21.01.2012 01:50
<Mikko Koho>
Paljonkos pitäisi suunnilleen olla, asia on toki keskuskohtainen, hissien käyttöaste prosentteina jos vertaa henkilöä/tunti-kapasiteettiin ja halutaan että keskus pyörii omillaan mutta ei tuota voittoa? Ja oletuksena vielä että hississä on taajuusmuuttaja jolla voi vähentää sähkönkulutusta melkoisestikin jos vertaa siihen että ajettaisiin sama porukkamäärä ylös jatkuvasti täyttä nopeutta ajavalla hissillä? Hissinhän ei tarvitse edes madella, käsittääkseni sähköteho menee potenssiin kolme suhteessa ajonopeuteen jolloin pienikin ajonopeuden lasku auttaa paljon. Ja nykyisin oikein mitoitetuilla lumetuspumpuilla, niiden taajariohjauksella ja oikeanlaisella ohjausautomatiikalla ei lumetuskaan kuluta liikaa sähköä, himmentimet valaisimiin niin ei valaista liikaa jne.. Eli ajatusleikissä kaikki on optimoitu, myös hissin tai hissien kapasiteetin suhde rinteiden kapasiteettiin.
Tuo tuli sikäli mieleen että aikoinaan, jopa vielä minunkin elinaikana, kaksi hissiä oli pakko olla tuolla olemassa että kapasiteetti riitti. Myöhemmin muistan että hissin käyttöä pätkittiin sen mukaan oliko nousijoita vai ei ja eräässä riehassa vuonna x hissi seisoi välillä pitkiäkin aikoja. Romahdus on käsittääkseni tullut melko nopeasti mutta en tiedä minä vuosina.
21.01.2012 13:08
<Marko>
Varmaan tuohon taloudelliseen kannattavuuteen tarvittavaan kävijämäärään vaikuttaa enemmän esim. hissilippujen hinnat kuin se, onko taajuusmuuttaja vai tasavirtamoottori. Mitä tulee hissin nopeuden vaikutuksesta energian kulutukseen, niin ilmanvastuksen vaikutus lienee noilla nopeuksilla hyvin vähäinen, vaan energiaa tarvitaan potentiaalienergian muutokseen ja kitkaan, jolloin hissiä hidastamalla ei säästetä noin paljoa energiaa.
21.01.2012 13:30
<Marko>
Hissin tiedoissa mainittu kapasiteetti henkilöä/tunti tarkoittanee sitä, että esim. ankkurihissin jokaisessa ankkurissa menisi kaksi henkilöä. Käytännössä on kuitenkin tavallista, että mennään yksin eikä aina pareittain, vaikka olisi jonoakin, eli maksimikapasiteettiin ei päästä, vaikka rinne olisi täynnä.
Kerran olen ollut noin puoli tuntia koko laskettelukeskuksen ainoa asiakas. Jos tyhjän hissin pyörittäminen kuluttaisi vaikkapa 10 kW:n tehon, niin se kuluttaisi sähöä noin kolmen euron edestä kolmessa tunnissa, mutta yksikin hissilippu maksaa pari kymppiä. Suurempi vaikutus on siis esim. henkilökunnan määrällä kuin hissien kulutuksella.
21.01.2012 19:12
<Mikko Koho>
Vaikuttaakos sitten kävijöiden kitka, lähinnä suksien, siihen kuinka paljon hissi syö sähköä? Tarkoitan tällä sitä että jos hissiä ajetaan pienemmällä nopeudella niin että jokainen kuljetusväline tulee täyteen niin säästöä tulisi siinä että kulkunopeuden pienennys samalla vähentäisi kitkavastusta. Sinänsä tyhjän hissin pyörittäminen lienee tyhmää joten oletin että hissi otetaan pois päältä silloin kun ei ole nousijoita (ja samalla taajarijarrutus verkkoon tai hissivalvojan kopin lämmikkeeksi.) Mutta sikäli kun laskijoita on niin että hissi ei pysähdy niin alempi kulkunopeus säästänee ainakin jonkun verran.
Ja mittayksikkönä käytin hissien käyttöastetta koska se lienee helpoin mitata. Selväähän on että homman taloudellisuuteen vaikuttaa moni tekijä, sääolot, se miten hyvin lumetus saadaan onnistumaan ja rinteet auki, rinteiden ja yleensä koko keskuksen ylläpito, lipun hinnat, sähköyhtiön tariffit jne.
