-
Voimalalla sai ja jopa piti (esittelytilojen kohdalla nimenomaan pyydettiin) kuvata kaikkea. Heijastava ja kirkas (laitoksen tiloista näki että siellä oli joskus käynyt sellainenkin "ihme" kuin siivooja) kosketusnäyttö häiritsi kuvan ottamista.
Laitoksen kokonaissähkötehossa on päästy 303MW ja asiakkaana oleva alumiinitehdas kuulemma ottaisi enemmänkin jos koneista lähtisi. Ajotapana on sähkön suhteen peruskuorma-ajo eli laitos käy jatkuvasti niin suurella teholla kuin pystyy. Syynä on se että alumiinitehtaan padat ovat niin hyvä kuorma että niiden häiriöt eivät heille juuri näy.
Kaukolämpötehoa on 130MW mutta se ei ole heidän mielenkiinnon kohde, "me vain teemme sitä", opas totesi.
Toiminta perustuu maan alta tulevaan höyryn ja veden seokseen jota otetaan n.50 (olisiko tarkka luku ollut 55) porareiästä. Seos johdetaan laitoksella korkeapaine-erottimiin jotka toimivat käsittääkseni vähän kuin Sulzer-kattilan Sulzer- tai suolapullo eli erottavat veden ja höyryn toisistaan. Höyry kulkee kosteudenerottimien läpi korkeapaineturbiineihin jotka pyörittävät generaattoria. Vasemmalla näkyvässä koneistossa KP-erottimesta tuleva vesi menee matalapaine-erottimeen joka toimii samalla tavoin kuin KP-erotinkin ja tekee höyryä matalapaineturbiinille. Erottimista jäljelle jäävä ja turbiinien poistohöyrystä lauhdutettu vesi menee toisiin kaivoihin ja takaisin maanuumeniin. Kaukolämpövesi tehdään saman, jäätiköltä tulevan järven, vedestä mistä myös höyry syntyy. Vesi pumpataan ensin samoihin vaihtimiin joista turbiinien jäähdytystornien kierrot ottavat lämmön ja lopullinen lämmitys tehdään takaisin maan sisään menevällä vedellä. Laitokselta lähtee noin metrinen putki kohti Reykjavikia.
Islanti, Hellisheiši
01.05.2012
Kuvaaja: Mikko Koho
© Janne Määttä 2004-2017