29.03.2007 22:18
<MV>
ELI tässä se on yksi fingridin ongelma kohta. Aluksi vois korjata tuon bunkkerissa olevan 110kv/20kv muuntajan, se ei ole se vaan 220/110kv muuntaja ja aseman päämuuntaja joka ei ole nyt käytössä kun yritetään vähentää loisvirtoja alueen siirtolinjoihin. Pikku miinus kuvan ottajalle, paremmat kuvat olisi saanut asemasta tuolta toiselta puolelta varamuuntjan vierestä vasemmalta jossa aita on 5 metrin päästä, lähikuva 200/100 muuntajasta. Näissä muuntajissa ei ole tertiäärikäämejä ollenkaan eikä mitään 20kv ulostuloa. Ja voin veikata että tämä ollut kotimaan suurin asema jossa näin monta muuntajaa vierekkäin, eikä nämäkään alkuperäiset. Alkuperäiset paloivat -80 luvun puolessa välissä, kun asema oli liian pieni paperitehtaiden sähkön kulutukselle (yleinen huhu). Yksi kuumeni liikaa (yksityiskohtaista syytä en tiedä) ja syttyi palamaan. Ja vähän ajan päästä toinen ja kolmas. Ja koko jämsänjokilaakso pimeni, mahdollisesti vaikutukset oli etelä pohjois-suunnassa keskisuomessa. Voin vihjaista että alkuperäinen kompensointilaitteisto irrotettin ja se aiheutti tämän kun kuormitukset nousi. Sen takia vieläkin voi viereinen 200 kenttä laueta ja katkasijat, erottimet aukeaa. Olen nähnyt tilanteen mitä tapahtuu tänäkin päivänä (toissa vuonna), loisvirtojen takia (kuorma nousee kolmessa muuntajassa). Mutta ns.kolikolla toinenkin puoli, jos ei tätä asemaa olisi mitenkään käytössä. Ei energia talvis aikaan riittäisi eteläiselle keskisuomen alueelle mitenkän, siksi tätä moneen vuoteen ajeta alas. Muuntajien ja 200 kentän välissä tyhjä alue kun siinä ollut alkuperäinen 200 kenttä joka ollut samanlainen kuin hikiällä ja petäjäveellä. Silloin kun tämä uudistettiin, hikiä-petajävesi linjoihin (2*220kv) tehtin seuraavat muutokset, jaettiin kahteen hikiä-jämsä, jämsä-petäjävesi ja jämsän aseman kohdalle tehtiin muutokset oudosta syystä. Ne pistettin ristiin, itäisestä tehtiin läntinen petäjäveen suuntaan ja läntinen itäiseksi petäjäveen suuntaan. Linjojen vuorottelu saman tapaan kuin vaiheiden vuorottelu, tulee mieleen että yritty linjojen kenttiä vaihtelemalla harhavirtoja vastaan (Poistettiin toivila-vihtavuoren 400kv linjan tieltä). Tässä 200 verkossa oli kaikkea virittelyjä laidasta laitaan kuten se kuhmoisten sähköaseman 110kv haara 220kv linjasta eli se kytketty pienemmälle jännittelle jämsän 110 kv kentällä joka on vieläkin tänä päivänä ennallaan. Jo -80 luvulla saattoi olla suunnitelma hikiän asema liittettynä 400 verkkoon mutta se toteutui vuosien päästä. Ja nopea kytkentä 110 verkkoon. Eli nyt alkuperäisen kun kaikki tutustuu jämsänaseman kuviin ja yrittää etsiä loistehonkompensointia. Petäjäveeltä sekin löytyy 100 kentältä. Vaikka nyt tullutkin 200 reaktoreista kuvia mutta miten ne yhdistää kun yhteyttä 200 mitenkään kuvissa, arvauluja nekin on. Ennemmin uskon työkaveria kuin kattelemalla kuvia jotka ei näytä mihin ne liittyy. 20kv reaktoreita jotka voi olla 100 kytketty. Tuo kuvassa oleva sininen säiliö on kela, joka muuntajien tähtipisteen nollajohtimen kuristinkela joka vaan pienentää virtaa verkon vika tapauksessa, maaasulussa. Eikä mikään reaktori johon kuva tekstissä viitataan; toisio ja ensiöpuolella (työkaveri sitä oli aikoinaan laittamassa jälkikäteen, muistiinpanot vieläkin olemassa, purkkien tiedoista ja ehkä oli sen idea pistää ne sinne). Asema tuttu muutenkin lapsuudesta ja vuosikymmenien päästä pylväsmaadoitusten asentamiseista.
