07.09.2020 23:05
<Mikko Koho>
Olen joskus kuullut, että sähköyhtiön suurin turvallisuusriski olisi liian varma sähkönjakelu. Järjellä ajatellen näin onkin, varsinkin kun puhutaan kaupunkialueesta, jolla sähkökatkoja, ja varsinkaan massiivisia sellaisia, ei tapahdu juuri koskaan. Se kuitenkin tiedetään, että koko yksittäisen sähköyhtiön, tai jopa valtakunnan, verkko joskus pimenee, kyse on vain ajasta. Tokihan hienot suunnitelmat ym. on tuon varalle, mutta mikä lienee todellisuus kun tilanne joskus realisoituu? Miten toimivat akustot, varavoimat ja muut tekniset järjestelmät? Miten toimii sähköyhtiön oma henkilöstö, miten toimivat muut sidosorganisaatiot, kuten vaikkapa pelastuslaitos? Ja viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä, miten toimii suuri yleisö? Palapelissä on paloja ja muuttuvia tekijöitä niin paljon, että lopputulosta ei ennakoi käytännössä kukaan.
Kriisitilanteisiin liittyen on tullut mieleen, että vähän vastaava ilmiö on tullut koronan kanssa. Tuntuu, että liian monella on mennyt liian pitkään liian hyvin. Itselläni elämä on ollut jonkinlaista kriisiä jo pitkän aikaa, mikä sekään ei ole hyvä juttu, ja "vintti pimeni" aikaa sitten. Toki koronan aiheuttama poikkeusoloihin siirtyminen aiheutti jonkin verran ylimääräistä miettimistä ja harmia, mutta peruskaavat ovat olleet pakon sanelemana jo valmiina. Sen sijaan sellaiselle, jolla on aina mennyt hyvin, äkillinen kriisitilanteeseen siirtyminen on varmasti ollut paljon pahempi muutos varsinkin, kun kaikki tapahtui niin nopeasti, eikä ollut aikaa "rampittaa" siirtymää.
08.09.2020 14:09
<Mikko Koho>
Tuskin. Harjoitukset ovat erittäin hyvä lisä, mutta harjoitukset ovat silti aina harjoituksia. Maailma on kompleksinen paikka ja erilaisia vaihtoehtoja jonkun tapahtumiselle on helposti niin paljon, että niiden kaikkien läpikäynti käytännössä on yksinkertaisesti mahdotonta.
Esimerkiksi lentokonepuolella häiriötilanneharjoittelu lienee siinä mielessä helpompaa, että vaikka esimerkiksi jonkun konetyypin moottori voi hajota lukemattomilla eri tavoilla, niin tilanteille voidaan silti tehdä standardit proseduurit, joiden mukaan toimia. Sekään ei silti pelasta esimerkiksi siltä, että moottorihäiriö sattuu heti nousun jälkeen, jolloin liikkumista ei voi keskeyttää, ja toisaalta korkeutta ei ole vielä niin paljon, että korkeus ja liitäminen antavat pelivaraa.
08.09.2020 14:15
<Mikko Koho>
Yksi esimerkki tuli mieleen, että sattuu häiriötilanne, joka harjoituksessa on mennyt ihan kelvollisesti. Sitten tositilanteessa yhtä avainhenkilöä ei saada kiinni esimerkiksi siksi, että hän on ulkomailla. Toinen avainhenkilöon sairauden takia pois käytettävistä, kolmas saadaan liikkeelle, mutta joutuu jonkun ulkopuolisen henkilö hölmöilyn takia liikenneonnettomuuteen ja niin edelleen. Pakka alkaa tällaisen esimerkin tapauksessa hyvin äkkiä hajoamaan käsiin.
Onhan palokuntapuolellakin ollut eri palokunnissa tapauksia, että muutamasta kymmenestä samanaikaisesti hälytetystä henkilöstä saadaan lähtemään pari-kolme tai pahimmillaan ei ketään.
08.09.2020 14:28
<Mikko Koho>
Edelliseen liittyen yksi ilmiö, josta olen ollut huolissani, on varallaolo ja sen puutteet. Kohteiden miehittämätön käyttö on sinänsä ihan ok, mutta monissa tapauksissa olen kuullut, että varallaoloa ei joko ole, tai päivystysalueen maantieteellinen laajuus ja/tai päivystettävien kohteiden määrä on niin suuri, että varallaoloa on käytännössä mahdotonta toteuttaa kelvollisesti. Se lisää omalta osaltaan riskiä edeltä mainitun tilanteen realisoitumiseen.
08.09.2020 19:48
<Koomikko>
Tuosta palopuolesta tulee mieleen Savitaipaleella koulun paloharjoitus, jossa oman kunnan säiliöautoa ei koskaan saatu paikalle, kuskin puutteesta. Kaikki kuorma-autokortilliset olivat ensimmäisessä yksikössö.
08.09.2020 20:57
<Mikko Koho>
Näitä on tapahtunut enemmän kuin puhutaan. Joku päivä sitten napsahtaa kunnolla ja huomataan, että ilmiö ei ollut mikään uusi.
09.09.2020 00:14
<Hartsa>
Tai sattuu niin että häviää kännyverkot niin milläpäs päivystäjän saat kiinni kun ei joka paikassa ole virvepuhelimia...no joku sanaa viemään. Monessa yhtiössä oli aikoinaa omat radiopuhelinverkot mutta langattomien huumassa nekin on purettu pois kokonaan. No nyt on herätty tekemään sit uusia systeemejä vanhojen rinnalle. Ei tosin yhtä hyviä kun vanhat oli tukiasemineen yms oli kuuluvuutta. Mutta joitakin on mitkä on tehny viisaasti ja ylläpidetty varajärjestelmänä.
09.09.2020 01:30
<Mikko Koho>
Tuli mieleen, että asioiden korjaamiseen on olemassa kaksi eri tapaa, jotka vertautuvat kaljamahan six-pack:iksi muuttamiseen. Voi yrittää hoitaa homman konsulttityönä, ulkoistamalla jne., jolloin tilanne vertautuu siihen, että hommaa Ostos-tv:stä Abtronicin ja istuu sohvalla makkaraa syöden, kaljaa juoden ja tv:tä katsellen. Toinen vaihtoehto on hoitaa ravitsemus kuntoon, mennä kuntosalille, ja kärsiä hikoaminen, kolotukset ja muut ikävyydet. Jälkimmäinen tapa on tuskallisempi ja vaatii enemmän sitoutumista ja työtä, mutta tuottaa oikeasti kestäviä tuloksia.
