Kuva 3247 - Suuria seisovia pylväitä

22.01.2011 14:31 <Mikko Koho> Aga on erittäin mielenkiintoinen esimerkki siitä miten kaukokäyttö on kehittynyt vuosien varrella. Alunperin vuonna 1996 Messerin tullessa Suomeen ja rakentaessa laitoksen laitos oli miehitetty 24h/vrk. Sen jälkeen homma muutettiin niin että arkipäivisin huoltomies, joskus kaksi samaan aikaan, oli aamu- ja iltavuorossa ja lauantaisin aamuvuorossa, lopun aikaa laitos oli kotivarallaolossa jossa päivystäjälle välittyivät hälytykset ja päivystäjä joko tuli paikalle tai sitten joissain tapauksissa sai hoidettua vian kotoaan kaukokäytöllä. Sitten vuorojärjestelmää muutettiin ja ohjaus saatiin siirrettyä Messerin (yhteen) keskusvalvomoon Budapestiin. Sitten kun Messer päätti 11v tappiollisen vuoden jälkeen hylätä Suomen toiminnot ja keskittyä itä-Euroopan markkinoiden kehittämiseen siirtyi laitos Agalle ja ohjaukset lähtivät Ruotsin Avestaan ja Harjavaltaan, jossa on todella isot tuotantolaitokset, järjestettiin varayhteys siten että ongelmatilanteessa esim. paikalla käyvä säiliöautokuski tai pelastusviranomaiset saavat puhelimeen Suomea puhuvan henkilön joka pystyy jotain tekemään.

14.06.2011 17:40 <J.J> Onkos tämä ollut siis edeltävä toimipaikka Woikoskelle ennen siirtymistä(?) Mäntyharjun Voikoskelle? Jäi mietityttämään tuo Woikosken nimi, jos täällä on toimittu ennen nykyistä toimipaikkaa..

14.06.2011 17:57 <Mikko Koho> Tuo on kuulemma perustettu sodan jälkeen kun Viipurin tehdas menetettiin. En muista saivatko evakuoitua Viipurin vehkeet tänne. Sittemmin laitos modernisoitiin/muutettiin muutamaan otteeseen kunnes tuotanto lopullisesti loppui. Toki itse Woikoskikin on muuttanut myös päätoimipaikalleen jostain muualta, olisiko ollut Tirvasta tms. Täällä on noita happitehtaita ollut useita, Woikoskella oma, Messerin edeltäjä oli Ovakon oma happitehdas (kuvasta oikealle, vehkeet purettu pois mutta rakennus voi olla jäljellä) joka räjähtikin v.1965 ja eräs tuttu oli siinä mukana, onneksi ei kuollut. Sitten oli vielä Enso-Gutzeitin Imatrankosken tehtailla, jotka ihan alunperin olivat Outokummun kuparitehdas joka siirrettiin Harjavaltaan, oma happikoneisto jota tarvittiin metanolintuotantoon joka toimi vähän samaan tapaan kuin nykyiset biobensiinin tuotantokoneistot (puusta kaasua ja siitä nestettä.) Ko. kokeilu loppui lyhyeen ja sen jälkeen laitos seisoi pitkään ennenkuin Ovako tarvitsi sen tuotantoa reilun 10v ajan kun oma laitos oli liian pieni. Historiaa kun lukee niin huomaa että aikoinaan tuota pullokaasujen tuotantoa oli kylvetty sinne tänne, nyt niitä tehdään vain muutamassa paikassa.

14.06.2011 17:58 <Mikko Koho> Hitto, ois pitäny lukee kuvateksti :)

14.06.2011 18:15 <Mikko Koho> Tuossa vähän makua mitä tekniikka oli Suomessakin 1950-60-luvuille saakka ja jota on edelleen näemmä jossain päin maailmaa. http://www.youtube.com/watch?v=YUDpLY3MUbM
Ei muuta kun nestehappea lattialle missä on rasvaa tai sitten rasvan puutteessa happipilven sisällä rautakangella pari napakkaa iskua lattiaan. Sen jälkeen ilotulitus on "iloinen." Happi ei sinänsä pala mutta on osapuoli palamisessa ja palamisnopeus kasvaa exponentaalisesti kun lähdetään normaalista ilman 21% happipitoisuudesta ylöspäin.