21.01.2012 19:36
<Mikko Koho>
Ja tuli tuossa mieleen että miten paljon normi hissin, jossa ei ole nopeudensäätöä, käynnistys/pysäytys kuluttaa hissiä? Joissakin koneissa kun on jo suunnittelussa lähdetty siitä että konetta ajetaan pitkiä jaksoja kerrallaan.
Tuossa Mellonmäen Pomassa kuuluu aikoinaan olleen vikoja "jatkuvasti." Se, mikä on "jatkuva" on minulle epäselvä mutta tuli mieleeni että onko normaalia tiheämpi käynnistystahti voinut vaikuttaa siihen että hissi jätti ainakin jokusen kerran nousijat matkalle.
21.01.2012 22:48
<Marko>
Varmaan olen väärä henkilö kommentoimaan, koska laskettelukeskusten kulurakenteesta enkä hiihtohisseistä mitään tiedä, mutta:
Toki suksien ja lumen välinen kitka vaikuttaa ainakin teoriassa hissin sähkönkulutukseen. Jos suksien pohjissa olisi pitovoidetta, tarvittaisiin enemmän tehoa. Siitä en osaa sanoa, mikä on käytännössä kitkan ja mikä potentiaalienergian nousun osuus tehdystä työstä. Peruskoulufysiikan mukaanhan nopeudella ei ole vaikutusta kitkan aiheuttaman voiman suuruuteen, jonka perusteella ihmisen nostamiseen kukkulalle tarvittaisiin sama energia nopeudesta riippumatta. Toki suuremmalla nopeudella tarvitaan suurempi teho ja varmasti periaatteessa olisi taloudellisinta pyörittää hissiä mahdollisimman hitaasti.
En usko, että hissin käynnistely olisi erityisen kuluttavaa, ainakaan tyhjän. Kun hissi on täynnä ihmisiä, tarvitaan silloin toki suurin voima. Tuskin viatkaan ovat liiasta käynnistelystä aiheutuneet, vaan voisi kuvitella esim. jonkin rajakytkimen jäätymisen tms olevan todennäköisempi häiriön syy.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/01/rukalla_hiihtohissiin_jaaneet_ihmiset_pelastettu_460232.html
http://www.relaa.com/sisalto/artikkelit/yksi-nousu-hiihtohissill%C3%A4-vastaa-yhden-kilometrin-automatkaa
22.01.2012 22:09
<Jouko>
Teleskooppihisseissä tuntuu melko usein olevan vikaa mm. "vetosommat" jää yläaseman kääntöpyörälle jotenkin jumittamaan tai eivät ala-asemalla "tipahda" vetoköyden päälle, kun nousija sen rivistä ottaa jalkojensa väliin. Teleskooppisommissa onkin se jännä että ne alhaalla pomppaavat aina pois vetoköydeltä eräänlaisen kiskon päälle, josta nousija vetäisee sen alas somman yläpään tarrautuessa taas vetoköyteen. Siinä saa monesti ensikertalainen lentää turvalleen kun tyhjästä nykäistään nousija liikkeelle. Ensimmäisen kommentin linkissä on kuva juurikin kyseisestä hissityypistä.
Jos joku on aikanaan Rukalla käynyt laskettelemassa ja Vuosselin teleskooppihissiä päässyt käyttämään, niin muistaa varmasti lentävät lähdöt :D Sen verran lujaa kulki hissin nopeus, että moni lensi siinä turvalleen. Nykyään kyseinen hissi on jo purettu ja sen on korvannut kuuden hengen nopea tuolihissi.
22.01.2012 22:43
<calm>
Ei Rukan wanhaa Pomaa purettu ole kokonaan, yläosasta on vain nipsaistu 2/3 pois, alaosa on ennallaan. Pikkuisena siitä tosiaan sai ilmaan nostavan lähdön, nykyisellä painolla ei erikoisemmin enää heilauta..
Vierestä sen sijaan on purettu pois loppuun asti polttomoottorikäyttöisenä ollut palveluankkurihissi. Liekö noita polttomoottorivetoisia hissejä ollut kuin Rukalla ja Sallassa?
