27.09.2011 22:17
<calm>
Eikai kuvien peilaantuminen käsittelyssä mitenkään harvinaista ole. Jos vaikka alkuperäinen on diana ollut ja väärältä puolen on kopio sitten otettu.
Nyt kun toisen kuvan ihan kuvankäsittelyohjelmalla peilasin, niin olisin kyllä 99% vakuuttunut, että kyseessä on sama paikka. Katto on jossain vaiheessa uusittu ja muutamia pieniä yksityiskohtia muutenkin vaihtunut, mutta tuskinpa Suomesta kahta näin samanlaista paikkaa muuten löytyy.
27.09.2011 22:17
<Mikko Koho>
Ja jos tarkasti katsoo niin näyttäisi että nykyinen katto on rakennettu jälkikäteen. Kun katsoo miten betoni menee rakennuksessa (alakanavan puolella alempana kuin yläveden puolella) niin kummassakin kuvassa se on samoinperin vaikka katon kallistus onkin toiseen suuntaan.
29.09.2011 11:36
<Topiax>
Tämä voimalaitos ei ole kaksikoneistoinen; siinä on kyllä paikka toisellekin koneistolle, mutta sen paikalle on rakennettu kalatie. Tässä oleva kuva on tosiaankin peilikuva, muuten hyvä historiallinen dokumentti. Kuvan ottamisen aikoihin voimalaitoksen hoitajina toimivat Oiva Kähkönen ja Aarno Ervasti. Viimeksi mainitulla oli Volkswagen-merkkinen auto (näkyy kuvassa?) ja on hyvä peruste olettaa, että kuvassa näkyvä henkilö on juuri Ervasti.
On tullut käydyksi tämän voimalaitoksen sisälläkin aikoinaan.
05.12.2012 11:14
<Joukho>
Vanhahko Kalevan juttu tuli vastaan ko. voimalaitokselta: (3.7.2005)
"Kuusinkijoki ei kuivahda enää
Kuusinkijoen kalastajien ei tarvitse tänä kesänä kauhistua ukkosista, sillä joen yläjuoksulla sijaitsevan Myllykosken voimalan juoksutusluukut aukeavat nyt toimintahäiriöiden sattuessa.
Viime vuoden heinäkuussa näin ei tapahtunut. Kun rajuilma seisautti koneistot, uoman alapuolisen osan yläosa pääsi kuivahtamaan. Kalastajat olivat ihmeissään, mutta ikävämpää oli se, että varsinkin taimenen poikasia kuoli joukoittain kivenkoloihin.
Toukokuussa valmistunut uusi luukkuautomatiikka takaa sen, että sähköhäiriöistä huolimatta voimalan portit raottuvat sen verran, ettei vesi kaikkoa tyystin maan tunnetuimpiin kuuluvasta perhokalastusjoesta.
"Ratkaisulla ongelmat voidaan eliminoida niin hyvin kuin se vain tässä tapauksessa on mahdollista", aluejohtaja Jouko Maaranta Fortumista sanoo.
Vastaavantyyppisiä ratkaisuja on yhtiön eräissä muissakin laitoksissa, mutta tekniikka pitää räätälöidä aina tapauskohtaisesti. Myllykosken yhden turbiinin laitokseen se voitiin toteuttaa 10 000 eurolla.
Kalatie avattiin liikenteelle
Torstaina luukut olivat kiinni, sillä ohijuoksutukset päättyivät parisen viikkoa sitten tulvan laskeuduttua. Vuotungin kylässä asuva laitoksen hoitaja Toivo Määttä ei epäile automatiikan toimivuutta.
"Häiriön sattuessa kaksi luukkua aukeaa siten, että niiden kautta pääsee hieman päälle kaksi kuutiota vettä sekunnissa. Se riittää kyllä siihen, ettei joki pääse kuivahtamaan", hän vakuuttaa.
Automatiikan avulla 1,4 MW:n pienvoimalassa pelaa myös kalatie. Järjestelmä rakennettiin käyttämättä jääneeseen konetilaan kymmenen vuotta sitten.
Kalatien Määttä kytki päälle alkuviikosta, jolloin ensimmäisten nousutaimenten arveltiin saapuneen kolkuttelemaan voimalan seinämiä.
Määtän kurkistettua torstaina aamupäivällä Borland-tyyppisen kalatien ala-altaaseen Paana- ja Pääjärvestä nousevia jalokaloja ei siellä sattunut uimaan, mutta niitä oli saattanut poistua yläpuolelle aikaisemmin aamulla.
Missä määrin kulkijat kalatietä käyttävät, selviää tarkemmin heinäkuun alussa alkavan tehotarkkailujakson aikana. Tarkkailu toteutetaan kahdella videokameralla viiden viikon aikana, jolloin taimenen nousu on kiivaimmillaan. Tulos selviää, kun nauhat aikanaan puretaan.
Taimenta enemmän kuin "kohtuullisesti"
Meneillään olevan vuosien 2002-2006 tarkkailuohjelman aikana tehotarkkailua tehdään joka toinen vuosi. Ohjelmien laatimisesta vastaa Kainuun TE-keskuksen kalatalousyksikkö.
Fortumin tuotantopäällikkö Juha Happosen mukaan aikaisempien vuosien tehotarkkailuissa kalatietä pitkin on laskettu vaeltaneen 20-50 taimenta ja koko joukko muita eväkkäitä, varsinkin harjuksia. Hänen mukaansa koko kesäkautena nousseiden taimenten määrä on aina suurempi, mutta tarkempaa lukua hän ei rohkene arvioida.
"Mielestämme kalatie toimii hyvin, mutta yläpuolella olevilla osakaskunnilla on ilmeisesti erilaisia näkemyksiä siitä, tuleeko sen kautta kaloja tarpeeksi paljon."
Voimalan kalanhoitomaksu muutettiin Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksellä kalatievelvoitteeksi runsas kymmenen vuotta sitten. Vuotungin osakaskunnan nykyinen esimies Jari Käkilehto tuumii, että toiveet olivat korkeammalla, mutta varsinainen pettymyskään kalatie ei ole ollut.
"Minusta sen kautta taimenta pääsee järville ihan kohtuullisesti, jokivarressahan niitä sentään pyydystää melkoinen joukko vapakalastajia", hän pohtii.
Käkilehto otaksuu taimenten kutevan yläpuolella olevan järvireitin koskipaikoilla. Mutta jää arvoitukseksi, mikä tämän luonnonkudun vaikutus on järvialueen taimenkantaan, koska istutuksiakin tehdään vuosittain."
