6kV
Voimalaitos valmistuttuaan kesällä 1925 Kuvassa oikealla näkyy entinen Paja/varastorakunnus Oli sen aikuiset ahjot ja porakoneet yms. Purettiin -90 puolessavälin pois katto oli netkahtanut tiilikatto ja pajan-osasta lumi pudotti katon sisään. Nipunsiirtolaite näkyy kuvassa,Alavirrassa on joku oisko uittoon liittyvä nippuohjain tai joku semmoinen laituri. 1920-22 on valmistunut generaattorisali ja valvomo-osa Turbiinit on valmistuneet 1922 samana vuonna kankaan linja sekä 6kV linja Laukaan kirkonkylään.
Laitoksen virallinen valmitumis päivä on 23.3.1923
Vuodelta 1920. Kuhankoski
01.01.1925
Kuvaaja: Harri Pesonen
05.02.2012 22:34
<Hartsa>
Paras virtaus on mitattu 1920 720m3/s Normi tulvina 364 m3/s
06.02.2012 01:57
<Mikko Koho>
Kuinka kauan menee tuon valssin ajamiseen täysin suljetusta täysin auki? Vai onko noita valsseja kaksi kun konehuoneen seinän uurteita katsoo?
06.02.2012 02:26
<Hartsa>
En muista.....mutta ei ne mitään formuloita olleet! Isompi valssi on 22m ja piemenpi 7m pitkä. Isompaa ajettiin valvomosta ja pikkusta tuota patotornista käsin.
06.02.2012 06:40
<Mikko Koho>
Muistelen vaan kun Imatralla nimellinen purkauskyky on 600m3/s/valssi ja kun kesällä ottavat päivittäin sen 250m3/s/valssi niin siihen virtaamaan menee käyttöketjun kolahduksesta 8min ja saman verran lisää että luukku sitten sulkeutuu.. Ylävedenpinnan korkeus vaikuttaa toki tuohon purkautuvaan vesimäärään aika oleellisesti.
06.02.2012 16:36
<Mikko Koho>
Paljon noista valsseista muuten mahtuu virtaamaa läpi hätätilanteessa, muistatko Hartsa yhtään?
06.02.2012 18:43
<Hartsa>
en juoksutustaulukkoa enään muista....
14.02.2012 12:03
<Hartsa>
Kuhankosken vesipinnat oli Yläv Saravesi 84.32 Alav Leppävesi 80.53 Seuraava voimalaitos oli tuossa Vaajakonskenvoimalaitos
16.09.2012 16:34
<NH>
Aika korkealla ollut Leppävesi, jos säännöstelyn ylärajalla ja hieman ylikin. En ole varma, mutta voisi olettaa että Kuhankosken alavesi on hieman korkeammalla suurten juoksutusten aikana, kuin alempana Leppälahdessa oleva ympäristökeskuksen mitta-asteikko. Tämän voisi olettaa johtuvan uoman pienemmästä vetokyvystä Vuonteelle saakka. Kyse tuskin on siltikään kovin suurista eroista mittapisteiden välillä, mutta kuitenkin, jos säännöstelyn ylärajaa kolkutellaan. Vaajakosken laitoksen ajo on ilmeisesti sidoksissa juurikin Leppälahden asteikkoon? Nythän on ollut kovasti lehtijuttuja Leppäveden vedenkorkeuksista, pidetäänkö pintaa liian korkealla kun vesi nuolee ranta-asutusta ja haittaa rantojen käyttöä. Harvinaista kyllä, Vaajakoskella on havaittu läpi kesän tulvaluukkuja auki.
16.09.2012 19:13
<Mikko Koho>
Veden virtausvastus uomassa on aina neliöllinen suure, eli nopeuden tuplaus = häviön nelinkertaistus. Jos ajat 10m3/s ja kahden pisteen välinen pinnankorkeusero on 4cm niin 20m3/s olisi jo 16cm jne.. Ja jos joessa on siltoja ym. rakenteita jotka ovat kosketuksissa veteen yhtään suuremmassa määrin niin tuo neliöllisyys senkuin kasvaa. Imatra olisi hyvä paikka katsoa tuota jos virtaamat olisivat alempia. Esim. voimalan yläkanavan ylittävä silta tekee tuskin havaittavaa padotusta silloin kun yöllinen virtaus on päällä mutta päivällä sen häviön näkee jo silmin.