22.01.2012 23:00
<Jouko>
Muistelen tosiaan polttomoottorin olleen jossakin hississä, oman käsitteeni mukaan Maston ankkurihisseillä, mutta oli näemmä sittenkin juurikin mainitussa paikassa Wanhan "linkkitornin" juurella.. Pomagalski tosiaan muutettiin ns. lastenhissiksi ja ala-asemaa siirrettiin rinteen juurelle.
Lieneekö Sallan wanha hissi yhä pystyssä? Muistan kun sen linjaus meni kesäaikaan katsoen lammen yli.. Pari-kolme vuotta sitten rinteen webkameran kuvassa se vielä pystyssä ainakin oli ja nousulatu ajettuna, mutta vailla vetolaitteita.
Saariselällä oli vielä muutama vuosi sitten katettu ankkurihissin ala-asema ennen uuden tuolihissin valmistumista.
Ukko-Kolilla kaksoisankkurihisseillä oli myös katettu "konesuoja". Siellä kävin vuonna 2004 ja aika voimakas voitelurasvan ym. öljyn haju oli konesuojaa tutkiessa.
22.01.2012 23:28
<muhentaja>
Näin vähemmän lasketelleena en tiennytkään, että hissejä on ollut täysin polttomoottorikäyttöisinäkin, varavoimana olen kyllä polttomoottoreita nähnyt. Kerran Vuokatissa satuin olemaan paikalla kun avasivat etupuolen tuolihissiä niin ajoivat sitä ensin koekäyttönä dieselillä hetken ilman matkustajia, sitten vaihdettiin sähkölle ja alettiin ottaa porukkaa kyytiin.
22.01.2012 23:33
<P. Ylväs>
Jouko muistanee Mikkelin Tornimäen vanhan jo puretun ja teleskoopilla korvatun ankkurihissin jossa oli kaksi ala-asemaa nyppylän molemmin puolin, toisinsanottuna yhdellä hissillä hoitui sekä "eturinne" että "takarinne". Nyttemminhän takarinteet kasvavat horsmaa ja vähän järeämpääkin tavaraa, alkuaikoinahan taisivat olla päärinteinä ja lipunmyyntikin ym. sillä puolella. Hissiratkaisu lie melko uniikki, ainakaan Suomen keskuksissa en ole vielä vastaavaan törmännyt...
22.01.2012 23:39
<Mikko Koho>
Tuolla Mellonmäen Pomassa kääntöpyörä oli ainakin kesäisin ison jontkan päällä vaijereiden varassa suunnilleen siinä kohdin missä näkyy nykyinen telemasto, kuvassa telemaston oikealla puolella. Lieneekö köysistä otettu kesäksi liika voima pois? Vanhassa historiikissa oli kuva hissin asennusajoilta jossa sama kääntöpyörä oli "päätetolpassa" kiinni (tai ainakin melkein.)
22.01.2012 23:48
<P. Ylväs>
Tuosta Tornimäen vanhasta hissistä muistelin että lähti aika vauhdikkaasti käyntiin ja hetki käynnistyksestä hissiladun elohopealamput välähtivät ja hissi nykäisi aavistuksen. Tähti-kolmiokontaktoreilla kaiketi käynnistys hoidettiin? Uudempi Leitner käynnistyy huomattavasti pehmeämmin, onko ne yleisesti taajuusmuuttajakäyttöjä vai tasavirtakoneita? Kertokaapa asiantuntijat!
23.01.2012 00:00
<Jouko>
P.Ylväs: Iisalmen Paloisvuorella pyörii edelleen vastaavanlainen ankkurihissi mäen molemmin puolin. Viitostien puolella on vanhat rinteet jo pusikoituneet, kun kaupungin puolella olevat on käytössä. Sielläkin on pari kertaa tullut käytyä ohi mennen katsomassa bisnestä. Talvipäivänä kun ohi ajelee Viitostietä, niin on aika huvittavaa nähdä hissin pyörivän umpeen kasvavien rinteiden keskellä :D Tuossa googlen katukuvaa Viitostieltä:
http://g.co/maps/d6c53
Tuon Tornimäen vanhan ankkurihissin muistan mäen takana nähneeni vain kerran ennen purkamista joskus ennen vuosituhannen vaihdetta. Silloin oli vielä (yksi ja ainoa?) rinne laskettelu kunnossa ja hissi pyöri vain yksin olleen mäkihyppääjän käytössä. Ala-aseman valvojan koppi seisoo edelleen paikoillaan, mäkihyppääjien pukuvarastona/taukotilana. Hissin perustuksiakin on nähtävissä mm. paljon amka- ja mcmk-kaapelin pätkiä ja järeä betonivalettu perustus.. Sieltä voisi ollakin seuraava kuvasarja aiemmista otoksista nähtäville lähiaikoina kun...
