16.07.2007 18:45
<Mikko Koho>
Nykyisin vastaavia kylttejä alkaa olemaan jo voimalaitoksilla muutenkin ja jopa Imatran voimalan pumppuasemilla on samantyylisiä kylttejä niin maapadon päällä olevissa veden purkupaikoissa kuin itse pumppuhuoneiden ovissakin. Lieneekö sitten viranomaisten viime aikoina yleistynyt vaatimus.
16.07.2007 19:10
<P. Ylväs>
Samat tekstit tuntuvat olevan sähköasemalla jos toisellakin verkonhaltijasta riippumatta, joten jostain viranomaistaholtahan tuo kai on peräisin. Tässä kuvan laitoksessa hieman pistää silmään tuo sana "sähköasema". Sähköaseman määritelmänähän ilmeisesti on "katkaisijallinen kytkinlaitos" tai jotain sinne päin...
16.07.2007 22:41
<Mikko Koho>
No, siviilillehän on ihan sama että onko linja 220kV vai 220kW, vaikka merkitys on ihan eri :) Pääasia kuitenkin että kyltin sanoma selviää ja tarpeelliset tiedot avun hälyttämistä varten löytyy.
16.07.2007 22:48
<P. Ylväs>
Totta, mutta aina pitää hieman hiuksia halkoa jos vaikka MV:kin lähtisi asiasta kinastelemaan... Kerran luin sanomalehdestä paikallisesta erikoisuudesta, 20 kilowattitunnin johdosta... Tekstipohja ja ulkomuoto näissä kylteissä tosiaan täysin sama puhelinnumeroa ja firman nimeä lukuunottamatta ainakin Suur-Savon Sähkön asemilla.
16.07.2007 22:52
<RST>
Noita 20 kilowatin linjoja on aika paljon suomenmaassa jos paikallislehtiä uskoo...
24.07.2007 23:29
<MV>
Heh heh. Nää keskustelupalstat muistuttaa kuin amerikkalaisia salaliittoteorioita, joita hyvinkin väitellään laidasta laitaan, kuka nyt lähemmäksi osuukin. Muistuu toisiaan mieleen kuin kerran totesin "kaikki ei välttämättä tunne verkon rakennetta" mutta en teitä kanssa keskusteloita tarkoita tällä. Mutta jännite ja teho hyvinkin eri asia. Toisaalta muistettava että näitä jotka näin sotkee, ei tarpeeksi tietoa asioista atai opastettu. Sama asia kuin kilogrammat ja kilometrit sotkee. " Autoilija ajoi 120kilogrammaa päin tutka partoita". Pikkasen epäselvä ajoiko se autolla vai lensikö ilmassa päin poliisia. Mutta eihän sanomalehdissä ole kannet missä se asia on! Taas sekin kun puhutaan muuntoasemasta tai muuntaja-asemasta, pikkasen harhaan menevä. Kun yksinkertaisuudessa se pelkkä sähköasema. Ei siellä pelkästään ole muuntaja. No jos se on onkin hallitus tai valtion salainen yksikkö näin saanut aikaan, miten salaliittoteoriat menikään.
24.07.2007 23:50
<J.P>
Joo jotkut puhuu loistehostakin "häiriönä" :)
29.07.2007 13:41
<MV>
No voi, joillekkin käy ja sopii että kytkinkentät puurottuu ylimääräisestä kuormasta (turhasta) ja verkot kaatuu. Voihan sitä jatkaa keskustelua siitä että poistetaan ne kompensointikonkat ja häiriöpoistokonkat kulutuslaitteeista. Hyvä nähdä mitä ne tekee valtakunnan verkon puolella eli poistetaan kuluttajilta säätö verkosta. Vieläkin olisi hyvä nähdä miten sillä voimalaitoksella säädetään häironpoistoa. Tarpeeksi kun päinvastaisessa suunnassa kun syötetään vaikka häiriöitä, jos ei muuta, niin energia kulutus kasvaa. Tämä asia ei liity mitenkään saliittoteorioihin. Siinäkin olis hyvä kysymys, keskustelijat, kuka on fingridillä töissä tai ollut ivolla joskus. Ketkä edes keskustellut koskaan asianomaisten kanssa, jotka päivittäin verkon tilan kanssa on. Ja parhaiten tietää jotka ollut kytkinkentillä huoltamassa ja ratkaisut ongelmia mitä käytössä ollut. Ei loisteteho ole niin paha asia mutta jos väärässä paikassa ja väärään aikaan. Kun induktiivinen kuorma vaatii sen toimiakseen mutta se sitten pitäisi pitää siellä missä tarvitaan, eikä siellä missä tuottaa ongelmia. Sitä varten verkkoon on sijoitettu niitä apulaitteita, jolla pidetään se loiste oikeassa paikassa. Helppoa se olis kun siirtomatkat olisi lyhyeitä ja verkko yksinkertainen, eikä olisi niin montaa jännite tasoa. Monta muttaa matkassa. Aivan