19.10.2010 23:45 <Mikko Koho> Nykyisin ei ikkunasta näy kuin sekalaista tavaraa täynnä oleva huone.. Generaattorit on uusittu vedenalla oleviksi.

04.05.2011 01:08 <Mikko Koho> Ja kun Hiitolanjoen voiman taustahenkilöitä julkisista lähteistä katsoo niin näyttäisi siltä että nuo kaksi yhtiön omistuksessa olevaa laitosta ovat laitetoimittajan sivubisnes..

04.05.2011 23:55 <Mikko Koho> Ehkä, ehkä ei. Noilla laitoksilla on aika paljon välimatkaa niin että jos Ritakoskelta otettaisiin vesi putkeen joka veisi sen laitoksen kautta Kangaskosken alapuolelle niin kustannukset voisivat olla aika mahtavat jolloin tietenkin hankkeen taloudellisuus/takaisinmaksuaika venyisivät pitkäksi varsinkin kun säätöä ei saa ajaa. Tästä yksi esimerkki:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_343_2006_p.shtml

Lisäksi Hiitolanjoki lienee hyvin merkittävä luonnonsuojelukohde mm. kalakantojen takia ja sen vuoksi sen läpi pitää ajaa vettä. En yhtään tiedä paljon olisi optimivirtaama mutta joen elinvoimaisena pitäminen voisi syödä laitoksen käyttämää vesimäärää niin paljon että kannattavuus voisi olla kyseenalaista. Nyttenkin voimayhtiöt kiukkuavat siitä että kalaportaiden vesimäärä söisi kannattavuutta. Jos Ritakosken nimellisjuoksutus on 12m3/s ja kalaporras veisi osan vuodesta vaikka 1-1,5m3/s niin siitä voisi tehdä prosenttilaskun paljon laitokselta menisi tuloja. Lisäksi vedenpintaa pitäisi ajaa niin että portaalle riittäisi jatkuvasti vettä.

05.05.2011 14:38 <Mikko Koho> Siihenhän toinen osapuoli pyrkii että Hiitolanjoki palautettaisiin alkuperäiseen asuun. Äkkiseltään mietittynä yhden laitoksen, Ritakoski tai sitten ylempänä oleva M-Realin Juvankoski, säilyttäminen lienee perusteltua tulvasuojelun kannalta. Muuten laitosten purkaminen ei liene ongelma noin teknisesti, laitoksethan eivät saa säätää vaan virtaama tulee pitää tasaisena tai tasaisesti muuttuvana.
Taloudellisesti kuitenkin lienee. En tiedä minkälaiset sopimukset M-Realilla, Hiitolanjoen Voimalla ja Vantaan Energialla on mutta ainakin Ritakosken ja Lahnasen saneerauksista ei ole kuin reilu 10v aikaa ja en tiedä minkälaiset takaisinmaksuajat noissa myllyissä on. Koneiden käyttöikä on kuitenkin oikein huollettuna todella pitkä ja olisi joskus kiva saada jostakin projektista luvut että paljon asiakas on uudesta laitoksesta tai saneerauksesta maksanut ja paljon projektin todellinen hinta oli. Voi olla että todellisten kustannusten päälle on lyöty sen verran lisää että asiakas juuri ja juuri suostuu sen maksamaan..

06.06.2011 17:23 <Mikko Koho> http://www.uutisvuoksi.fi/Uutiset/2011/06/06/Voimayhti%C3%B6ill%C3%A4+vaikea+pohdinta+kalateiden+rakentamisesta/2011511330890/17
Ja huomioi sanamuoto: tuo on vasta velvoite suunnitella kalatiet eikä rakentaa niitä ja päätöksestä voi valittaa.

Vantaan Energia: Lahnasen (melkein heti tämän myllyn alapuolella) todella karkea kustannusarvio 350 000¤ (suunnittelu + rakennus)
Yleissähkö ko. yhtiöllä ilman ALVia 5,67c/kWh=56,7¤/MWh. Laitoksen on siis tuotettava suunnilleen 6172,84MWh että kalatie on kuoletettu. n.4000MWh/vuosi tuottavana menisi reilu 1,5v että kalatie olisi maksettu. Ja tässä ei ole otettu huomioon että tuo sähkönhinta sisältää paljon muitakin kuluja, laitoksien pitäisi varata saamastaan rahamäärästä osa kunnossapitoon ja mahdollisesti kunnostuksen kuoletukseen, sitten jos lähdet valittamaan ja häviät niin oikeudenkäyntikulut päälle.. Ja tietenkin se vielä että laitoksen rakennusvirtaamasta menee tuossa mittakaavassa perinteisiä ratkaisuja käytettäessä iso osa kalatiehen jolloin tietenkin energiamäärä vähenee. Toki kalahissejä ym. on tehty mutta nykyisillä ratkaisuilla niiden toimivuudesta ei minulla ole mitään tietoa.

10.10.2014 07:20 <Mikko Koho> Laitokset on alunperin ollut kytkettynä M-Realin Simpeleen tehtaan verkkoon, sittemmin ne on liitetty paikallisen verkkoyhtiön, Parikkalan Valon, verkkoon.

23.07.2019 13:24 <Mikko Koho> Näin käy ja vastavetona odotan että puuhamiesten harrastama "catch&release"-kalastus, eli tarkoituksellinen kalan kiinniotto ja vapauttaminen, kielletään eläinrääkkäyksenä.

24.07.2019 20:53 <Hartsa> Pitikö olla hoppu se on nyt voimatuotannon loppu....

14.08.2019 23:45 <Hartsa> Tänään tuli tuossa 8 jälkeen radiossa oli jasper pääkkösen pulinoita noista voimalapadoista tekee jotain usan avustuksella dokumenttiä...tuosta patojen purkamisesta.

