16.02.2011 02:33
<Mikko Koho>
Voi olla aika mahtavat savut kun kone tarvitaan käyttöön. Käynnistystapa on noissa varavoimaloissa aika raju, yhtäkkiä kone käyntikierroksille ja kova kuorma todella nopeasti. Koneissa pidetään, ainakin joissakin, peruslämmöt jotka ovat sen verran kovia että kättä (melkein) polttaa jos koneeseen koskee. Verkkokytkentä tarvitaan myös haistelemaan milloin verkko menee ja on aika startata kone. Ja kun verkko palaa niin normaali tahdistus, katkaisija syöttöön kiinni ja kone seis, koneen kuormien pudotuksessa toimitaan rauhallisemmin ja konetta voidaan ajaa vähän aikaa lähes tyhjäkäyntiä että lämmöt laskevat.
Tuossa todella syvällistä tietoa jos kiinnostaa:
http://webhotel2.tut.fi/units/set/raportteja/dg/eldig/Saareke_raportti.pdf
16.02.2011 18:47
<M. Asentaja>
Oikeastaan on virheellistä puhua jännitteenkorotusaemasta koska tehon suunta kuitenkin pääasiallisesti on mantereelle päin. Toisekseen 20 kV menee aseman ohi merenrantaan ja siellä uudempaan 20 kv;n merikaapeliin. Saaressa on sitten 20/10 kV;n muuntaja, osa saaresta on 10, ja osa 20kV;n verkossa. Varessärkässä on myös varasyöttöä varten pienempi 20/10 kV;n muuntaja jolla voidaan syöttää vanhoja 3*1*10kV;n kaapeleita, peräisin 50-luvulta.
Revon Sähkö olisi aikoinaan halunnut tuoda Siikajoelta 45kV meren rantaan jolloin kaapeliyhteyskin olisi rakennetu sille jännitteelle mutta KTM torppasi hankkeen ja jännitteeksi tuli 20kV mikä rajoittaa tuulimyllyjen lisäystä kuten muutakin käyttöä Luodossa.
Kalle Kustaan Vattenfall valtasi sittemmin alueen enkä tiedä heidän suunnitelmistaan.
Tuulimyllyjen käyttö saarekekäytössä dieselien apuna on melko ongelmallista.
16.02.2011 19:52
<Jouko>
Saaren sydämessä oleva varavoima-aseman (eka karttalinkki) iso muuntaja on siis 10/20 kV? Tiiätkö mikä osa saaresta on 10 kV ja mikä 20 kV verkossa noin suunnilleen? Entä onko se 10 kV merikaapeli enää käytössä? Kiitos jos noihin osaisit vastata, niin korjaillaan kuvatekstejä...
16.02.2011 20:27
<calm>
Tuossa linkitetyssä saareke_raportissa on saaren verkkokuva. Se mikä siitä puuttuu, on toki sitten ulkoyhteydet..
Eikös Toppilasta tullut myös Hailuotoon sähköä joskus, onkos niistä kaapeleista enää mitään jäljellä?
16.02.2011 21:15
<Jouko>
Verkkokaaviokuvat sivuilla 6 ja 23. Niistä jo näkyinkin nuo 10 kV ja 20 kV verkot saaressa, joita pitäneekin tarkentaa "karttapaikasta"..
17.02.2011 14:08
<M. Asentaja>
Viime vuosien ajalta en ole tietojani päivittänyt, joltain osin on tilanne voinut muuttuakin VF;n aikana mutta palataanpa vanhaan aikaan. Hailuoto liittyi maakunnalliseen Revon Sähköön hieman myöhemmin, 50-luvulla saareen vedettiin 3kpl yksivaiheista kaapelia Siikajoelta nykyisen kalasataman luota Luodon Tömpän nokkaan. Ne otettiin käyttöön 6kV:lla mikä mahdollisti maan käyttämisen yhtenä johtimena mahdollisen kaapelivaurion korjauksen ajan. Tehon tarpen kasvaessa jännite nostettiin 10kv;n jolloin myös vedettiin neljäs yksivaihekaapeli mereen jolloin siitä saatiin nopeasti korvaava yhteys vioittuneelle vaiheelle.