23.01.2012 00:50
<Jouko>
Tuossa vielä Paloisvuori "eturinteiltään":
http://g.co/maps/tmqub
Pari kommenttia tulikin lisää ennen vastaustani, joten jatkan uudella.
Mikko: Teleskooppihisseissä (Pomat) yläkääntöpyörä lepää juurikin vaijereiden varassa, jotka löysätään kesäksi vetoköyden virttymisen vähentämiseksi. Mainittakoon että laskettelukauden ulkopuolella vetoköysi on maadoitettava hissin alapäästä perustuksen maadoituksiin. Näin mainitaan Vintertec Offshoren sivuilla, jonka linkki ylempänä. Tiedä sitten onko saman tekevää jos moottori onkin mäen yläpäässä..
Tornimäen Leitneristä oli muutama vuosi sitten Länsi-Savon jutun ohessa mainittu että ikää sillä oli tuolloin jo 16 vuotta, kun valmistajan antama käyttäikä oli noin 20 vuotta. Saa nähdä remontoiko nykyinen yrittäjä K. Andersin mäelle uuden hiihtohissin vai meneekö kunnan piikkiin, kun kaupungin maita vuokraavat.
http://yle.fi/alueet/etela-savo/2011/01/alkutalvi_toi_hiihtokeskuksille_hyvan_tilin_2278188.html
Tuli tuosta vanhan hissin käynnistyksestä erikoinen tapaus vastaan Ukkohallassa, jossa on melko uusi kapulahissi lasten käytössä. Joku tenava laukaisi rajakytkimen suksen kärjellään ja hissi pysähtyi. Noh, tämä neuvokas tenava katseli tilannetta hetken ja kytki rajoittimen köyden takas pistokkeeseensa ja hissi lähti saman tien kuuluvasti, melkein pamahtaen käyntiin. Mietin että kuinkakohan kovilla siinä oli kolmivaihemoottori, kun samaan nopeuteensa rävähti pyörimään silmän räpäyksessä..? Olisikohan muut tenavat lentäneet rähmällensä jos olisivat kapuloihin nojanneet sillä hetkellä...? Itsekin sillä kokeilin nousua ja vahvasti kiskoi aikuisenkin heti liikkeelle ilman mitään tehon laskuja. Harmi kun en äkännyt katsoa tyyppikilpeä tarkemmin..
24.01.2012 21:36
<Hartsa>
Joo rukalla Vosselin hissillä sai kyllä tosi lentävät lähdöt =) Vanhaa kunnon tekniikkaa. Kerran oltiin laskettelemassa rukalla myös tuolihissin alaasemalla ihmettelin PÖ-Hajua ja huomasin että laskettelupuku haiskehtaa kanssa p-öljylle. No sitten hoksasin seuravalla reisulla että sitähän tippuukin koneaseman katosta harva oli niin selvään näkyi dieselgeneraattori siellä ylhäällä,Ilmoittelin asiasta kopissa istuskeleelle rinnemihelle joka lähti vikaa heti katselemaan Tuumasi että taasko se vuotaa...... sitä tuli hankeen katosta tippumalla lie monta ihmistä hissillä sinä päivänä kastellut?
Paloisvuoressahan on hissikoneikkoina Leitnerin koneistot.
24.01.2012 21:39
<Hartsa>
Vanhemissa hissikoneistoissa olisiko nopeutta säädelty taajuutta muuttamalla muistelen että ohjaustaulussa oli ainakin A JA V HZ mittarit. Mitä vilaukselta kerkesi ohjauskoppiin näkemään.
