<< ^ >>

19062007_003.jpg

- Merikosken voimalaitoksen ohi juoksutetaan vettä. Liekö joku koneisto huollossa? (Kuva otettu noin klo 01:30) Oulu 19.06.2007
Kuvaaja: Janne Määttä
Sijainti: N 65.02185° E 25.48269° Karttapaikake Google Maps OpenStreetMap

25.06.2007 01:32 <Mikko Koho> Tuon sivun alalaidassa on linkkejä Oulujoen voimalaitosten rakennusaikaisista kuvista tehtyihin kokoelmiin.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=221288&lan=FI
25.06.2007 21:50 <Toivo Miettinen> Huolto siellä on menossa. Kolmoskoneiston juoksupyörä uusitaan tänä kesänä ja samassa yhteydessä tehdään pienempi peruskorjaus myös koneiston generaattorille.
04.07.2007 22:45 <Herra Fortum> Perkule kun on yläjuoksulla virtaama aina mitä sattuu, kalat kärsii...
29.11.2011 09:37 <calm> Jokohan kohta Oulun Energiakin alkaa vaatimaan korvauksia Oulun Vedeltä, kun kehtaavat ottaa joesta vettä käyttöön ennen voimalaitosta..

http://www.hs.fi/kotimaa/Yle+Fortum+hakee+korvauksia+Talvivaaran+kaivosyhti%C3%B6lt%C3%A4/a1305550330499
29.11.2011 11:57 <Mikko Koho> Maksaahan Päijännetunnelin pitäjä (tai korvaa sähköllä) sen menetyksen joka Kymijoen voimaloille tulee kun n. prosentti vedestä menee muualle kuin turbiineihin.
29.11.2011 16:48 <Mikko Koho> Toivottavasti oikeus ei ole nyt pää pilvessä kun pohtii että minne tuuli kuljettaa.. Ja mahtaako Talvivaaran osapuolen tunnuslause olla "Have you ever seen the rain?"
30.11.2011 18:31 <Topiax> Talvivaarahan saa ottaa vettä enintään 4000 m3 tunnissa? Kuinkahan suuri on luonnollinen haihdunta siitä vesistöstä keskimäärin? Talvivaaran käyttämä vesimäärä olisi osapuilleen 1 m3 sekunnissa, mikä lienee alle 1% siitä määrästä, mikä keskimäärin virtaa Fortumin koneiden kautta Oulujoen voimalaitoksissa. Isossa vesistössä voinee helpostikin haihtua luonnollisestikin tuo mainittu määrä tunnissa; 400 ha:n järvessä se vastaisi 1 mm:n pinnankorkeuden laskua. En ole limnologi, en osaa sanoa miten tuon kanssa sitten todellisuudessa on, mutta heitin vain arvauksena. Mitäs arvelette?
30.11.2011 19:51 <Topiax> Sotkamon Kuolaniemessä vuonna 2005 on viiden kuukauden haihdunta ollut vähän yli 1000 mm (tilastosta laskettuna 1071, S.E. & O.). Tasaisesti jokaiselle vuoden päivälle tasattuna se olisi noin 2.9 mm/vrk. Tilasto: http://tinyurl.com/d692dgl
Näitä lukuja voi aikansa kuluksi pyöritellä, jos matematiikka kiehtoo ­- onko sillä mitään muuta merkitystä, eos.
30.11.2011 21:47 <Mikko Koho> Meteorologia on siitä kiehtova ala periaatteidensa puolesta että esimerkiksi juuri sadepilvien osalta on hyvin vaikeaa sanoa että mihin ne lopulta satavat vetensä, erityisesti eri vesistöalueiden (vedenjakajat) rajoilla. Vuodelta 1997 olevassa kirjassa todettiin että vaikka saataisiin rajattoman tehokas tietokone niin yli 2vko mittaiset sääennusteet (kahden viikon päästä keskiviikko-illasta on tulossa sellainen tai tällainen) eivät ole edes teoriassa mahdollisia. Pitkien aikojen ennusteita toki tehdään mutta ne ovat paljon yleisluontoisempia, jos yritetään ennustaa täsmäsäätä niin joko ennuste menee pieleen tai siitä joudutaan tekemään niin "lavea" (voi olla selkeää, sataa rankasti, sade voi olla vettä, räntää tai lunta) että siitä ei ole käytännön elämälle mitään hyötyä.