Tehon edelleen kasvaessa rakennettiin 20kV;n kolmivaihekaapeli samoin Siikajoen kalasataman luota Hailuodon eteläkärkeen, Tömppään ja saareen 20/10kV;n asema johon myös kaksi varavoimakonetta. Myös Huikussa, lauttarannassa, on ollut dieseleitä tilanteen mukaan.
10kV;n merikaapelit pidettiin ainakin tuolloin käyttökunnossa, jännitteisinäkin ilman kuormaa kunnon valvomiseksi. Mutta kuten sanottu ihan nykytilannetta en tiedä.
Tämä Toppila-yhteys on ainakin minulle tuntematon.
Anteeksi ajatusvirhe edellisessä viestissä, pitäisi tietenkin olla tehon suunta mantereelta päin.
17.02.2011 22:29
<Jouko>
Kuvatekstiä korjailtu. Hailuotoon pitäneekin alkaa suunnitella ensi kesäksi reissua, ellei Janne kerkiä ensiksi kun varmaan lähempänä asuu ;) Pari lisäkuvaa talviselta reissulta lisätty pvm:llä 17.2.11
18.02.2011 18:50
<Hartsa>
Ihan tuski niin kuumana pitävät koneita ! Oisko yleinen 45-50c ylläpito lämpötila ja termostaatilla toteutettuna muutenhan nesteet koko ajan kiehuu ja vanhenee samoin tiivisteet kärsii.Öljyn painetta pidetään pienellä kiertovoitelu pumpulla yllä että on paineet turbon takia heti startissa oikeat.Aika iso asema on 3200Kva asema, Miten tiuhaan lie koe käyttöjä?
18.02.2011 22:26
<M. Asentaja>
Tarkistin pari juttua. Hailuodon sähköistyksessä oli kaksi vaihtoehtoa; Oulun kaupungin sähkölaitokselta Haukiputaan Virpiniemestä Hailuodon Santoseen tai sitten Revon Sähköltä Siikajoen Varessäikästä Hailuodon Tömppään joka osoittautui huomattavasti halvemmaksi. Tosin ilmajohtokin mainittiin mutta se kai ei ollut realistinen vaihtoehto tuolloin mutta noussee ehkä esiin jos kaavailtu penger/siltayhteys toteutuu joskus.
Ensimmäiset 10kV;n yksijohdin kaapelit 27.7.1953 (oli Suomen pisin merikaapeli tuolloin), neljäs kaapeli 1978 ja 20 kV 1990. Kuten kerroin 45kV hanke kaatui KTM;ssä.
18.02.2011 22:42
<Mikko Koho>
Kyllä se näkemäni "rautamöhkäle" (niitä oli kaksikin mutta muistaakseni vain toisessa tuli käytyä) aika kuumana oli. Lieneekö sillä sitten vaikutusta että kone oli asennettu konttiin ja ylimääräistä tilaa moottoritilassa ei liiemmin ollut. Voi olla että eristetyt ulkoseinät heijastivat lämpöä takaisin. Tuo näkemäni kone oli iso mutta kuitenkin noita huomattavasti pienempi, kiertovoitelun ylläpidosta en ole varma mutta muistikuva sanoo että sitä ei ollut.
Joka tapauksessa yleinen käytäntö varavoimassa, niin pienemmillä dieseleillä kuin isoilla kaasuturbiinikoneilla, on että koekäytöt pitäisi tehdä kerran kuukaudessa jos ei haluta olla pihejä ja vaarantaa käyttövarmuutta joka on mielestäni aika tyhmää. Noita koneita kun rääkätään muutenkin jo ihan tarpeeksi, seisotetaan pitkiä aikoja joka sekin kuluttaa, sitten tehdään nopeita startteja isoille tehoille, säädellään tehoja nopeasti jne. Koekäyttöajan ja tavan määrää laitoksen toimittaja. Siellä missä näin varavoimaa koneet startattiin 2-3h ajaksi niin että ne kävivät verkon kanssa rinnakkain täydellä teholla. Samalla toki luettiin mittareita ja tarkkailtiin laitteiston tilaa tietyn ohjeen mukaan, ihan tarkkoja toimintatapoja en muista kun varavoima kuului varsinaisesti konepuolen, ei sähkö/automaatiopuolen, toimenkuvaan.
