15.01.2009 16:56 <Mikko Koho> Ilmiö on itseasiassa rajumpi kuin osasin itsekään kuvitella, mutta kiitos Veikko Puskan toimittaman kirjasen "Ihmisiä ja tekniikkaa Vuoksen varrella", nyt sekin on tullut konkretisoitua oikein kuvien kera. Ilmiö on nykyisin hyvin harvinaista "herkkua", mutta kerrottakoon erään 1970-luvun loppupuolella tapahtuneen ylisyöksyn aikaisia tapahtumia: koestusten aikana neljä koneistoa seitsemästä laukesi verkosta irti, jolloin erittäin suuri vesimäärä lähti syöksymään säännöstelypadon ja tämän reunamuurin ylitse. No, reunamuurin yli syöksyvät vesimassat kulkevat vanhaa uomaa ja voimalaitoksen kanavia erottavan niemen poikki. Tällä nimenomaisella kerralla tällä niemellä oli laitapuolen kulkijoita pitämässä leiriä, ja kuinka ollakaan tämä leiri sijaitsi juuri vesimassojen kulkureitillä. Kukaan ei onneksi loukkaantunut mutta nuotio sekä leiriläiset kastuivat perinpohjaisesti ja makkaran paisto jäi sillä kertaa siihen. Kertomisen arvoisen tästä tarinasta tekee se, että vastavetona laitapuolen kulkijat menivät poliisiasemalle tekemään rikosilmoituksen silloista Imatran Voimaa vastaan. Valitettavasti tarina ei kerro että kuinka kyseinen tapaus lopulta päättyi..

16.01.2011 07:25 <Mikko Koho> Ei, tuo on ns. uittokourun tunneli. Imatrankosken padolta lähti aikoinaan uittokouru mikä vei tukit voimalan ja kosken ohi. Sitä käytettiin kun puuta uitettiin entiseen Ensoon, nykyiseen Svetogorskiin. Kouru jäi tarpeettomaksi sotien jälkeen kun rajaa siirrettiin ja tehtaat jäivät Neuvostoliitolle. Lopullisesti kouru purettiin tiettävästi 1970-luvulla ja siitä on vieläkin jäänteitä maastossa. Mm. betoniset kannakkeet (eräänlainen silta) joka vei kourun tulvavesikanavan yli.

17.01.2011 12:09 <Mikko Koho> http://maps.google.com/maps/mm?ie=UTF8&hl=fi&t=h&ll=61.167495,28.773301&spn=0.002499,0.009474&z=17
Tuossa kuvassa siinä kohdassa, missä voimalaitoksen yläkanava alkaa loivasti laajeta, näkyy vasemmalla puolella, jos osaa katsoa, se silta mikä menee tulvakanavan yli. Pitkospuiden sijainnin perusteella vesi menisi vasemmalla näkyvään vanhaan uomaan suunnilleen siinä kohdassa missä näkyy voimalinjojen aukion ja metsän raja.
Tuossa lisätietoa alueesta: http://www.imatranseudunymparistotoimi.fi/polut/1_2/polku1.html En aiemmin hoksannut lisäillä näitä kun olin yö kahdesta istunut keskustelemassa netissä saman henkilön kanssa ja lopulta tuokio kesti 11h putkeen, kaveri sammahti ekana.. :D
Näyttää muuten tuossa Googlen kuvassa että joko nelonen tai vitonen ajaa aika kovilla tehoilla. Veikkaan vitosta. :)

05.02.2014 16:21 <Nivala> Aika kova virtaus. Silloin kun imatra ajaa kaikilla koneilla niin paljonko on läpivirtaus?

07.02.2014 22:21 <Korkki> Mikko muuten, sinä varmaan osaat kertoa että missä tuo Outokummun sulatto tarkalleen sijaitsi ennenkuin se siirrettiin sodan jaloista tänne Länsi-Suomeen? Jos veikkaisin että nykyisen Ovakon (tai mikä se terästehdas tämänhetkiseltä nimeltään on) paikalla niin meneekö edes lähelle?