28.03.2012 18:19
<Tuomas K>
Sais tuo mellonmäki herätä henkiin varmasti olisi käviöitä enemmin kun 20 vuotta sit kun otetaan venäläiset huomioon.
28.03.2012 19:08
<Jouko>
Laskettelijan opas (Ari Nakari ISBN 951-838-032-5, 1987) mainitsee Mellonmäen spekseiksi kaksi valaistua ja lumetusjärjestelmän alaista rinnettä; Kilparinne 280m ja Harrastelijarinne 460m, korkeuden ollessa 55 metriä. Keskimääräinen kaltevuus 12%. Hisseinä yksi T (=teleskooppihissi), kapasitetti 1740 henk./h. Hiihtokausi joulu-huhtikuu. Keskusta ovat pyörittäneet, kirjan julkaisu vuonna 1987, Imatran Lapinkävijät ry.
Lappeenrannan Huhtiniemessäkin on ollut männä aikoina laskettelurinne. Pit./kork.: 150m/27m, kaksi rinnettä ja kaksi kapulahissiä. Mitähän sille mäelle mahtaa kuulua nykyään..?
28.03.2012 19:30
<Mikko Koho>
Mitenhän nuo rinteet lasketaan tuossa oppaassa? Lasketaanko samassa mäessä olevat rinteet yhdeksi vai erikseen? Tuossa kun on ollut kaksi mäkeä siten että välissä on metsäsaareke mitä on kiva patikoida ylöspäin. Tästä kuvasta vasemmalle on leveämpi raivattu alue ja sen metsäsaarekkeen jälkeen on toinen aukko mistä yrittivät viimeisinä vuosina tehdä jotain lumilautahommaa tms. mutta jäi ilmeisesti aika pahasti kesken.
29.03.2012 17:14
<Late>
Huhtiniemen rinteet pukkaavat pusikkoa. Viime käynnillä siellä oli valaistus pylväät jäljellä, hissistä ei ole muistikuvaa. Valaistuksessa on käytetty avojohtoja amkan sijaan, joten melko iäkäs on laskettelukeskus.
Koko Huhtiniemen alueen tulevaisuus on epävarma. Alueelle on suunniteltu Hotelli-Kylpylää ja datsha-kylää iloisille itänaapureille. Tosin hankkeissa on ilmennyt kaikenlaisia epäselvyyksiä ja suhmurointia, joten aika näyttää miten käy. Ainakin leirintäalueen pitää etsiä korvaava paikka.
29.03.2012 17:37
<Jouko>
Selviä saarekekuvia ei tahtonut osua kohdalle, mutta tuossa calm:n vanhoilta luontosivuilta löytyi sopiva esimerkki Syötekeskuksesta. Siinä on neljä rinnettä jossa metsäsaarekkeet erottavat ne toisistaan:
http://calm.iki.fi/luonto/kuvasivu.php/199.html?&x=0 Lyhyehköjä saarekkeita sisältävät rinteet lasketaan toisinaan yhdeksi rinteeksi..
Vai on Huhtiniemi vielä tunnistettavissa... Muita lähiseudun rinnebisneksiä on ollut ainakin Ruokolahdella Leijonarinteet (nyk. freeski) ja Savitaipaleella Saimaanrannan lomakeskuksellakin omansa.. Joutsenossa pyl.. eiku Myllymäki, Puumalassa oli Majamäki ja kuuleman mukaan Luumäelläkin ollut joku latu/latokartano tms.
31.12.2014 17:01
<Kari>
Leitner hisseissä (80-90) luku käytettiin paljon liukurengasmoottoreita, joissa käynnistyshidastus tehtiin vastuksilla. Siinä oli 5 portainen kytkin josta käyntiin laiton jälkeen laitettiin "pykälät "päälle
31.12.2014 18:45
<Hartsa>
joskus kanssa huomasi että nopeutettiin tai hidastettiin sen huomasi kyydissä olessa......Monessa paikkaa on leitnerin koneet. Niisä vaihteistoihin sopi joku 200l öljyä et aika iso öljytilavuus.