18.02.2011 23:04
<Mikko Koho>
Kerran tehtiin käytännön koe. Sähköyhtiö oli asiallisesti ilmoittanut tulevasta huollon aiheuttamasta sähkökatkosta. Turvallisin tapahan olisi ollut startata kone rinnan verkon kanssa, ajaa kuorma ja koneen teho tasapainoon ja sitten siirtyä saarekkeeseen. Päätettiin kuitenkin että kun kerran paikalla ollaan niin kokeillaan käytännössä miten laitteisto pelaa. Ja hyvin meni, tosin startin jälkeen pakokaasu lemahti aika pitkän aikaa ja aika pitkälle.
21.02.2011 03:08
<Mikko Koho>
Sitten kun mietitte miten vaikeaa on ajaa dieseleitä ja tuulivoimaa keskenään saarekkeessa niin kannattaa muistaa mitä jättikonsertti voi vaatia sähkön syötöltä. Esimerkkinä Pink Floydin The Division Bell-kiertue vuodelta 1994. Tuo video kannattaa katsoa kokonaisuudessaan ja kiinnittää huomiota siihen miten alussa yleisöä valaistaan ja miten lavan valot toimivat soiton aikana. Jossakin muualla oli muistini mukaan mainittu että äänentoisto tuolla kuvauspaikalla oli 100kW "jatkuvaa" (kyseenalainen termi äänentoistossa) ja 200kW piikkitehoa, en tiedä oliko siinä pelkkä saliäänentoisto vai lisäksi monitorit joista bändi kuulee mitä soittaa ja laulaa.
http://www.youtube.com/watch?v=VZbM_MIz4RM
Pohjois-Amerikan keikkaraideri (suomeksi vaatimuslista konserttijärjestäjälle) oli 39 sivua. Raiderissa mainitaan mm. seuraavat vaatimukset sähkönsyötölle (kun piti tulkata niin voi olla virheitä, pyydän etukäteen anteeksi):
-Esiintyjä tuo omat generaattorit mukana, dieselöljyä tarvitaan n.2500l/esitys.
-Hätätilanteiden varalle pitää olla 24h/vrk saatavissa 800KVA generaattori.
-3-vaihe 200A 120/208V 60Hz (72KVA) syöttö sille ajalle kun generaattorit eivät ole käytössä.
-8 bussille pitää olla 50A 110V syöttö (5.5KW/bussi, 44kW yhteensä).
-Lisäksi kaikki muut tarvittavat syötöt.
Lisää voi katsoa tuolta:
http://www.pinkfloyd-co.com/pfcoex/title.html
"Normaaleissa" pienemmissä salikonserteissa selvitään vähemmällä, yleensä konserttipaikoissa on, varsinkin jos on oletettavissa televisiotallennuksia, sen verran järeät liittymät että pärjätään. Tosin Suomessakin kävi vahinko. Lappeenrannassa Tuuliajolla-kiertueen ulkoilmakonserttiin oli Lappeenrannan Energia ilmoittanut että alueen vanha ja alimitoitettu verkko antaa sen ja sen verran ulos, loput saatte hoitaa itse. Järjestäjä otti riskin ja luotti pelkkään sähköverkkoon. Konsertti jouduttiin keskeyttämään kun sähkönsyötössä tuli ongelmia ja lopulta sähköt katkesivat kokonaan..
21.02.2011 03:32
<Mikko Koho>
Ja vaikka äsken oli puhetta Pohjois-Amerikan vaatimuksista niin nauhoitus on tehty Earls Courtissa Lontoossa 20. Lokakuuta 1994. Yleisömäärän olen kuullut mutta pikaisella etsimisellä en sitä netistä löytänyt.