14.12.2020 17:50 <Mikko Koho> Tuon opettavaisen tarinan lopussa on kyllä viisas ajatus luonnonsuojelusta ja "luonnonsuojelusta".

https://youtu.be/3QenyA1mJ7s

01.08.2021 20:09 <Koomikko> Miten se taas Kangaskoski kääntyi Kangasniemeksi, grr.

02.08.2021 16:59 <Mikko Koho> Ritakoski 400kW, Lahnanen 800kW ja Kangaskoski n.600kW.

Voi kun kaikki osapuolet mahtuisivat samalle hiekkalaatikolle, tai kuten tässä tapauksessa, joelle. Kokemuksesta olen oppinut, että vastakkainasettelu lisää vastakkainasettelua, ja että äärimmäiset mielipiteet laukaisevat vain vastakkaisia äärimielipiteitä. Itse olen provosoitunut vastakkaisen osapuolen äärevistä mielipiteistä ja varmaan on käynyt myös vastaavaa toisinpäin. Se on inhimillistä, mutta siitä ei kuitenkaan tule kuin paha mieli, eikä se edistä asioita yhtään. Mielikuvitusmaailmassa olen pohtinut miten paljon helpompaa kaikilla olisi, kun jokainen osapuoli joustaisi tasapuolisesti hieman ja kykenisi näkemään toisenkin puolen näkökantoja. Todella vaikeaa se joskus on, sen myönnän.

03.08.2021 00:11 <Jouko> "Historiallinen tapaus Hiitolanjoella – liki 100-vuotias vesivoimalaitos puretaan lohen tieltä" 1.8.2021
Luin tuon otsikon Ylen uutisvirrasta ja hieman kyllä säikäytti ennenkuin selvisi että Kangaskosken rakennus säilyykin museona.

04.08.2021 21:06 <Koomikko> https://yle.fi/uutiset/3-12044027 pieni vilahdus sisäpuoleltakin.

12.09.2022 23:05 <Koomikko > Juu, laajalti on varattu aluetta työmaalle, jotain vielä näkee puiden välistä mutta ei siitä kuvaa saa. Lahnasen pato on puoliksi purettu ja osa vedestä tulee aukosta osa voimalaitoksen läpi.

25.09.2022 20:29 <Mikko Koho> Metsa Boardin Simpeleen tehtaiden avoimet ovet olivat eilen ja kertoivat tehdaskierroksella, että tehdasalueella sijaitseva Hiitolanjoen Juankosken voimalaitos lakkautettiin noin vuosi sitten. Koneisto on purettu ja tällä hetkellä juoksutusta säätelee laitoksen vesiteissä oleva sulkulevy. Laatokan lohella ei kuulemma ollut osuutta laitoksen lakkauttamiseen, vaan päätös oli puhtaasti taloudellinen. Kyseinen koski on luonnontilassaankin ollut niin jyrkkä, käytännössä putous, että siitä ei tiettävästi ole lohi noussut.

Tehtaan höyryvoimalaitos vaatisi uusimista. Pääkattila on alunperin otettu käyttöön vuonna 1976, ja se on jatkoajalla siten, että käyttöpainetta on alennettu.

25.09.2022 22:50 <Mikko Koho> Lahnasen kompaktiturbiinien kohtalosta ei ole tietoa, mutta alunperin siellä on ollut turbiinialtaassa pääkoneistoilla vaaka-asenteiset kaksois-Francis-turbiinit ja apukoneella joko yhdellä tai kahdella juoksupyörällä varustettu vaaka-Francis. Käsittääkseni voimalarakennus on suojeltu ja jää muistoksi.

Juankoskella on ollut yksi ihan normaali pystyakselinen Kaplan-koneisto.

26.09.2022 03:59 <Koomikko > säätäjätyyppi
K1: Mekaaninen säätäjä, jota käyttää sähköapumoottori
K2: Mekaanis-hydraulinen
K3: mekaaninen säätäjä
valmistaja K1:ei tietoja, K2: Verkstaden Kristinehamn, K3: ei tietoja
valm.no/vuosi K2: 302/ 3.1. 1911
generaattori
_____________________
valmistaja
_____________________
valm.no/vuosi
_____________________
teho
K1-K2:kolmivaihe, synkroninen, vaaka-akselinen, suoraankytketty
K3: Magnetointigeneraattori
_______________________________________________________________________
K1: Elektriska Aktiebolaget, AEG. tyyppimerk.: NED 250/390, K2: Allgemeine
Electricitaets Gesellshaft, tyyppimerk.: LD 250/401. AEG, Saksa
_______________________________________________________________________
K1: 625015/---; K2: 2300148/---
_______________________________________________________________________
K1: 420 kVA, K2: 420 kVA
jännite K1: 6300 V, K2: 6300 V
virta K1: 48,6/45,8 A, K2: 54,5/43 A
kierrosluku K1-K2: 250
magnetointikone
Tasavirta. Erillisen pikkuturbiinin pyörittämä generaattori magnetoi K2 :sta.
Tyyppi: EHG 400
valmistaja Allgemeine Electricitaets Gedsellshaft, AEG. Saksa
valm.no/vuosi 563181/1911
jännite 115 V
virta 260 A
teho 30 kW
valvontalaitteet
Alkuperäinen marmorinen mittaritaulu
kytkinlaitteet Kytkinlaitteet osin alkuperäiset osin uusittu.

01.10.2022 13:50 <Jouko> Siinähän sitä tietoa onkin. Pienempi aputurbiini pyörinyt näköjään nopeammin kuin pääkoneikko. Luulin että kaksoisfrancis olisi pyörinyt nopeammin.. mutta onkin ollut magnetointigeneraattorille.