26.04.2022 21:50
<Jouko>
<22.1.2012> Kolin kaksoisankkurit oli sähkömoottoreilla, joskin kummassakin erilaiset voimansiirrot ja kulmavaihteet. Erikoisuutena mm. sähkömoottorilta hihnavedolla kulmavaihteelle ja siitä hammasrattaalle, toisen hissin tekniikka vaikutti yksinkertaisemmalta. Havainto talvelta 2018
28.04.2022 10:54
<Jouko>
Tietääkö kukaan onko/oliko muualla kuin Joutsan jo edesmenneillä Vehmasrinteillä hissiin nousupaikkaa keskellä hissilinjaa? Siellä oli rinteiden yläosa hieman haastavampaa ja loppuosa leppoisan loivaa, joten puolimatkasta pystyi nousemaan hissiin jos halusi laskea vain vaativampaa osuutta, tai streetin hyppyreitä kuluttaa.
Useamman kerran tuli siellä takavuosina käytyä. Paikka suljettiin v. 2008 kai heikon kannattavuuden takia, lumetustekniikan uusimistarpeestakin oli jotain juttua.
Vintertecin referenssilistan mukaan ankkurihissi rakennettu 1988-89 (teho 45 kW, kap. 1200h/t, mitat 573/69m) Omistaja kertoi aikanaan että rinne perustettiin jotta lomamökkejä menisi vuokralle talvellakin. Mökkitoiminta kai pyörii siellä edelleen, ilmakuvissa rinteet jo metsittymässä.
30.04.2022 20:09
<STP>
Rovaniemen Sinetässä Pohtimolammella oli tuollainen puolivälistä kyytiin ottava systeemi länsipuolen rinteissä 80-luvun lopulla. Hissin toisen puolen rinne oli "koko pitkä" ja loiva alaosastaan ja toinen puoli oli tehty vaan tuolle puolikkaalle matkalle vaaran yläosaan.
03.05.2022 19:53
<RicuP. >
Hyvinkään Sveitsissä olen joskus käynyt, mutta en kyllä muista mimmoset hissit siellä on. Rinne on kuulemma edelleen avoinna, vaikka lumet on jo muualta kadonneet.
04.05.2022 19:54
<Jouko>
Ilmakuvissa Pohtimolammen rinteet vielä näkyy, milloin lienee toiminta päättynyt? Näkyy olleen kahdella mäellä rinteitä, Karhuvaara ja Mellavaara. <28.3.2012> Laskettelijan oppaassa vain läntiset Karhuvaaran rinteet mainittu, korkeus 82m, pituus 2x550m, yksi rinne valaistu. Ilmeisesti ollut ankkurihissi, 1200 h/t. Mellavaaran puoleisista, saati Pohtimon rinteistä yleensäkään ei tietoa tunnu juurikaan löytyvän.
06.05.2022 00:15
<Jouko>
Oliko Mellonmäen Poma tuollainen, ks.
https://youtu.be/FAsv_HILuSs (Lyžařský vlek Tatrapoma H - 210 Pomík, Prkenný Důl) "Poma 60" haulla ei juuri mitään löytynyt, 60 on kai hissin mallinumero, ehkei kuitenkaan teho kW.
Olisi kyllä kiva nähdä aikalaiskuvia Mellonmäeltä ja miksei muistakin laskettelurinteistä, 1980-luku oli parasta aikaa rinnebisnekselle ja pieniä mäkiä perustettiin vähän joka kuntaan ja kukkulalle. Ja jossei riittävää mäkeä ollut niin sellainen tehtiin mm. Köykkyrin ja Kaustisen rinteet. Sittemmin lamakausi kaatoi valtavasti näitä pieniä paikkoja, osasta ei juuri nimeä ja/tai paikkakuntaa enempää jäänyt jäljelle. Yksi tällainen pitäisi olla mm. Taivassalossa, kartalta haeskelemalla ei tunnu kyllä mitään laskettelumäeksi sopivaa löytyvän..
Kapula-/pienhissit oli halvimpia hiihtohissejä, niitä oli alkuun melkein joka keskuksessa, joita sitten korvattiin paremmilla hisseillä kannattavuuden karttuessa. Kapulahissejä tuntuu olevan vielä melko paljolti käytössä omien havaintojen perusteella mm. lastenrinteissä sekä pienissä paikoissa jopa päähissinä.
