08.08.2013 20:48
<Make>
Sellainen perustavanlaatuinen kysymys, että minkä suuruisia virtoja eri jännitteisissä linjoissa kulkee/paljonko linjat kestävät? Minulla ei ole oikein mitään tietoa.
08.08.2013 21:44
<STP>
Oisko sellainen max. 2-3kA hyvä hattuvakio. 400kV järjestelmässä tämä tarkoittaisi reilun gigawatin tehoa.
08.08.2013 22:30
<calm>
Isotehoisimmat taitaa tosiaan olla gigaluokassa, eli 2,5 kA 400 kV:n linjana. 220 kV:lla ei taida olla käytössä mitään erityisen suuritehoista siirtoa missään, 200 MVA voisi olla maksimi, eli ~900 A. Toisaalta sitten taas 110 kV:lla on lyhyitä suuritehoisia linjoja kyllä, kuinka lähelle 200 MVA lie jossain (1800 A)? 20/45 kV:n linjoilla ei mahda olla yli 200 A:n virtoja käytössä kovin monessa kohdassa (4/9 MVA).
08.08.2013 23:43
<Marko>
Nyt kyllä calmin ja ehkä STP:nkin laskuoppi heittää neliöjuuri kolmen verran.
Varsinkaan suurjänniteilmajohdoilla johtojen kestävyys ei yleensä ole rajoittava tekijä, vaan esim. käyttövarmuus 400 kV:lla, jännitteen alenema pitkillä johdoilla, vikasuojauksen toiminta ym. Toki suunnitteluvaiheessa tulee huomioida johtimien häviöt. Maakaapeleissa ylikuumeneminen on ilmajohtoja helpompaa.
Virtoja kulkee normaalisti sanotaanko nyt vaikka 2 - 2000 A, yleisemmin ehkä kymmeniä tai satoja ampeereja. 20 kV:n johtolähdöissä joku 1 - 2 MW on melko yleinen normaalitilan kuorma.
09.08.2013 07:56
<calm>
Kyllähän se mielessä oli, että joku tässä nyt mättää. Minua ei pidä edelleenkään päästää tekemisiin laskennon kanssa. ;)
Mutta suuruusluokkina nuo nyt kuitenkin kohdallaan ovat, vaikka virran ja tehon suhde vähän pieleen menikin. Jakeluverkoissa toki ollaan yleensä hyvinkin kaukana maksimitehoista, eikä kantaverkossakaan normaalitilanteessa maksimitehoilla mennä, kun pitää sietää minkä tahansa kohdan vioittuminen.
09.08.2013 11:04
<Marko>
Juu kyllähän nuo tehot ihan hyvin oli arvioitu :) Ja toki eroa on riippuen ollaanko kaupungissa vai maaseudulla, kantaverkossa vai alueverkon haarajohdolla ym. Maaseudulla voi koko sähköaseman kulutus olla pienempi kuin jossain toisaalla yksittäisen suuren jakelumuuntajan teho.
09.08.2013 13:24
<Mikko Koho>
Eikös tuo siirtokapasiteetti määräydy, kantaverkkotasolla, myös senkin mukaan että paljon sattuu olemaan ilman lämpötilat jne? Muistelen jostakin lukeneeni että Suomessa tilanne on sikäli hyvä että rajuimmat tehopiikit sattuvat kylmille ilmoille jolloin johtojen läpi mahtuu enempi tavaraa, lämpimissä maissa taas tehopiikit tulevat ilmastointilaitteista ym. jotka paahtavat helteillä täysiä ja jolloin ei sitten taas siirtoverkko jaksa ajaa niin isoja tehoja.
Ja vaikuttaakos myös koronailmiö tuohon kapasiteettiin 400kV yhteyksillä? Muistelen että sillä tasolla, ja ehkä myös 220kV, pudotellaan jännitteitä sateisilla ym. koronaherkillä säillä niin alas kuin se, käyttövarmuuden salliessa, on mahdollista. Tuo siksi että koronasta on muutakin haittaa kuin ritinä eli melkoiset tehohäviöt.
09.08.2013 16:48
<TT>
Ilman lämpötila ei vaikuta muuten kuin muuntajien kuormitettavuuteen (talvella voidaan muuntajia ajaa jopa yli 100% kuormassa).
Ilmajohdoilla ei johdon terminen kuormitettavuus käytännössä koskaan ole rajoittava tekijä, vaan nimenomaan häviöt ja loistehotaseesta aiheutuvat illmiöt. Siirtoverkkotasollahan jännite on täysin paikallinen suure, jota pystytään tietyissä rajoissa säätelemään kondensaattorien / reaktorien avulla.
Korona on tosiaan merkittävä häviötekijä 220 ja 400kV verkoissa, ja "koronasäällä" näiden jännitteet yleensä ajetaan säätöhaarukan alapäähän häviöiden vähentämiseksi.
10.08.2013 21:33
<Make>
Vai jännitettä voi säätää tilanteen mukaan. Kiitoksia tiedoista.