yksinkertainen asia, kun menisi käymään keskisuomessa, 400 ja 200 asemilla ja kuuntelisi 400/110 ja 220/110 muuntajia siten ettei jäähdytys ole päällä, kuulee sen eron kun toisessa tasainen 50 hurina terävänä ja toisen verkon muuntajassa laskeva ja nouseva hurina, sellainen mikä putoisi kokonaan tahdista. Helppoa kirjoittaa kaikkea netissa mutta miten se on paikan päällä asiat. Enkä voi kaikkea yksityiskohtia kertoa muutenkaan työni puolesta kertoa mutta turhaa sitä monen alkaa vängätä. Ei millään pahalla, enkä pahoittaa kenenkään mieliä mitenkään. Mutta loistetehonkompensointi tärkeä asia ja sitä tarvitaan kuluttajien lähellä. Muuten siinä käy kuin vanhan 220 verkon kanssa, alitehoinen, kuormitus korkeaa. Joten se voi kaatua kuormitushuipussaan. Sen takia sitten on vihtavuoren ja toivilan sähköasemat 200 rinnalla. Jos 200 alkuperäisessa koossa ja täydelliset kompensointilaitteisto paikoillaan. Ne kaksi 400 sähköasemaa vois olla tarpeettomia.
29.01.2011 02:25
<Mikko Koho>
Kohta kun hehkulamput pikkuhiljaa kielletään niin tuo loisteho/yliaalto-ongelma saattaa räjähtää käsiin. ABB:n asiantuntija oli erään kohteen (iso 400V keskus) kompensointeja arvioidessaan todennut että jos kaikki lamput korvattaisiin energiansäästölampuilla niin kantaverkko tulisi alas. Hehkulamppujen hamstraus on käynnissä mm. siitä syystä että liiketunnistinkäytössä nykyiset energiansäästölamput ovat onnettomia ja itsekin pitäisi tuohon laavalamppuun ostaa varuiksi varalamppuja, muilla homma ei toimi koska hukkalämpö tarvitaan vahan liikkeellä pitämiseen ;)
29.01.2011 15:14
<Marko>
Taisi olla ABB:n asiantuntijan arvio pelkkää mutuilua, joka ei perustu mihinkään tutkimukseen. Pienjännitepuolen parissa työskentelevillä tuskin yleensä on erityistä asiantuntemusta kantaverkon alastulemisesta, mikä on ihan oma tieteenlajinsa.
Yliaallot vaimenevat johdoissa ja muuntajissa, joten eivät ne sellaisenaan kantaverkkoon asti siirry. Maailmalla on tehty joitain tutkimuksia, joissa on todettu energiansäästölamppujen yliaaltojen haittavaikutusten olevan minimaalisia. Kun otetaan huomioon energiansäästölamppujen pidempi kestoikä, niin Suomessa myytiin jo vuonna 2007 arviolta jokseenkin lähes yhtä paljon energiansäästölamppujen kuin hehkulamppujen käyttötunteja, vaikka mitään kieltoja ei vielä ollut. Miten tämä on näkynyt sähkön laadussa? Kiinassa ei hehkulamppuja ole käytetty vuosiin, tiedä sitten millaiset yliaalto-ongelmat siellä on. En toki väitä, etteikö yliaallot haitallisia sinänsä olisi.
Usein ihan valaistuksenkin kannalta olisi hyvä käyttää yli 25 W energiansäästölamppuja. Niissä on sisäänrakennettuna yliaaltojen suodatus. Esimerkiksi liiketunnistinkäyttöön on saatavana vielä vuosien ajan halogeenilamppuja, joten senkään takia ei tarvi hehkulamppuja välttämättä varastoida.
29.01.2011 21:41
<Mikko Koho>
En lähde missään nimessä kumoamaan väitettä. Toki liiketunnistinkäytössä voi olla (ja suurella todennäköisyydellä onkin) valaisia joihin halogeenilamput eivät sovi tai sitten valaisinvalmistaja kieltää niiden käytön (niillähän on täysi oikeus siihen koska vastaavat laitteidensa turvallisuudesta.) Siitä voisi joku insinööri optimoida tapauskohtaisesti että kannattaako vaihtaa valaisimet vai hamstrata lamppuja siksi aikaa että valaisimet menevät muutenkin vaihtoon. Tällä hetkellä tietämäni ennätys energiasäästölampun kestoiässä on että lamppu on hommattu helmikuun loppupäivinä 1997 ja ollut käytössä siitä saakka keittiön pöydän päällä missä palamistunteja ja sytyttämis- ja sammuttamiskertoja tulee paljon. Toimii käytännössä kuin uusi ja olen antanut määräyksen että kun lamppu aikanaan sammahtaa niin siihen merkitään myös se päivämäärä ja lamppu tulee varastooni noiden muutamien museoesineiden joukkoon.