08.02.2014 17:13 <Mikko Koho> Korkki: Toki! http://g.co/maps/gcmbk
Hartsa: Sulatto tuli nimenomaan tänne Imatralle siksi että Imatran voimala tarjosi halpaa sähköä silloin käytössä olleen sähkösulatuksen käyttöön. Kuparin liekkisulatus keksittiin vasta sodanjälkeisessä sähköpulassa ja siitä teknologiasta sitten tulikin vientituote. Laitos tuli Imatralle siitäkin huolimatta että kuparitehdas oli tuohon aikaan sotilaallisesti strateginen kohde ja puolustusihmiset nikottelivat vastaan rajan läheisyyden takia vaikka se oli silloin vielä satoja kilometrejä kauempana. Sitten kun rintama alkoi tulla lähemmäs niin käytännössä yksi puhelinsoitto käynnisti tehtaan muuton joka sitten olikin kohtuu raju toimenpide, koneet räjäytettiin irti perustuksista, junavaunuun ja hiiteen. Kaapelit kaivettiin maasta kun niitä oli vaikea saada jne.. Harjavallassa sitten tehtiin suunnilleen niin että prosessi laitettiin pyörimään ja katto hommattiin päänpäälle kun kerettiin. Ja miksi Harjavalta? Piti saada tarpeeksi järeä 10kV liittymä. 110/10kV muuntajan osto oli tilanteen takia pois laskuista ja Harjavallan voimala oli se mihin sulatto voitiin kytkeä. Pienenä detaljina kerrottiin että kuparin elektrolyysilaitoksenkin piti tulla Imatralle ja tavaraa siihen hommattiin v.1939 mutta se saikin sitten lopulta paikan Porista.
Tuo kenttä meni tuohon kuntoon 1998 jälkeen kun Vattenfallin piti tehdä iso maakaasuvoimala tuohon. Se hanke meni puihin mutta kerkesivät purkaa suurimman osan rakennuksista pois. Outokummun jälkeen tuossa oli Enso-Gutzeitin kemian tehdas 1990-luvun taitteeseen ja tuotteina oli mm. mäntysuopaa ja muita sivutuotteita mitä saatiin mäntyöljystä sekä liimoja ym..

03.07.2016 01:59 <KMW> Onkohan patoluukkujen avaamisessa millaisia (ajallisia) rajoitteita nyt käynnissä olevan remontin aikana? Ainakin työmiesten varoittaminen pitänee olla jotenkin järjestetty...

04.07.2016 15:00 <Mikko Koho> Viime viikolla näin ohimennen Destian kaveria ja padon luona sukellettaessa patoluukkujen koneistot on lukittu turvakytkimillä tms. niin että jos laitoksella tulee häiriö niin valvomolta tulee ilmoitus, sukeltaja ylös vedestä, kytkimet normaaliasentoon ja valvomo voi avata luukun/luukut. Tuolla kun ei sukelleta kovin syvällä, luokkaa 10m, niin paineentasaukset eivät tule ongelmaksi ja kerran oli tullut jo todellinen tarve ja sukeltaja oli ylhäällä kolmessa minuutissa. Samoin tulvaluukkujen alapuolella työskenneltäessä on luukkujen automaattiavaus estetty ja työmaalla on yksi ihminen joka varmistaa että kaikki ovat turvallisella alueella ennen kuin laittavat vettä tulemaan.
Koskinäytöksiä ajavat nyt kesällä vaan lauantaisin pidennetyllä ajorytmiikalla (normi 8min auki, 8min kiinni, nyt 12min auki, 12min kiinni) ja viime lauantaina näytti olleen sektoripadon työpadosta kauempana oleva luukku käytössä, sitä ennen ajoivat sektoriportin viereisellä aukolla ja se vähän ihmetytti. Kahden seuraavan kesän näytöskatko kun johtuu siitä että kun isot valssit otetaan huoltoon niin eivät työpadon takia viitsi viereistä valssia huvin vuoksi avata koska se aiheuttaa työpadon taakse yllättävän kovat virtaukset eivätkä halua, ymmärrettävästi, ottaa riskiä että se sortuu.

13.02.2017 14:12 <Mikko Koho> Jossakin oli että virtaama olisi n.3000m3/s joka vastaisi Kemijoen tulvavirtaaman suuruusluokkaa tai vähän alle. Kemijoella keskivirtaama on suuruusluokkaa 500m3/s kun Vuoksessa se on suuruusluokaltaan 600m3/s mutta olematon järvipinta-ala aiheuttaa sen että tulvat ovat paljon voimakkaampia.
Täälläkin on varauduttu, ainakin paperilla, kuten kaikilla luokitelluilla padoilla, siihen että se pahin mahdollinen realisoituu ja vedet pääsevät valloilleen. Jos ei muistini petä tai säädökset ole muuttuneet niin ykkösluokan padoilla tuo suunnitelman päivitysväli on pari vuotta.