<< ^ >>

IMG_7339.JPG

220 kV Hikiä-Hyvinkää-Nurmijärvi-Tammisto-linja kohtaa loppunsa tässä. Langat laskeutuvat maahan ja eristinten yli näkyy ohuet maadoituspätkät. Mitä käyttöä lie linjalle suunniteltu, kun se pystyssä edelleen on Nurmijärven sähköasemalta tähän saakka, vai tulisiko purkaminen kalliimmaksi kuin pystyssä pitäminen? Tuusula, Ruotsinkylä 14.08.2005
Kuvaaja: Janne Määttä
Sijainti: N 60.35983° E 24.94070° Karttapaikake Google Maps OpenStreetMap

28.08.2005 20:02 <Joni> No kaitpa tuo puretaan sitten aikanaan pois.
15.10.2006 19:02 <calm> Eipä puretakaan. Fingrid on näköjään aikeissa kunnostaa ja ottaa käyttöön tämän nykyään kylmänä olevan pätkän osana Hikiä-Ruotsinkylä 400 kV:n johdon suunnitelmia. Samalla poistuu Hyvinkään 400 kV:n kytkinasema ja rautarouvatkin uusitaan Hikiän ja Ruotsinkylän välistä.
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/tiedotteet_ja_julkaisut/ajankohtaista/?id=814
02.11.2006 22:02 <mika värelä> Epäilen että tämä 1951 rakennetun 220kv linja ei jää ennalleen, koske siihen ei käy 400kv jännite, 6 metrin vaihevälillä, koska minimi 400kv 8 metriä. koska jämsän ja petäjäveen välillä oli 220kv linja, 1940-luvun lopulta. siitä puhuttin kanssa, että se peruskunnostettiin. mutta se purettin pois ja uudet pylväät tuli ja vaihejohdot.. eri asia jos vähän viksaamalla siitä tehdään "rautarouvan" jatkaja tästä, 110 kv jännittelle. Ja rautarouvan tilalle se 400kv linja... ehkä tämä olis halvempi ratkaisu mutta saa nähdä...
Tämä on linja ns. ollut alunperin helsinki- petäjävesi- nuojua 220kv linjan alkuosa. Eli pääkaupunkiseudun sodanjälkeinen pääsyöttö, sitä ennen oli rautarouva... tämä 220kv linja on alkuperäisessä kunnossa. eli venttiiliväli, rengas on paikoillaan ja porsliini eristimet. myöhemmin ne pohjoisempana, hyvinkäältä vaihdettu moneen otteeseen... Mutta tämä linja puretaan varmasti, kun 400kv taso vaaditaan. Vaiheväli ja kannatuskorkeus ratkaisevat pylväissä. kulmapylväissä vaaditaan suurempia etäisyyksiä... Paljon syitä mutta 110kv vaatii vaan ruotsinkylän sähköaseman liittyminen ja vaihejohtojen maadoituksien poiston ja linja-aukean raivauksen. käyttöönottotarkastuksen. ja käyttöön... hikiällä kytketty ja nurmijärvi kytketty. nurmijärvi- ruotsinkylä kytkemistä vailla.. mutta pylväistä saisi toki purkamalla ne kappaleiksi. Kannatus väliä ja jalkoja pisentämällä sais uudelleen kokoamalla isommat pylväät 400 kv tasoon. mutta ei se käy suunnittelijalle ja tilaajalle vaikka siinä säästäisi rahaa..
03.11.2006 09:36 <calm> Fingridin sivuilla tuon linkin takana sanotaan jotta 'Sähkönsiirron varmistamiseksi kunnostetaan ja otetaan käyttöön teräsrakenteinen Nurmijärven ja Ruotsinkylän sähköasemien välinen voimajohto.'