06.05.2022 19:01
<Mikko Koho>
Jouko: Melkolailla tuon tyylinen juu. Ihan muutamia kertoja muistan nähneeni sen käynnissä ja pääosin tuli ihmeteltyä sitä kesällä kun kävelin Mellonmäen maisemissa.
06.05.2022 19:07
<Mikko Koho>
Ja sen muistan, että ala-aseman pylväässä oli tarkastuksesta kertova tarra, joka vaihtui vuosittain, ja sen mukaan Fimteknon tarkastaja kävi aina melko tarkkaan Helmikuun puolivälissä.. ;)
06.05.2022 22:15
<Jouko>
<22.1.2012> Polttomoottorilla toimiva Leitnerin sompahissi 12:12 alkaen
https://youtu.be/Ca7JFX07DDM (10.02.2018 Alpe Devero) Vähän lisää kierroksia ja eikun kytkin ylös.
06.05.2022 23:17
<Jouko>
<22.1.2012> Siinä on sellainen sompahissi että ilmaannostava lähtö ei ole mitään tai ainakin saa ihan uuden merkityksen kun meno muuttuu välillä kuin tuolihississä matkustamiseksi. Löytyypä maantienkin ylitys videon loppupuolelta. On vaikeaa olla hymyilemättä kun tuota menoa katsoo.. :D
https://youtu.be/mxGRnMd_GWA (Flugtellerlift in Oruu-Sai (Kyrgyzstan), 2018-01-02)
07.05.2022 09:17
<STP>
Pohtimolammen Mellavaaran hissi on ollut toiminnassa vielä -88, olikohan avattu joskus 70-luvulla. Mellavaara oli alaosastaan kohtuu jyrkkä, eikä se sopinut turisteille/aloittelijoille oikein mitenkään. Lisäksi ala-asema oli tietenkin kuivalla maalla ja rinne tuli talvella lammen jäälle asti, niin hissille oli sitten semmoinen kohtuu jyrkkä nousu lammelta tampattavaksi. Käsittääkseni Karhuvaara tehtiin siihen että saadaan vähän helpompia rinteitä. Tunturirallin reitti on tullut ainakin yhden kerran Mellavaaran pujottelurinnettä suorana alas. Siinä sai sitten seuraavana aamuna kerätä lisävaloja ja pohjapanssareita lammen jäältä :-)
07.05.2022 10:55
<Jouko>
Muistatko minkälainen hissi Mellavaaralla oli? Rinneprofiili sopisi vanhan hiihtokeskuksen kuvaan, alkujaan avattiin lähinnä jyrkkiä pujotteluun sopivia rinteitä, kuten esikuvansa alpeillakin olivat. Myöhemmin ymmärrettiin että myös loivempia rinteitä tarvittiin aloittelijoille ja kaiken kansan käyttöön.
Jonkun kerran ollut toiveissa tuolla käydä katselemassa, mutta muulle matkaseurueelle ei ole ehdotettu taukopaikka kelvannut.. Mutta kyllä vielä joskus!
Keinukalliolla tuli ohimennen käytyä liki parikymmentä vuotta sitten, rinnetoiminta oli hiljattain lopetettu ja hissit purettu. Olisiko kausi 2002 tai 2003 ollut viimeinen. Talmahan oli siinä aivan vieressä, varmaan imenyt nuoremman polven kävijät jotka yleensä lähikeskusten tärkeimpiä käyttäjiä.
07.05.2022 20:24
<STP>
Ankkurihissi se oli, mutta mitään sen tarkempaa en muista siitä.
08.05.2022 02:22
<Mikko Koho>
Tuo hissi näyttäisi olevan melko samanlainen kuin Mellonmäen Poma. Toki pylväissä on eroja sen mukaan miten hissilinja menee.
https://youtu.be/ad46gFlOMcY
08.05.2022 09:39
<Jouko>
Olisiko se 60 kääntöpyörän halkaisija, videolla voisi sellainen ollakin..
08.05.2022 16:33
<Mikko Koho>
Tuo hissi taitaa itseasiassa olla vielä lähempänä kun kiertosuunta on sama, minkä muistelen Mellonmäellä olleen.
https://youtu.be/tqtMBm_UcCc
Numeroitiin viitaten, se voisi myös olla likimääräinen korkeusero mille hissi on suunniteltu. Mellonmäkihän on n.60m korkea.