16.09.2012 20:01 <Mikko Koho> Taas kerran kännykkäkamera pelasti kun ohikulkumatkalla tuli kuvattavaa. http://www.youtube.com/watch?v=UCz3pKwIGSY

04.10.2012 13:19 <Iota> Kuvateksti kertoo Teppanalan vanhasta happitehtaasta:
"Laitoksen alkuperäinen tuotantokoneisto evakuoitiin Viipurista ja myöhemmin rakennusta laajennettiin ja sinne asennettiin toinen ja suurempi tuotantokoneisto joka on edelleen paikoillaan."
Kysymys: oliko/onko tuo vanha koneisto rakenteeltaan minkälainen? Olisiko siitä kuvaa tai toimintaperiaatteen selvennystä? Oliko/onko itse kaasukompressori sellainen jäähdytetty teräsvalurenkaassa oleva monimäntäinen tähti'moottori'tyyppinen kaasunpuristaja? Oliko/onko se saksalaisvalmisteinen? Olen nähnyt jonkin sellaisen kauan aikaa sitten 60-luvulla siellä Ovakon maisemissa. Olisiko sitten kuitenkin ollut tuo edellä mainittu Ovakon oma kaasutehdas silloin kyseessä? Myöhemminhän siellä toimi Messer?
Näiden kaasutehtaiden historia on mielenkiintoinen, miksei niiden tulevaisuuskin. Wikipediassa on kovin vähän näiden kaasutehtaiden historiasta Suomessa (tai Viipurissa). Vain Woikosken kaasutehtaasta on jotain tietoa. Mistäköhän näiden historiasta saa tietoa? Toivottavasti asioista tietävät kirjoittavat jotain laajemminkin Wikiin.
(Keskustelu Woikoski: http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Woikoski)

Ps. Kiva tuo 'Nestetyppeä, liquid nitrogen (LN2/LIN)' video!

04.10.2012 20:17 <Mikko Koho> Kerran pääsin käymään tuolla sisällä ns. hihasta nykäisemällä kuvaamassa vanhaa museokoneistoa, vuosi taisi olla 2008. Laitos oli silloin varastona mutta oli tarkoitus laittaa paikat kuntoon ja siivota paikat ja muutenkin kunnostella paikkoja niin että ne olisivat vähän paremmassa kuosissa.
Kuvat taitavat olla edelleen tallessa jos äskettäin sattunut tiedostojärjestelmän kaatuminen ja epätoivoiset pelastusoperaatiot eivät ole tilannetta muuksi muuttaneet. Mutta itselläni on sisäkuvien suhteen linja että niitä ei julkaista/suuremmin jaella jos ei ole jotain ihan spesiaalia. Siitä voi tulla sanomista, oli aihetta tai ei. Isommissa firmoissa jollakin loppuu aina työt kesken ja jos kahvit läikkyvät siihen samaan syliin niin kiukunkohde etsitään vaikka väkisin ja vaikka asia olisi muiden kanssa sopimalla ollut ok.
Mutta koneistosta voisi kertoa että se on Adolf Messerin tekemä mylly vuodelta 1955. Messerhän käsittääkseni vetäytyi jossain vaiheessa laitosten teosta mutta rupesi sitten taas tekemään itse niitä. Kompura oli tuossa makaava kolmiasteinen mäntäkone missä vaiheet ovat sarjassa ja toisessa päässä on helkkarin iso vauhtipyörä. Prosessikaaviokin tuosta on mutta se kuuluu juuri niihin "ei mielellään jakoon" juttuihin.

