen säätö ja nollajohtimen liiallinen äkillinen kuorman nousu, varsinkaan se ei pidä siitä että vaihevirtojen summa muuttuu kun summa on normaalisti nolla (ja pienkiinteistö puolella nollajohdin pitäis mitoittaa sen verran suuremmaksi mitä vaihevitojen summa epäsäännollisessä kuormituksessa on, vaikka vaatimus on suuremmissa onkin äärijohdin puolet vaihejohtojen poikkipinnassa, vaikka se on todellisuudessa väärin ja tässä yksi syy siihen, miksi suurvoiman siirrossa maasulussa asennetaan kuristin nolla johtimeen vikatilantessa, jos muuntajassa on n-johdin). Ja jopa muuntaja älähtää siitä kun vaihesulku, hyvinkin ns. haavoittava asia muuntajaa kohtaan, lopulta voi tuhota sen. Ja tämän voi aiheuttaa jopa avaruus-sähkö eikä tehopiikki, koska se indosoituu, nollajohtimeen> ja tässä voi taas puhua influenssista. Itse olen nähnyt muuntajien lähellä kun kytkinkentän vaihekiskojen välillä hetkillinen vaihesulku (johtui nyt ylijännitteestä tai magnetismista, mistä tahansa). Tuskin nyt suomen kantaverkosssa hetkellisiä tehopiikkejä on, että sitä jurahduksena voi pitää ja toiseksi muuntaja voi puurottua hetkellisesti siten että se ei voi hetkellisesti selvittää kuormitushuippua. Eli se ei pidä siitä ja se on merkki siitä ei ole asiat ole kunnossa. Varsinkaan kun joku tehomuuntaja esim. kytketään käyttöön joissain sähköasemalla. Ei ne heti ala hurisemaan verkon taajuudella, vaan koettavat sopeutua tovin. Vielä lopuksi haluaisin terästää miksi vaihteen vaihtimia (vuorottelua ja puolivaihtimet) käytetään 100, 200,400 verkoissa lopulta, kun tullut esille harmooniset ja suurtaajuushäiriöstä. Siitä hyvä vihje kun ajatellaan 3-vaihe moottoria 0,4 kv verkossa? Mutta mitä nyt kukin haluaa vastata mutta epäilen että liian suurta loisvirtaa tarjotaan tähänkin vastaukseksi, sekin suurenee mutta sen vaikutukset tiedetään ja sitäkin on mukana tietenkin!
