<< ^ >>

mittarit.jpg

400/230 V Tämmöinen Pv entinen Voimakoneen 2kW generaattorin valvontakojeisto tuli ostettua polkuhintaan. Valmetin tekoa tuntuu olevan kokeilin kaikki toimii HZ V A Käyttötuntimittari ja vikavirta suojakin ynnä sulakkeet Vain Generaattori uupuu. 898h vain käytettynä. Vuodelta 1986. Joensuu 30.08.2011
Kuvaaja: Harri Pesonen

31.08.2011 22:21 <muhentaja> Noita viralliselta torninimeltään voimakoneita kilahti aina välillä oikein kunnolla. Noissa oli muistaakseni 200 tai 250 käyttötuntia "ison" huollon väli (käytetään mm. sylinteri irti ja poistetaan karsta). Kun vehjettä oli käytetty suunnilleen 180 tuntia pelkän loistelamppuroikan ja vähävirtaisen radion virtalähteenä oli melko ison kaksitahtimoottorin pakoaukko karstoittunut niin, että siinä oli vain suunnilleen lyijykynän mentävä reikä jäjellä. Sitten ilmojen kylmetessä tyypeillä tuli teltassa kylmä, ja kaminan avuksi tuli tietty lämpöpuhallin joka veti masiinan kuorman jatkuvasti tappiin, jolloin motti leikkasi komeasti kiinni. Yleensä meni mäntä ja sylinteri suosiolla uusiksi kun kone tuli hajonneena huoltoon.
31.08.2011 23:10 <Hartsa> Olitko "Muhentaja" PV aikoina voimakonemiehenä/sähköpuolella? Tuossa tuo A-mittari oli aika jumissa mutta WD-40 tekee ihmeitä Pura ja kokoa. Varmaan joskus tappiin ajettu kanssa kun piti mittari vähän herkistellä.
01.09.2011 00:30 <Mikko Koho> Noista kaasutinkoneista tuli joskus netissä luettua et ainakin jossakin isossa myllyssä (satoja kW) valmistaja oli antanu tehoalueelle 0-40% rajat kuinka pitkään konetta saa milläkin teholla ajaa ja sen jälkeen piti ajaa muistaakseni tupla-aika aliteholla ajoon nähden ettei kone karstoitu piloille. Eli jos tehot oli xx % ja sallittu ajoaika y niin konetta piti sen jälkeen ajaa 2 kertaa y-ajan yli 40% teholla että karstat lähtee. 40-100% tehoilla ei muistaakseni ollut väliä, ajele niin pitkään kun tulee koneen seuraava huolto tai laukeaminen vastaan.
01.09.2011 00:47 <muhentaja> Hartsa: olin viestihuoltohommissa mukana 1997.
06.12.2020 00:49 <Mikko Koho> Vähän isompi generaattorikäyttö Viking Gracella. Gracen pääkoneisto on käytännössä voimalaitos, eli pääkoneet pyörittävät generaattoreita ja potkurit toimivat sähkömoottoreilla. Noita pääkoneita voi ajaa sekä maakaasulla että öljyllä. En ole ihan varma, mutta käyttäneekö nuo kaasukäytössäkin pienen määrän öljyä niin, että koneeseen imetään juuri syttymisrajan alapuolella oleva maakaasu-ilma-seos, mikä sitten sytytetään pienellä öljylisäyksellä.

http://tahtilaiva.blogspot.com/2014/11/tahtivierailu-viking-gracen-bryggalla.html
15.12.2022 21:56 <Hartsa> Agrekaatit nyt omaan tuotantoon.. Ja miksi ei voisi käyttää-90 luvun tapaan huipunleikkauksessa hyvinkin isoja genu asemia. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/052c51bf-2085-4f3f-8c08-4ca982088982?fbclid=IwAR1q5vcaOI_3TKPRnlizLYif5AMdG-SWId3Xk7YBObmLm6wiTijk23u697s
17.12.2022 22:51 <Make> Vai aggregaattisähkö on jo halvempaa kuin verkosta tuleva.
15.10.2023 21:41 <Make> https://yle.fi/a/74-20055333
"Tuuli heitti Viking Gracen laiturin rakenteisiin Turun satamassa – valaisinmasto kaatui"

© Janne Määttä 2004-2017