21.04.2007 02:05
<MV>
Jos joku luki sen siirtoverkon jännitteen ja loistehon säädön luennon, varmaan huomasi mikä on ongelma vanhassa 200 verkossa. Esim. 200 verkon käyttöasteen kasvaminen korostaa loistehojen hallinnan merkitystä, sillä mitä suurempi on pätötehon siirto, sitä enemmän loistehon siirto kasvattaa häviöitä ja sitä enemmän loisteho reservejä tarvitaan häiriöiden yhteydessä. Sitä varten tuli Toivilan sähköasema rinnalle. Loistehoa ei siis kannata siirtää verkon osasta toiseen tai eri jännite portaiden välillä. Aivan muutenkin ymmärrettävää isompi jännite parempi, häviöt pienemmät siirrossa ja pätöteho pienempi. Ja voisin väittää että jos tähän 200 verkoon olis asennettu samat kompensoimislaitteet kuin pohjois-suomessa, 400 verkkoa ei tarvittaisi lähialuilla mitenkään ja ei tarvittaisi uutta ydinvoimalaa. Kun pidettäisiin pätö ja loiskuormitus mahdollisemman alhaisena näitten kompensoimislaitteiden avulla eli verkon säätö tapahtuisi tapahtuisi oikein. Se lähtisi jo kuluttajalta oma säätö, sähkölaitos hoitaisi omat kompensoimiset, lopulta hieno säätö valtakunnallisesti mutta tätä ei tehdä näin ja kuluttajat ei tästä mitään tiedä, toiseksi tällä tehdään bisnestä tällä, että kulutus olis suurta rahan vuoksi, liikelaitos periaatteen mukaisesti. Vielä toistamiseen kysyn miksi tämä 200 verkko on näin käytössä ja miksi ne alkuperäiset pyörivät tähtikoneet irroitettu 200 verkosta kun niistä oli joku hyöty. Alunperin tämä 200 tehtiin jämsänkosken yhtyneiden paperitehtaiden selluloosa tehdasta varten, joten pyhäkosken voimala yhtyneiden silloisen pääjohtajan juuso waldenin jyräämä idea, jota silloinen imatran voima avusti. Toiseksi Juuso oli silloisen ivon johtoryhmissä mukana, niin ei kukaan ei pistänyt vastaan ideaa (sitä historian kirjoissa kirjoitettuna ja sitä jo sota aikana kulisien takana neuvoteltiin). Myöhemmin ivo hyödynsi tätä verkkoa lisäämällä toisen linjan rinnalle jämsästä hikiälle ja nuojualle. Joten se oli tarkoitettu aluksi teollisuutta varten. Eli siksi tuo vuosi 1948 sopisi paremmin mutta jämsänkoski kytkettiin valtakunnan verkkoon silti 1949, lähemmin 8.4.49 kello 14.26. Silloin kytkettiin 20 mva (110/6) muuntaja käyttöön aluksi 110kv jännittellä. Ja sen tietää silloin ei käytetty reaktoreita, eikä käämikytkimiä paljoakaan vaan jotain muuta toimenpidettä verkon säätöön. Sen takia käytetään ideaa että kuluttajat kompensois sähkönsä ja säätö tapahtuu kuluttajan luona lopulta. Tehtaissa ymmärrettävistä syistä on paljon induktiivista kuormaa. Ja tämä järjestelmä ei käynyt enää 400 verkon nykyisen säädön takia joten se irroittiin (110 välityksellä). Joten 200 jäi sen jälkeen kysymysmerkki tilaan, joten se korvataan keskisuomessa 400 verkolla yhteen sopivaksi.
