<< ^ >>

Keha3_110-400kV.jpg

400 kV + 110 kV + 110 kV Tässä tämä joskus lupailtu kuva Kehä III:n voimalinjoista. Onkos tämä kuva melkein samoilta kulmilta kuin linkissä? Vrt. http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=233 Vuodelta 1994. Vantaa 25.07.2009
Kuvaaja: Jouko Järvinen
Sijainti: N 60.27627° E 25.08049° Karttapaikake Google Maps OpenStreetMap

14.01.2012 01:53 <Hartsa> Lähempänä lentoasemaa linjassa näkee " punaisia loisteputkia" Hohtavat pimeällä perustuvat indusointiin kai ?
14.01.2012 10:23 <Mikko Koho> Induktioon juu. En ole nähnyt kytkentäkaaviota tai avannut sellaista mutta käsittääkseni putken päässä oleva lanka toimii "antennina" joka kaappaa tarvittavan sähkön linjassa kulkevasta virrasta.
14.01.2012 10:26 <calm> Linkattu kuva on ihan samasta kohdasta, otettu tuolla taustalla näkyvän vesitornin katolta. Näkymä siinä on tästä kuvasta vasemmalle, Ikean toinen kulma näkyy.

Tässäkin kuvassa nuo 'punaiset loisteputket' langoissa näkyvät. Myös noissa tästä etelään haarautuvissa linjoissa on vastaavat valot, mutta 110 kV:n linjoissa 'antennit' ovat huomattavasti pitemmät kuin näissä 400 kV:n johdossa olevat.
18.01.2012 23:13 <muhentaja> Kapasitiiviseen kytkeytymiseen käsittääkseni perustuvat nuo johtimissa olevat "loisteputket", eli hyödyntävät johtimien välistä vaihtosähkökenttää. 400kV jännitteellä riittää lyhyempi "antenni", koska tarvittava virta saadaan aikaan pienemmällä kapasitanssilla voimakkaamman sähkökentän ansiosta.
19.01.2012 09:40 <Mikko Koho> Kapasitiiviseen? Sitten käsittääkseni "antenni" on väärinpäin suhteessa siihen mitä pitäisi "kaapata." Sen sijaan induktiivinen virta selittäisi sen miksi antenni on johdon suuntaisesti. Tosin, kun kytket piuhaan jännitteen, kulkee siellä tyhjäkäyntivirta väistämättä. Avojohdoilla kun on ominaisuus noilla jännitteillä että pienillä pätötehoilla ne toimivat "kondensaattoreina" koska johto tarvitsee vähemmän loistehoa kuin tuottaa, ns. luonnollisella teholla johto on neutraali loistehon suhteen ja kun tehonsiirtoa aletaan siitä lisätä niin johto muuttuu ikäänkuin kelaksi koska loistehon tarve kasvaa. Eli ainakin jonkinlainen virta kulkee, meni pätötehoa tai ei. Toinen mielenkiintoinen ominaisuus on sitten ns. Ferranti-ilmiö, elikkä kun lyöt toisesta päästä linjaa katkaisijan kiinni niin jännite linjan toisessa päässä onkin suurempi kuin syöttävässä kiskossa.
Nämä ovat sitä osaa mistä olen joskus lukenut paljonkin mutta periaate on jäänyt päähän, muu ei, joten virheitä voi olla.
19.01.2012 14:11 <Marko> Asiasta en mitään tiedä, mutta olen myös sähökentän kannalla. "Antenni" muodostaa kondensaattorin johtimen kanssa, jolloin sen tulee olla johtimen suuntainen.
19.01.2012 19:05 <Topiax> Käsittääkseni antenni muodostaa kondensaattorin viereisen vaihejohtimen kanssa, jotenka sen tuleekin olla viereisen vaihejohtimen suuuntainen. Lisäksi se tietenkin muodostaa kapasitanssin myös maapotentiaalin kanssa. Korjatkoon joku joka paremmin tietää, jos olen väärässä.
19.01.2012 19:18 <Topiax> Muistatteko miestä nimeltään Richard Box? Hän rakensi loisteputkista installaation voimalinjan alle &#8211; kuvia löytyy runsaasti netistä: http://goo.gl/Gy44Z
Temppu perustuu ilmiöön josta käytetään englanninkielistä nimitystä "stray voltage", mikä se lienee suomeksi? http://en.wikipedia.org/wiki/Stray_voltage
19.01.2012 19:26 <muhentaja> Täälläpä lisätietoa asiasta: http://tinyurl.com/7b95jan Tuolla on myös linkki yhden noiden valojen valmistajan sivuille, sieltä Obsta Lights->Obsta Cold Neon Discharge -> Balisor for high-voltage lines.
19.01.2012 22:09 <konkka> Kapsitiivinen hyvinkin.
20.06.2012 14:44 <Jouko> Vastaavan tyyppisiä hohdeputkia näkyi myös vajaan kilometrin verran Helsingin puolella 2x110 kV johdoissa, jossa tosin "antennijohto" oli useamman metrin pituinen, noin 20cm päässä vaihejohtimesta ja päässä hohdeputki lentoestevalona. Tuossa Googleauton tallentamat viritelmät samassa johdossa: http://goo.gl/maps/f50I Samaa voimajohtoa lienee myös yllä kuvassa..
26.12.2016 05:45 <Mikko Koho> Minkähänlainen sammutusjärjestelmä lienee ollut kyseessä, hiilidioksidi vai Argonite/Inergen. Jälkimmäiset ovat siitä mukavia että pääasiassa typpeä ja argonia sisältävä kaasu ei tainnuta ihmistä samalla tavoin kuin puhdas hiilidioksidi tekee. Ilman alhainen happipitoisuus toki on varottava asia.
http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Tulipalo-Tammiston-s%C3%A4hk%C3%B6asemalla-Vantaalla-2.aspx

© Janne Määttä 2004-2017