4x20 kV
Kuhankosken patoaltaan yllä riippuvat neljät Pas-johdot tulevat jostain niinkin kaukaa kuin Vihtavuoren sähköaseman suunnasta. Vastakkainen kuvakulma patotornista: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=5276 Putouskorkeus 3,5m, rakennusvirtaama 120m3/s, teho 3,3 MW, vuositeho 24,4 GWh. 4 kpl pystyakselisia Francis-turbiineja.
Laukaa, Kuhankoski
02.04.2011
Kuvaaja: Jouko Järvinen
Sijainti: N 62.37619° E 25.94834°
Karttapaikake
Google Maps
OpenStreetMap
19.04.2011 18:17
<Hartsa>
Eipä ole padoilla kukaan käynyt kun on portaat lumessa.Taustalla pannuhuone josta on saatu höyryä padon sulanapitoon. Olikohan viimeinen lämmitys ollut joskus -60.
20.04.2011 00:25
<Mikko Koho>
Kiinnostaisi tietää miten noita valsseja nykyisin lämmitetään jos lämmitetään. Esimerkiksi segmenttiluukku (joita on esim. Oulu- ja Kemijoella) tai tasoluukku on paljon armeliaampi lämmityksen suhteen.
En tiedä onko Suomalaisiin vesivoimaloihin asennettu uusia valsseja sitten 1930-40-lukujen jolloin nyt rajan takana olevat Enson ja Rouhialan (nyk. Sveto- ja Lesogorsk) voimalat rakennettiin. Ensoonhan tuli Suomen ensimmäiset valssiluukut (2kpl) v. 1910 kun edellinen urakoitsija oli todennut että "tarvitaan vain jauhoista tehty pato taltuttamaan moista koskea."
Valssit toimivat kyllä kesällä ok, mutta pakkasella on vaarana se että jos luukku sulkeutuu huonosti niin vesi voi kusta hammasradoille ja jäätyä jolloin luukkua ajettaessa se voi pompata väärään asentoon ja sen jälkeen luukku ei enää sulkeudukaan. Samoin käyttöketju on altis jääongelmille..
20.04.2011 17:06
<Hartsa>
Hammasrattaan lähellä on "säteilylämmitin" joka pitää hammaspyörän sulana.Tornissa nostokoneisto huoneessa on myös samanlainen lämmitin moottorikoneikon ja jarrun kohdalla. Noissa valsseissa on höyryputkille liittimet niiten kautta on syötetty höyryä valssin sisällä olevaan putkistoon. Itseä on myös kiinostanut miten tuo on ennen toiminut mutta kellään ei ole tuosta systeemistä tarkempia tietoja saati ihan käyttökokemuksia.
21.04.2011 15:22
<Mikko Koho>
Tulisi mieleen että ihan tuo valssin takareuna pitäisi pitää jollain tavalla sulana jos virtaus ei sitä tee. Vaatii kyllä lämpöä mutta aika tärkeä toimenpide. Taso- tai segmenttiluukun liikeradalla ei juuri lämpöä tarvinne, sen verran että luukun takareunan yläosa pysyy sulana jotta nostokone jaksaa nostaa luukun ylös (ellei sitten ole mitoitettu niin että sekä luukku että koneisto kestävät sen että kiinni jäätynyt luukku aukaistaan.) Imatrankoskessa kävi eräänä uutena vuotena 2000-luvulla, ihan tarkka vuosi ei ole muistissa/en jaksa alkaa kaivamaan, tilanne jossa luukkuja ei lähdetty avaamaan. Silloin oli muistaakseni ollut useamman viikon kova pakkasjakso ja silloin vuoden vaihtuessakin oli aika napakka pakkanen. Perinteenä on ollut että vuoden vaihtuessa Imatrankoski laitetaan kuohumaan ja ilotulitusraketit ammutaan taivaalle mutta ensinmainittu jäi. Jo sinä iltana tuli katsojille tieto ja seuraavassa paikallislehden numerossa oli juttu että voimayhtiö ei uskaltanut avata luukkuja koska jääkerros luukkujen takana oli liian paksu.
21.04.2011 15:32
<Mikko Koho>
Avantouimarina tuli mieleen että sivusta puhaltava virtauskehitin voisi olla aika hyvä idea järvi/jokivesissä. Oikein suunnattuna ei tarvita isoakaan virtausta kun jo kohtuullinen alue pysyy kovalla pakkasella sulana tai ainakin jää heikkenee merkittävästi. Merivedessä sitä ei voi käyttää, tarkkaa fysikaalista syytä en tiedä mutta lukemani mukaan se mikä toimii järvellä/joessa ei toimi meressä. Meressä tosin harvemmin vesivoimaloita on..
25.04.2011 22:12
<Hartsa>
Epäilen kyllä vahvasti mitä jokus tuli seurattua kuohuja tuosta kävelysillalta tai tornista nostoketju kuilusta että takareunan pitää virtaus sulana.Harmi kun ei ole enään sen ajan koneenhoitajia elossa jotka muistasi/tiesivät tuosta höyrylämmityksestä lisää tai olivat jopa itse sitä hoitamassa.