21.02.2011 15:49
<Jouko>
Mitähän tuosta kuormituksesta tuossa toissa syksynä oli, kun täällä päin paikallinen "Hänskin" luistelukenttä sai remontissa jäähdytysputket kentän pinnan alle ja uudet valaisimet 2 kW polttimoilla. Silloin arveltiin muuntajan olevan tosi kovilla kun järeät jäähdytysnestepumput ja valaistus laitettaisiin yht'aikaa päälle. Yhdessä pylväässä siis 8kpl x 2 kW = 16 kW valotehoa ja kertaa kuusitolppaa + 2 kpl valoja kentän keskelle, on yhteensä 100 kW! Jokaisella valaisimella oli omat (0,5l kaljatölkin kokoiset) sytystyskonkat sekä kuristimet. Niitä valaisimia sitten asentelimme kaverin kanssa viikon päivät. Suuntaukset tehtiin sekstantilla maassa valmiiksi. Syöttö tolpan latvaan polttimoille tuli 3x2,5mm2 MCMK:lla, joissa N kytkettiin vaiheeksi L1:n lisäksi, eli philipsin poltin paloi [luultavasti] kahden vaiheen välillä.. Sähkökeskuksesta lähti jokaiselle kuudelle valaisinpylväälle 4x120mm2 AXMK -kaapelit, joita tuli kuorittua keskuksen sekä muuntamon kiskostoon liittämistä varten. Sen uuden muuntajan tehoa en muista enää, mutta syöttö tuli ainaskin urheilupuiston muuntamosta Empowerin tuottamana. Pitänee kaivella jos löytyis jotain kuvia asennuksista... Mikko varmaan löytää tähän verrokiksi samaiset 2 kW lamput Philipsin luetteloista isoihin valaisimiin ;) Eri mallistoja varmaan riittääkin.
21.02.2011 16:03
<Mikko Koho>
Odota Jouko iltaan, nyt on menoa mutta tuossa illa/yön kähmyssä kaivellaan!
21.02.2011 19:29
<Jouko>
Tuommoinen kotimainen kolmivaihemoottorin/jakelumuuntajan kuormitukseen liittyvä video löytyi youtubesta:
http://www.youtube.com/watch?hl=fi&v=dS_lLlnVL8Y Kai tuo enemänkin on sähköllä leikkimistä, vaikka siinä ihan (vähän) asiaakin on. Kai tuossa joku virran rajoitin on..?
21.02.2011 22:16
<Mikko Koho>
Tuo moottorin kanssa pelleilyvideo oli kyllä täyttä pelleilyä mutta vedäpä keskellä maaseutua 200kW oikosulkukone Y/D-käynnistyksellä verkkoon ja vielä niin että kuormaa aletaan ottaa vasta kun kone on kolmiossa. Ja vielä sama temppu varavoimakoneella kun muut kuormat on siinä lisänä ja sähkönlaatu ei saisi liikaa heittää..
21.02.2011 23:54
<Mikko Koho>
Tuossa katselin Philipsin sivuja, aika vaikealta näyttää netissä selailu. Tuossa ohjelmisto jonka saa suomeksi ja jolla saisi suunniteltua jos vaikka mitä valaistusta, tuli aikoinaan asennettua ja katsottua pintaraapaisu, sillä sai mm. sisätiloissa katsottua 3D:nä miltä valaistus näyttää. Ei ole enää koneella kun piti vapauttaa kovalevytilaa muuhun käyttöön.
http://www.dial.de/
Philipsiltä löytyi urheiluvalaistukseen 2000W teholuokasta kolme osuvaa vaihtoehtoa, ArenaVision MVF404-sarjasta 14, PowerVision-sarjasta kolme ja OptiVision-sarjasta yhdeksän tuotetta. Nuo 400V lamput ovat täysin mahdollisia ja looginen ratkaisu. Lamppujen vioittuminen ei vaikuta muihin lamppuihin. Tähän aikaan illasta ja tukevan saunomisen päälle ei jaksa alkaa laskea mitä tapahtuu jos lamput ovat tähdessä ilman nollaa ja yksi lampuista hajoaa (ilmaisu palaa saattaisi johtaa harhaan.)
22.02.2011 07:40
<Topiax>
Muistaakseni isoista sähkömoottoreista erikoisen vaikeasti käynnistettäviä ovat
1. hitaasti pysähtyvät moottorit ja
2. nopeasti pysähtyvät moottorit.
Jälkimmäiset erikoisesti siinä tapauksessa, että niissä on aina kuorma päällä.
