10.03.2009 16:01
<Hartsa>
Jospas sonkajärveltä tulee mittaus-tietoja kantoaaltona vai oisko jokun ohjaukseen käytettävissä vielä tuo.....?? Eikös tänäpäivänä jo tuo 45kV ole jo´kylmänä.
11.03.2009 16:08
<Tomppa>
Sonkajärven asemaa syötetään Peltomäeltä 45kV jännitteellä, nyt ja ikuisesti. Kantoaalloilla ei pitäisi kyllä olla liikennettä enää.
02.01.2012 19:13
<Jouko>
Tuommoinen aaltoloukku pitäisi sahata auki jotta näkee mitä mystistä teknikkaa sinne on tungettu. Sitten tuosta pitää vielä päästä suurjännitevirta läpi, ettei loukku muutu tyssähtäväksi vastukseksi.. Mystisiä masiinoita nuo kyllä ovat. Saneeraajat sais laittaa tuommosen joskus sivuun, niin käyn hakemassa rälläköitäväksi ;-)
02.01.2012 20:45
<Mikko Koho>
Mites jos kaivaisit wanhan oppikirjan auki ajalta jolloin nuo kantoaaltolaitteet olivat vielä "hengissään"? Vai haluatko nähdä miten komponentitkin on sisään kasattu? :)
02.01.2012 22:54
<muhentaja>
Ei kait nuo mitään rakettitiedettä ole, isoin pönttö on yksinkertaisuudessaan kuristin joka päästää läpi 50Hz virran muttei suuritaajuista kantoaaltoa; ilmasydämisenä on vain kohtuullisen isokokoinen. Eristimen näköinen komponentti on kytkentäkondensaattori joka toimii juuri päinvastoin, eli 50Hz ei pääse läpi, mutta kantoaalto pääsee. Tämä siis jos olen nuo kantoaaltolaitteet oikein ymmärtänyt. Pylvään kyljessä oleva aparaatti pitänee sisällään ylijännitesuojan ja sovituskomponentteja.
02.01.2012 23:08
<Mikko Koho>
Nuo ei muistaakseni tosiaan rakettitiedettä olleet. Sitten oli vielä kantoaalto- ja verkkokäskypuolella joku ero. Taajuusalue ainakin.
03.01.2012 16:13
<Late>
Sonkajärven lisäksi tähän johtoon on kytketty Kiltuan voimalaitos, joten johto on yhä käytössä. Tosin Sonkajärvelle käsittääkseni rakennettu 110 kV:n jännitteelle sopivaksi mahdollista sikäläistä aseman laajennusta silmälläpitäen.
03.01.2012 21:25
<Jouko>
Nyt ei ole -50 luvun rakettitiedehistorian -oppikirjaa käden ulottuvilla, mutta halkaisukuva olisi silti paikallaan..
03.01.2012 23:51
<muhentaja>
Veikkaanpa ettei tuon "isoimman tynnyrin" sisällä ole muuta kuin tukirakenteet, eli pelkkä kela on kyseessä. Kun kantoaallon taajuus on riittävän paljon suurempi kuin 50Hz on kelakin jo tarpeeksi hyvä vaimennuspiiri. Jos kantoaaltoa on tarpeen ennen päämuuntajaa vielä enemmän vaimentaa jossain aaltoloukun ja päämuuntajan välissä luulisi olevan konkat vaiheesta maihin. "Eristimen" sisällä kytkentäkonkan rakenteet ovat puolestaan enemmän tai vähemmän kuivassa ja turvassa.
04.01.2012 00:43
<Mikko Koho>
Halkaisukuvaa en voi tarjota mutta lyhennellen Jarmo Elovaaran ja Yrjö Laihon "Sähkölaitostekniikan Perusteet"-kirjasta vuodelta 1988 (kiitos taas kerran kirjastojen poistohyllyjen) laitan oleellisimpia asioita ylös. Kytkentäkuvakin olisi ollut mutta kun ei omista skanneria niin kameran kanssa säätäminen oli tämän hetkisestä kalustotilanteesta johtuen aika säälittävällä tasolla (joo, on ollut kohdallani aina tilanteesta riippumatta..)
-Kantoaaltokuristin, estokela, on ihan yksinkertaisesti kela joka on kytketty sarjaan sähkön virtauksen kanssa niin ettei signaali mene vääriä teitä. Kirja tuntee myös maininnan tasolla suurtaajuussillat, joilla voidaan ilmeisesti signaali ohjata johdolta toiselle ilman että se käy siinä välissä väärässä paikassa. Estokelat ovat yhteyden haavoittuvin osa.
-Kytkentäkonkkina käytetään esim. kapasitiivisia jännitemuuntajia. Kytketään joko yksivaiheisesti vaiheen ja maan väliin tai kaksivaiheisesti kahden vaiheen välille. Kahden vaiheen välille kytkentä on etenemisen kannalta parempi.
-VKA:n taajuudet ovat 40-420 kHz. Yleisin on AM-moduloitu kaksikanavainen joiden siirtotien leveys on 300-2400 Hz tai 300-3400 Hz. Käytetyt tehot 20-80 W.
-Sikäli kun osaan kytkentäkuvaa tulkita niin kytkentäkondensaattorille tuleva signaali on 50 Hz vaihtosähköä johon on vain sotkettu VKA-laitteen antama signaali. Siinä kohdassa on myös ylijännitesuoja, ilmeisesti estämään ettei alajännitepuolelle tule "kovat sähköt" jos konkka hajoaa.
-Kirjan mukaan vain 400 ja 220 kV järjestelmissä VKA on taloudellinen, 110 kV puolella alkaa tulla jo taloudellisia rajoituksia mm. johtojen lyhyyden ja haarajohtojen määrän takia.