Tarkemmista tiedoista ilmenee, että rautarouvat korvataan uusilla rakenteilla kokonaan ja tämä kuvan linja kunnostetaan 110 kV:n käyttöön Nurmijärven ja Ruotsinkylän väliltä. Vaatii vähän uutta johtokatua eteläpäähän sekin, kun tämä nyt sivuaa Ruotsinkylän puolen kilometrin päästä. 400 kV:n linja rakennetaan nykyisten vierelle.
03.11.2006 22:17 <MV> Niin voi ollakin, mutta se tarkoitus Fingrid:llä. että ne poistaa hyvinkään 400kv sähköaseman ja jättäen 110kv sähköaseman. Rautarouvat uusien ja uudet syötöt nurmijärven suunnasta ja hikiältä. joten ne korvaa hyvinkään 400kv/110kv muuntoaseman sähkösyötöt. eli siinä on 4*110 kv vastaamaan 400kv energia määriä ja jos lisää se vanha 220kv 110kv muutettuna linja nurmijärveltä hyvinkäälle ja hyvinkäältä ruotsinkylän sähköasemalle. eli ne jää mutta se mitä minäkin fingridin sivuja lueskelin.. Mutta se 400kv linja tuleekin sitten että hikiän ja hyvinkään välille. kun poistetaan hyvinkään 400kv kenttä. siitä jää toinen linja (3 linjaa hyvinkään 400kv kentälle) esim. inkoosta ilman toistapäätä ja jatkeeksi tämä uusi. Kun nurmijärven kytkinkentältä tuleva yhdistetään vanhaan kangasala-hyvinkää linjan jatkeeksi myös.. eli 400kv asema jää välistä. Mutta inkoon linja onkin syöttö ns. kun siellähän on voimalaitos, siitä en ole varma oliko se hiilivoimalaitos. mutta kummiskin tulevaisuudessa fingrid jakaa 400kv energiaa hikiän kautta etelä-suomeen. kangasalan ja nurmijärven suuntaan, hikiän 110kv muuntoaseman kautta lisäksi. Ja tämän muutoksen takia ne tarvii uuden johto aukean hikiän ja hyvinkään välille. ja sen takia halvempaa ja helpompaa käyttää vanhoja linjareittejä jos niihin vaan sopii ja mahtuu linja. siihen käy tämä 220kv linjakäytävä...helppohan vanha purkaa tieltä ja rakentaa uusi vanhoja pylväiden perustuksia käyttäen apuna... mutta ihmettelen silti miten ne voi käyttää hyväksi olkiluodon uutta yksikköä ja kangasala-ulvila tuleevaa uutta 400kv syottöä kantaverkkoon. Muutama vuosi ne suunnitteli loviisa-hikiä 400kv syöttöä mutta se jäi kun olkiluoto nousi otsikoihin.. kun kangasalan ja hikiän välillä vanha suomen ensimmäinen 400kv linja joka jää 2-lankapoikkipinnalla uusien 3-lanka poikkipinta-alojen rinnalla pieneksi. minusta 400kv kantaverkko silti sekava kun ne koko ajan muuttaa sitä mitä milloinkin.... esim. kuin rikkinäisen villapaidan parsimista neulalla ja langalla...
05.11.2006 10:43 <calm> Hyvinkäällähän ei tällä hetkellä ole 400/110 muuntoa, joten siltä osin tuo muutos ei vaikuta Hyvinkään alueen syöttöön. 110 kV:n uudistukset toki vahvistavat verkkoa Hikiä-Hyvinkää-Nurmijärvi-Ruotsinkylä.