22.02.2011 08:37
<Mikko Koho>
Tuon kakkosvaihtoehdon takia uusissa paskavesipumppaamoissa (niissä "normaalikokoisissa" joissa on esimerkiksi betoni- tai lujitemuovikaivon päällä on sähkökaappi) ei enää käytetä Y/D-käynnistimiä. Mikäli putkistovastus on kova niin pumppu saattaa melkein pysähtyä Y/D-vaihdon aikana jolloin koko käynnistimen idea katoaa. Lisäksi on epäilty että joskus moottorit ovat jääneet Y-kytkentään jolloin on selvää että alijännite polttaa moottorin. Yleensäkin alijännite tappaa moottorit ja on kuulemma iso ongelma noissa pumppaamoissa jotka saattavat sijaita "huitsin kuusessa." Tuo Y/D-käynnistimen sopimattomuus pätee kyllä muihinkin keskipakopumppuihin joita vastassa on kova veden vastus. Niissä käytetään muita kikkoja joilla voidaan lisäksi mm. estää putkiston paineiskut.
22.02.2011 21:17
<Marko>
Tuollaisen yhden 2000 W monimetallilampun valovirta vastaa noin 260:n tavallisen 60 W hehkulampun valovirtaa tai jopa 300:n.
22.02.2011 21:50
<Pekka>
Onko sillä muka eroa mitä tapahtuu jos yksi lamppu hajoaa kun vaikkapa on kahdeksan lamppua tähdessä kahden vaiheen välissä ? Siis verrattuna siihen että olisivat tähdessä vaiheen ja nollan välissä. Kolmea vaihetta tähdessä käytettäessä on tietysti eri juttu.
23.02.2011 15:18
<Mikko Koho>
Laskeskelen illemmalla, pitää laskea tuohon Linnankosken tasavirtakatkaisuun liittyen myöskin esimerkkiä mutta illalla kaivanen kirjat esiin.
23.02.2011 21:44
<Jouko>
Kuvagooglettelin nuo löytämäsi vaihtoehdot tekojääkentän valaistuksen suhteen ja Philips OptiVision oli ilmeisesti sama valaisin malli mitä asenneltiin orsiin. Myös ArenaVision MVF404 oli valaisimeltaan samanlainen. Käyn lähipäivinä katsomassa kenttää lähemmin ja kenties kuvankin niistä otan katseluun...
24.02.2011 01:29
<Mikko Koho>
Kolmivaihekuormassa eri vaiheiden kuormat pitää aina tasata niin hyvin kuin mahdollista. Tuossa Joukon esimerkissä näin ei pylväskohtaisesti käy mutta kokonaisuutena kylläkin aika hyvin jos suunnittelijat ja asentajat ovat olleet hereillä eivätkä ole mokanneet. Kolmella johtimella kahdeksan yksivaihekuorman tapauksessa kolmiokytkentä on ainoa vaihtoehto. Mikäli johtimia olisi neljä niin nolla hoitaisi sen että homma toimii tähdessäkin, tosin voidaan kysyä että miksi kuljettaa tasoitusvirtaa johtimessa kun voi hoitaa saman ihan kolmiossa niin että tasoitusvirtaa ei tarvita. Tasoitusvirtaa ei myöskään tarvittaisi jos kuormia olisi esim. yhdeksän eli 3kpl/vaihe, tosin siinä tapauksessa yhdenkin lampun eliniän päättyminen saisi seuraavan esimerkin tapahtumaan. Jos nollaa ei tähdessä ole tai se katkeaa niin homma menee ketuiksi. Yhteen vaiheeseen tulisi 2x2000W ja kahteen muuhun 3x2000W/vaihe. Osa lampuista kävisi yli- ja osa alijännitteellä. Tuon takia maallikoillekin on ainakin jossain neuvottu että jos osa talon lampuista alkaa yhtäkkiä palaa huomattavasti kirkaammin kuin toiset niin sähköt pitää välittömästi katkaista ja soittaa sähköyhtiölle. Normaalissa kotitalouskuormassa vaiheiden kuormat eivät ole tasoissa kuin sattumalta ja siksi PEN-johdin on välttämätön. Sen katketessa ja maadoitusten pettäessä osa laitteista voi tuhoutua ylijännitteestä, jopa tulipalon sytyttäen, ja suojamaadoituksiin ja nolliin (nollaukset) tulisi jännite joka suojakoskettimien kautta menisi laitteiden runkoihin. Sitten kun joku ottaa rungosta ja maadoitetusta kohdasta kiinni niin.. Tuohon vikaan on eräs sähkölaitosasentaja kuollutkin. Meni myrskyn jälkeen korjaamaan vikaa ja joko oletti että talosta on sähköt pois tai sitten ei tiennyt että PEN on poikki. Kynsille tuli ja henki lähti.