04.10.2012 20:25 <Mikko Koho> Tuon videon hinta: melu kuului auton sisään, jossa ei ollut radio auki, yli 300m päähän, 120m päässä naapurirakennuksen suojassa kivijalan viereen kyykistyneenä vastapuoli sai puhelimessa puolesta sanoista selvän. Käsittääkseni tuo ei kuitenkaan kantautunut joka suuntaan yhtä "hyvin" vaan toisessa paikassa oli hiljaisempaa ja toisessa kohina kävi ihan helvetillisenä. Järjen käytöstä ja kuulon ajoittaisesta sormilla suojaamisesta huolimatta seuraava ilta/yö oli olo milloin ei tiennyt miten päin olisi, joko särki korvia tai sitten joka helkkarin ääni kävi hermoon. Särkylääkkeen kanssa saatujen yöunien jälkeen seuraavana päivänä tarkastuttamaan korvat: ei vauriota. Vielä se päivä meni lääkkeiden kanssa ja kolmantena päivänä pystyi jo olemaan mutta kosken kohinaa sisältävät videoleikkeet saivat jäädä.
Tarinan opetus: ainakaan allekirjoittanut EI enää tarvitse yhtään oppituntia aiheesta: "käytä kuulosuojaimia."

04.10.2012 22:07 <Iota> Mukavaa tietoa. Olen itse käynyt joskus siinä 1965 paikkeilla isän mukana kaasutehtaassa. Ei kovin paljoa aikaisemmin eikä niin montaa vuotta myöhemminkään, mutta ihan tarkkaan en muista, kun ikää silloin ei ollut kovin paljoa. Mutta tuo Teppanalan tehtaan sisäpihakatos voisi olla se paikka jossa happipullot silloin täytettiin(?).
Kaasu tuli betoniseinän läpi. Kiepillä oleva pikku kupariputki liitettiin täytettävään happipulloon ja venttiili avattiin. Tosi kylmä tavara veti kupariputken ja kaasupullon kaulan sinertävään jäälumeen. Pullo kai punnittiin ennen täyttöä ja sisään pulloon laskettiin vaa'an neulaa seuraten sopiva määrä happea. Kai nesteenä (tai osittain nesteenä)? Sitten piti jonkin aikaa odottaa pullon lämpenemistä ja paineen nousua/tasautumista juuri täytetyssä kaasupullossa.
Heti sen betoniseinän takana toisella puolella oli jokin allas joka 'savusi' kylmän kaasun höyrystyessä avonaisesta altaasta. Siinä altaassa oli se kompuraksi luulemani rengas pystyssä seisomassa, alaosastaan kai nestehapessa tai hiilidioksidissa jäähtymässä(?). Mutta on se saattanut olla jokin jakotulkkikin tms. Hämärästi olen muistavani jonkin suuren moniurahihna- tai vauhtipyöränkin. Paikka muistaakseni piti kovaa meteliä ja oli kovin jännittävä muutoinkin. Olisivatko sitten olleet ne mainitsemasi Adolf Messerin tekemät myllyt vuodelta 1955, jotka siellä meteliä pitivät? Omat muistikuvat ovat vähän niukkoja.
Messerin nykyisistä tehtaista taitaa löytyä YouTubesta jokin video. Ikävää että heille Suomessa kävi se vahinko, ovat olleet 'ilmaseppinä' alalla kuitenkin jo pitkään. Jos löydät tai päätät kuitenkin jakaa kaasutehdas kuviasi, sähköpostini: psuikka@hotmail.com

04.10.2012 22:53 <Mikko Koho> Tarkoitatko tuolla vahingolla sitä kun Tuusulan täyttölaitos meinasi lähteä taivaalle? Itseasiassa sinnehän täältä Imatralta tavaraa aikoinaan kuskattiin ja siellä se höyrystettiin ja pakattiin pulloihin. Jos jotakuta kiinnostaa niin tuossa raportti siitä mitä kävi, varmaan hyödyllistä lukea kaikille jotka vähänkään enemmän kaasujen kanssa joutuvat toimimaan:
http://www.tukes.fi/Tiedostot/varoasiat/raportit/Tuusula_messerhappipullo101105.pdf

Juu, tuo Woikosken mylly on seisonut todella pitkään ja ollut vain myyntipisteenä. 1965 paikkeilla tuolla oli vain kaksi laitosta, Ovakon tehdas mikä täytti vain Ovakon pulloja ja pääosa tavarasta meni tehtaalle putkia pitkin ja sitten tämä.