Kun tuossa noita kuvia selailin, niin Hikiälle tehty 400 kV:n mutka Hyvinkää-Kangasala-johdosta on näköjään kolmella langalla, vaikka se johto muuten on kahdella.
08.11.2006 22:09 <MV> Sitä en tiennyt että hyvinkäällä ei ole 400/110 muuntamoa. sillon se käy helposti tämä muutos.... Niin hikiälle rakennettin vuosina 1997-1998 400kv asema. siihen T-haara kangasala-hyvinkää 400kv linjasta. T- haaran pylväät ns.kahden virtapiirin vapaasti seisoviapylväitä. Samalla kytkettin 400kv/110kv suurmuuntaja käyttöön ja samalla etelä-suomesta putosi 220kv jännite taso... Ja siksi kahden virtapiirin pylväs. pohjoinen puoli on kangasalan tuleva ja etelän puoli hyvinkään puoleinen. eli siitä tuli kangasala-hikiä ja hikiä hyvinkää kaksi linjaa. Toinen on ns. rengassyottö ja duplex kytkinkenttä varmasti hikiäällä takaa sen että toisella jakokiskostolla ohitetaan muuntamo käytännössä kangasala-hyvinkää väliseksi.. Jatkossa hikiälle tulee laajennuksen mukana varmasti toinen muuntaja.. Vanha hikiän syöttö 2*220kv kytkettin 110 kenttään poistammalla 220kv/110 muuntaja ja kytkinkenttä. 110kv kenttään suoraan kytkettynä pienillä muutoksilla. joten siitä tuli jämsän ja kuhmoisten asemien 110kv kenttien rengas-syöttö.. Koska toinen 220kv linja hikiä- jämsä oli jo vuosia sitten kyketty siten että sen sai kytkettyä jämsän asemalla kahdelle jännite tasolle 110/220 kuhmoisten sähköasemaa varten, siitä T-haarasta on kuva näillä "suuria seisovia pylväitä" sivuilla. sen sai tarvittaessa 220kv tasoon. Katkaisijoilla ja erottimilla, erikoista mutta totta.. Ihmettelen miksei 220kv syottöä yhdellä syötöllä voitu pitää 400kv rinnalla. joten tätäkään muutosta hikiä- hyvinkää-ruotsinkylä alueelle ei olisi tarvinnut tehdä tässä laajuudessa. vaikka lisännyt ruotsinkylän sähköasemalle 220kv muuntamon... linjat valmiina pienillä huolloilla käyttöön kuten joskus ennen...
08.11.2006 22:25 <MV> Niin se 3-lankaa vaiheilla erikoista kun muuten linja on kahdella langalla vaiheella.ei se linjan kuormitustasoa nosta sille tasolle mitä se kestää kolmilankasena... eli jo kuten jo aikisemmin kirjoitin että ihme virityksiä löytyy suomen kantaverkosta. ei siitä kolmilankasena ole hyötyä, kun T-haaran pituus on vain 4,5km. kun itse kangasala- hyvinkää 100 kilometreissä... kaippa sitten 2-langan poikkipinta-ala laskettu 3-lankaisen yhteispoikkipinta-alan mukaan... että saatu sama poikki-ala kolmella ohkasilla samaan kuin kaksi paksua tai sitten, kun on jännite on aina isommalla alalla kuin itse lanka mekaanisesti, senpä takia eristykseltä vaaditaan paljon suurjännitetekniikassa...
23.11.2006 21:25 <MV> Tämä linja purettu tähän saakka, siksi kun olkiluoto-huittinen- forssa-tammisto 400kv linjan takia ja se tehty tämän hikiän linjan tilalle. sitä en tiedä milloin tammiston sähköasema vantaalla muutettu 220 kilovoltista 400kilovolttiin.. kuka tietäisi? Tämä olisi hyvä tietää nuorempien lukijoiden, eli etelä-suomi on hyvin lyhyen aikaa 400kv verkossa ollu ja ydinvoimaloiden perässä.. Alkuperäinen kantaverkko rautarouva 1920-luvulta ja 1940-lopulta oleva 220kv verkko.. Niillä jo muodostettin rengasmainen verkko jo ennen 400kv aikakautta... Vaikka hyvinkäällä oli jo 1960-luvulla 400kv linjan loppupää mutta oliko se käytössä alajärveltä ollenkaan vai oliko jo kangasalan sähköasema jo rakennettu... kun se ihmetyttää kun hyvinkäällä ei ole 400kv muuntamoa 110kv verkkoon. Mutta se oli varmaankin 220kv muuntoaseman perässä...
11.03.2008 11:57 <Asiaan> Yleistä, kun sähkön tuotanto ja siirto on suomessa eriytetty, täytyy verkon rakentajan toimia sen mukaan kun voimalaitoksia rakennetaan. Eli uuden ydinvoimalan rakentaminen aiheuttaa aina siirtoyhteyksien lisäämistä ja vahvistamista muuallakin.
Hikiälle rakennettu haara on kolmelankainen tulevaisuutta silmälläpitäen, johtimien laatu on sama kuin vanhassa Kangasala-Hyvinkää linjassa. Hyvinkäällä oli aikoinaan 400/220 kV muuntajat mutta kun 220 kV siirtojännite on häviämässä, kävivät muuntajat tarpeettomaksi.
Vanhoja 220 kV linjoja voi käyttää mainiosti 110 kV:n siirtoon, eristystasoa on voitu jopa laskea suojaussyistä muuntoasemien lähipylväillä.
Niin kun lehdistä olemme voineet lukea on YVA-selvitykset käynnissä Hikiä-Hyvinkää välisen 220 kV linjan uusimiseksi 400 kV johdoksi ja samalla saneerataan "Rautarouva" -tyyppinen Hikiä-Ruotsinkylä 110 kV johto. Myös Hikiä-Forssa välillä uusitaan v.1928 rakennettu linja
400/110 kV johdoksi.
11.10.2011 15:58 <Jouko> Onko tämän vanhan 220:n johdon uudesta käytöstä kuvia täällä, että meneekö edelleen vanhoissa rakenteissa ja eristinketjuissa 110 kV nykyään?
16.12.2011 18:02 <Joni> Kyllä tämä pylväs on entisellään ja nuo johdot maassa edelleen. Eilen tuli tämäkin paikka katsastettua nimittäin. Vanha rautarouvalinja on jo saanut väistyä uuden linjan tieltä.
08.06.2022 23:39 <Jouko> Näyttäisi nyt puretun, ilmakuvissa näkyy vielä paikoin myllättyjä pylväspaikkoja. Tämän bongaus oli pitkään listalla vaan en kerennyt kuitenkaan. Vanhan Rautarouva-linjan sentään ehdin Tönnö-Hikiä väliltä.

© Janne Määttä 2004-2017