26.02.2011 01:32
<Mikko Koho>
Ja jos joku epäili valokaaren kykyä toistaa ääntä niin tuossa esimerkki olettaen että kyse ei ole feikistä:
http://www.youtube.com/watch?v=rasp88nbsRw Mutta tuo Amerikan Talentti kyl laitto lähes sanattomaksi, jos olisin mennyt kokonaan niin tätäkään tekstiä ei olisi tullut.
27.02.2011 17:47
<Jouko>
Odottelinkin jo milloin se pähkinän kuori oikein pettää, kun baarit nousi mittarilla jo punaiselle ja siitä vielä seuraavalle kierrokselle ;D
Oletkos muuten seurannut 'Kizmoxin' testailuja youtubista? On se mielenkiintoista mitä kaikkea esim. tolppamuuntajalla saa aikaan tai muutamalla kondensaattoriparistolla:
http://www.youtube.com/watch?v=gj1pkyCL75E&feature=related
Hyvin on karannut keskustelu Hailuodon varavoima-asemasta youtube-videoihin yms...
28.02.2011 01:17
<Mikko Koho>
Juu, katsoin eilen tuon vesimelonivideon ja sitten tuon kookospähkinän räjäyttäjän videon jossa hehkutettiin muuntajaa oikosulkukokeella jossa toisiovirta oli 1100A..
http://www.youtube.com/watch?v=W466RCEBOxw
Ei tuo jutun karkaaminen niin vaarallista liene, sitä sattuu keskustelussa kuin keskustelussa, ennätys itselläni on IRCissä (chat) 11h putkeen saman henkilön kanssa. Voitte arvata montako kertaa aihe vaihtui sinä aikana, sitä ei taida enää kukaan muistaa vaikka siitä on vain vähän aikaa.
No, palautetaan aihetta osittain takaisin alkuperäiseen ja viedään sitä osittain vielä kauemmaksi. Ihan mielenkiinnosta ajattelin tuossa tutkia että paljon on pitänyt olla kookoksen sisällä lämpötila ennenkuin kuori halkeaa. Määrityksessä on epävarmuutta siinä onko paine ainoastaan veden lämpenemisen ja/tai kiehumisen aiheuttamaa vai onko kookoksen sisällä alkanut eksoterminen itse itseään kiihdyttävä reaktio jota esiintyy mm. turpeella ja asetyleenillä mikäli ne pääsevät liiaksi lämpenemään. Oletan tässä että kyse on ollut ainoastaan veden ja sähkövirran aiheuttamasta paineennoususta. Koska mittari näyttää ainoastaan 12bar asti, en voi kuin todeta että lämpötila on ollut yli sen ja sen, mittaria ei saa lukea yli mitta-asteikon koska kalibrointi ei välttämättä enää pidä paikkaansa. Mittarissa täytyy lisäksi huomioida että se mittaa "barg"-yksikköä joka tarkoittaa että paineen vertailukohtana on ympäröivä paine, yhteensopivuussyistä on lisäksi olemassa "bara" joka merkitsee sitä että mittauksen referenssinä on tyhjiö. Oletetaan mittauksen vertailupaineeksi ilmanpainetta 1,01325 bara. MAOL-taulukkokirjan vuonna 1999 painettua versiota hyväksikäyttäen kookoksen kuumimmassa kohdassa on ollut ainakin 190°C-200°C lämpötila, voi riittää että vain pistemäinen kohta on ollut ko. lämpötilassa. Tämä siksi että koska kookoksen sisälmys on vettä ja kiintoainetta niin sen kokoonpuristuvuus on ollut varsin pieni, toki täytyy muistaa että jos kemiallinen reaktio on alkanut niin se on muuttanut tilannetta oleellisesti.