05.10.2012 22:41 <Iota> Joo, sitä Tuusulan tapausta tarkoitin ja tuo onnettomuusraportti on kyllä asioita valottava. Raportin mukaan Tuusulan täyttölaitoksessa pumpataan happikaasua pulloon täyttökäyrien mukaan niin kauan, että haluttu paine-lämpötila kombinaatio toteutuu eli pullossa on 300 bar 15 asteen lämpötilassa. Täyttölinjassa on kova paine (300bar tai yli) suhteellisen korkeassa lämpötilassa ja siis happi on siinä höyrystyneenä eikä nesteenä.
Silloin muinoin pullojen täyttö oli toisenlaista. Ne ajettiin yksitellen täyteen kylmällä tavaralla. Täyttöputki liitettiin ilman sen kummempia adaptereita suoraan täytettävään pulloon messinkimutterilla. Täyttäjä jätti liitinmutterin ensin vähän löysälle ja laski putkesta ja täytettävästä pullosta ensin 'löysät' pois. Sitten tavaran kylmennettyä kiristi sen liitinmutterin vauhdissa kiinni (messinkiavaimella?). Hurjan näköistä touhua, mutta ammattimies osasi sen tehdä!
Itse täyttölinjassa ei kai silloin suuria paineita ollut. Jos täytettävä pullo ei olisi ollut tyhjä, vaan siinä olisi ollut jäännöspainetta, ei koko täyttö ehkä olisi onnistunut ilman pullon jäähdytystä tai tyhjennystä sen täytettävän pullon aiheuttaman vastapaineen takia(?). Normaalisti kuitenkin täytettävä pullo oli kuitenkin aina lähes tyhjä, ja tavara sinne voitiin ajaa pienellä paineella ja rauhallisesti. Myös paineen nousu, kun pullo alkaa täytön jälkeen lämmetä, on rauhallinen eikä äkkipikainen reaktio.
Tuossa Tuusulan tapauksessa lämmin kaasu ajettiin suurella paineella pulloon. Kaasun virtausnopeus tyhjään pulloon nousi suureksi (lähelle äänennopeutta) ja irronneet partikkelit repi kipinää pullon rakenteista, minkä kipinän ympärillä ollut happikaasu kyllä 'huomasi'!

Tuossa on Messerin ilmakaasutehtaista:
http://www.messergroup.com/de/Daten/Videos/index.html jossa on mm. video ilmakaasutehtaasta 'installation of the air separation plant in Salzgitter'.

Woikosken tehtaista ja historiallisesta toiminnasta on aika uusi juttu (Woikoski oli näköjään yhteistyössä AGA:n kanssa jo aikoinaan):
http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=1237
Teollisuusneuvos Sven Palmberg (1909–1993).

Tuon yllä oleva ei mainitse Woikosken toimineen Voikkaan tehtailla Kouvolassa, vaikka eihän Woikosken omakaan toimipaikka Jaalassa niin kaukana siitä ollut. Voikkaan tehtailla oli kuitenkin sekä happitehdas että karbiiditehdas. Kotonakin oli aikoinaan asetyleenikehittimet kaasuhitsausta varten johon kalkkikarbidia tarvittiin. Jostain se kalkkikarbidi niihin tuli, olisiko sitten ollut sieltä Voikkaan tehtailta? En tiedä. Adolf Messerkin näyttää olleen jo asetyleenin ’isiä’ 1800-luvulla. Onko sinulla enemmän tietoa noista karbiditehtaista ja niiden ja muiden happitehtaiden koneistoista?
Wikipedia Voikkaan tehtaista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kymmene

05.10.2012 22:55 <Jouko> Mäntyharjun ja Kouvolan rajamailla, ei niinkään Jaalassa: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=4296