Toinen juttu on se miten kantaverkko kestää vuodet 2011 ja 2012. Silloinhan tulee auringonpilkuissa sekä suunnilleen 11- että suunnilleen 22-vuotisen vaihtelusyklin huippu. 1989 osui 11-vuotisen kierron huippu ja silloin laaja alue Kanadasta pimeni kantaverkon suojauksien lauetessa. Lisäksi USAn puolella iso muuntaja taisi palaa ja syyksi epäilivät sitä että maan magneettikentän vaihtelut aiheuttivat tasajännitteitä jotka aikaa myöten tuhosivat muuntajan.
29.01.2011 23:54
<Marko>
Kyllä tarkoittamani halogeenilamput sopivat kaikkiin valaisimiin mihin hehkulamputkin. Niitä saa vielä vuonna 2016. Ulkomuoto on aivan vastaava kuin hehkulampuissa ja jos teho on pienempi, ne tuottavat lämpöä vähemmän.
Noiden GIC-häiriöiden kannalta tilannetta auttaa se, että Suomessa ei käytetä säästömuuntajia, jotka ovat noille herkempiä.
30.01.2011 03:48
<Mikko Koho>
Säästömuuntajia käytetään muuten Imatran katuvalojen himmentimissä :) Jännityksellä odotetaan miten ne selviävät..
31.01.2011 10:38
<calm>
Vissiin se raja tehokerroinkorjaukselle on >25 W, eikä siten koske vielä 25 watin lamppuja. Mittasinpa yhtä asunnostani löytynyttä 25 W lamppua, tuloksena 21 W / 42 VA..
31.01.2011 19:50
<Marko>
EU:n lamppuasetuksessa mainitaan, että koskee jo 25 W lamppuja, en tiedä miten muualla mainitaan.
02.02.2011 22:20
<Pekka>
Tällä viikolla oli kahvilla puhetta sähkölaskusta ja työkaveri sanoi että porvoon energia on alkanut veloittamaan niiltä sähkölaskussa pätötehon lisäksi myös muutaman euron kuussa loistehosta. Kyseessä on ihan tavallinen kerrostaloasunto. Ei kylläkään osannut sanoa minkä perusteella se loistehon veloitus tulee. Itse en ole kyllä ennen kuullut että tavallisen kerrostalon asuinhuoneiston sähköstä veloitettaisiin myös loistehosta maksu.
03.02.2011 11:30
<Mikko Koho>
Ei mitään järkeä, luulisi kyllä sähköyhtiöllä olevan muutakin veloittamista kuin loisteho, etenkin kerrostalossa. Joku 3x600A liittymä on ihan eri juttu. Ja silloinkin pitää miettiä että miten veloittaa. En muista mistä löysin mutta joku oli tehnyt päättötyön jossa perussanoma oli se että sähköyhtiön kannattaa tähdätä laskutuksessa siihen että kuluttajat pitäisivät tehokertoimen arvossa 0,8. Silloin verkko toimii optimaalisesti.
03.02.2011 13:39
<Mikko Koho>
Loisteho/häiriöjutut sopinevat kuitenkin tänne. En tiedä onko kyseessä legenda vai ihan oikea tapaus. Teekkarit (yllätys yllätys) keksivät oivan koulutyön itselleen. Selvittivät taustatyönä Suomen televisiokannan ja mittailivat niiden pohjalta erilaisten televisioiden ominaisuuksia kuten häiriötasot (loistehot, yliaallot, mahdollisesti jotain muita) ja sitten jonkun sähköyhtiön suosiollisella avustuksella jonkun jakelumuuntajan tai muuntajien sähkönlaatuja että saivat taustatietoa verkon ominaisuuksista eri kulutustilanteissa. Saattoi olla että tämä tapahtui jopa suurjännite/keskijännitemuuntamolla. No, mittarit olivat sitten luonnollisesti paikallaan kun Miss Suomi-kisat olivat televisiossa. Siihen maailmanaikaan oli erittäin oletettavaa että jos televisio oli siihen aikaan auki niin se oli käännetty missikisoille. Mittausten jälkeen olivat laskeneet että kuinka monessa alueen taloudessa oltiin katsottu missikisoja. En tiedä varmensivatko tuloksen jollain gallupilla tms. mutta olisi kiva tietää tulokset siinä tilanteessa että näin todella on ja varsinkin jos on saatavissa gallupin vertailuaineistoa..