PILKUNN*****TAA? Tässä tapauksessa kyllä. Mutta suunnittelijan tehtävänä alalla kuin alalla on pohtia mitä vaaditaan. Mitä enemmän ja tiukempia vaatimuksia esität sitä enemmän nousee hinta mutta tietyt vaatimukset on pakko esittää. Esimerkkinä juuri nuo dieselvaravoimalat. -30°C pakkasessa vaaditun tehon saaminen ei liene ongelma, mutta jos koneet viedään +30°C lämpötilaan turvaamaan sähkönsaantia niin on hyvin mahdollista että moottoreiden jäähdytysjärjestelmää joudutaan muokkaamaan.
Seuraavassa erittäin kuuluisa esimerkki siitä mitä voi käydä jos määrittelyt menevät pieleen:
http://www.youtube.com/watch?v=EUr-Cm_Ui6o
Tuo alus oli alunperin nimellä Viking Sally reitillä Turku-Maarianhamina-Tukholma. Alus otettiin käyttöön v.1980. Rakentamisessa oli kova paine saada paljon tonnistoa halvalla ja lyhyellä toimitusaikataululla. Tämä johti mm. siihen että keularakenteessa "oiottiin." Tämä oikominen sinänsä oli sallittua mutta käsitykseni mukaan aluksen dokumentaatiossa olisi pitänyt olla maininta tehdyistä poikkeuksista ja siitä että alus ei ole merikelpoinen yli 20mpk päässä rannikosta. Tämä maininta jäi ilmeisesti puuttumaan. Alkuperäisellä reitillä tämä ei ollut ongelma mutta aluksen siirtyessä muille reiteille, mikä on hyvin tavallista, kyseinen rajoitus olisi pitänyt osata ottaa huomioon. Mikäli keularakennetta olisi muutettu, eli vahvuuksia lisätty ja ajorampin taakse rakennettu kolmas vesitiivis portti, olisi alus ainakin keulan osalta ollut sopiva myös Tallinna-Tukholma-reitille..
06.05.2011 10:47
<Jouko>
Korjannen ett valaisinpylväille meni 4x240mm2 AXMK-kaapelit, ei 4x120mm2! Järeät kumminkin...
30.06.2011 09:32
<STP>
Eipä menny taaskaan niinkuin elokuvissa, Hailuodosta oli Kalevan mukaan sähköt poissa 9 tuntia. Syyllinen oli muuntajaan täräyttänyt lintu luodolla joka sitten rikkoi myös jotain mantereen puolelta sähkösyötöstä. Mantereelta vika korjattiin ja vasta sitten huomattiin, että toinen vika (se lintu edelleen) täytyy ollakin luodolla. Tämmöinen tuplavika ilmeisesti sitten aiheutti myös sen että varavoimaa ei kyetty syöttämään.
19.10.2011 01:27
<Jouko>
Tuli tuosta Mikon mainitsemasta Pink Floydin kiertuevideosta mieleen että tällainenkin elektronisen musiikin "spektaakkelimainen" ulkoilmakonsertti on taannoin järjestetty vaikuttavine valoefekteineen:
http://www.youtube.com/watch?v=m3S2BOpPsVU&feature=related (Jean Michel Jarre) Siinäkin valaistaan lukuisilla valonheittimillä taivasta ja heijastetaan kuvia ja värejä pilvenpiirtäjiän seinille musiikin tahtiin sekä noin puolivälissä käytetään vielä voimakkaita laservaloja kosketinsoittimena.. Kyse kun on vielä elektronisesta musiikista, niin sähkövirralla on huomattava osa konsertissa. Video voi olla ensikertaa hieman pitkästyttävä mutta parin kerran jälkeen ihan kuunneltavaa :)
16.01.2012 16:10
<nousjo>
Peseeköhän Fingrid eristimiä, en oo nähny ainakaan koskaan ko. toimintaa, linnunkökköä kai niissä ainakin on
05.04.2012 00:04
<Jouko>
Hitsi vieköön. Nuo Mikon ylempänä linkittämien videojen tekijä (PhotonicInduction) on sulkenut yotube-tilinsä. Hyviä videoita oli mm. kookospähkinän rikkomis ongelmineen! :(