Käytännön esimerkki: on kohde keskijännitesekaverkon alueella. Sääennuste menee oikeaan ja tulee keli joka tekee avojohto-osuudelle vian joka jää päälle. Sillä hetkellä kun sähköt katkeavat jäävät tärkeimmät kuormat UPSien perään. Samalla starttaa varavoima. Jo pelkkä varavoiman starttaaminen on tietokonelaskelmalle katastrofi, pakoputkesta pölähtää savukaasumäärä joka sotkee hyvin paikallisesti ilmakehän koostumuksen, lämpötilat jne. Lisäksi tapahtuu joukko muita katastrofeja: asentaja lähtee ajamaan kohti vikapaikkaa. Riippuen ajotavoista, mielentilasta, muusta liikenteestä jne. auton kulkunopeus ei ole joka hetkellä täysin ennustettavissa. Jopa valvomossa tai kotona tietokoneen ääressä olevan päivystäjän hiiren liikuttelu ja vikapaikan rajaus vaikuttaa, sekin kun aiheuttaa pienen pieniä ilmavirtauksia. Näitä häiriöitä on ilmakehässä niin valtavasti että vaikka alussa ennusteet menisivätkin oikeaan niin ennusteen ajanjakson pidentyessä ne väistämättä yhdessä tekevät sen että tietokoneen laskema ennuste alkaa mennä arvaukseksi ja lopulta on sama olisiko sitä laskettu vai ei.
30.11.2011 22:09 <Topiax> Niin, kyllähän se melko epävarmaa on että kaivoksen haihduttama vesi sataisi edes samaan maahan saati sitten takaisin lähtövesistöön.
30.11.2011 22:48 <Mikko Koho> Ja sitten voidaan kysyä että entä jos vesi sataakin Vuoksen vesistöön. Joutuuko joku muu energiayhtiö maksamaan Talvivaaralle siitä että heidän haihduttama vesi antaa lisää tuottoa voimalalle? Ja vaatiiko Fortum taas korvauksia siitä että kun Vuokseen tuleva virtaama kasvaa niin se haittaa Imatrankosken ja Tainionkosken voimaloiden käytön optimointia..
09.08.2012 16:17 <Topiax> Nyt kun joku pääsisi Merikoskeen kuvaamaan!
09.08.2012 16:24 <Jouko> Viikonlopuksi lähdössä Ouluun ja sen jälkeen kenties Kannonkoskella piipahtamaan. Tosin jo perjantaina meinasivat lehtijutun mukaan sulkea juoksutuksen...
09.08.2012 20:38 <muhentaja> Missäs lehdessä niin mainittiin? Nettikalevan tämänpäiväisessä jutussa mainittiin, että keskiviikkona tulovirtaama Oulujärveen on ollut 1220 kuutiometriä sekunnissa, ja lupaehtoja noudattaen vasta lauantaiksi saadaan Oulujoen virtaamaksi 700 kuutiometriä sekunnissa. Oulujärven pintakin on viisi senttiä ylärajan yläpuolella, joten luulisi, että vielä lauantaillekin juoksutettavaa riittää.
09.08.2012 21:57 <Mikko Koho> Fortumihan tuon varmaan tietäisi. Eräässä julkisessa opinnäytteessä netissä mainittiin että vaikka Merikoski on Oulun Energian laitos niin Fortum on käytännössä se joka määrää miten laitosta ajetaan ja jonka omaisuudeksi sähkö juuri ajohetkellä menee. Sitten jonkinnäköisellä sähkökauppa- kirjanpito tms. kikkailulla huolehditaan siitä että laitoksen omistaja saa omansa pois. Sinänsä ihan fiksu järjestely kun yhdellä omistajalla on kuitenkin suurin osa joen laitoksista niin ei tule turhaa riitaa milloin ajetaan mitäkin virtaamaa.
Sen sijaan tuo on juuri pahimpia sähköpörssin ongelmia ainakin Suomessa, Fortum kun ajattaa Merikosken lisäksi erään nettiuutisen mukaan myös KEJOn ajot eli antaa edellisenä päivänä käskyt KEJOlle että paljon pitää milläkin tunnilla MWh:ta tuottaa niin siinä alkaa olla eväät valmiina sähkön hinnalla kikkailulle. Käsittääkseni tuohon on jo viranomaisetkin havahtuneet mutta ovatko tehneet mitään, se on kokonaan toinen juttu.
10.08.2012 10:16 <calm> Ei varmaan ihan heti olla vielä pistämässä luukkuja kiinni: http://yle.fi/uutiset/oulujoen_virtaama_merikoskessa_nousi_historiallisen_korkeaksi/6250922
10.08.2012 17:59 <Jouko> <Mestari muhentajalle> Ensin linkitetyssä Kalevassahan sitä arveltiin, mutta taitaneehan tuo silti jatkua pitkälti ensi viikkoon.. (Oulu 8.8. | Kaleva: "Oulun Energian mukaan ohijuoksutusta pidetään käynnissä näillä näkymin perjantaihin asti.")

Kemijoen pohjoisosissakin alkaa vettä näemmä riittää: http://yle.fi/uutiset/porttipahdasta_juoksee_vetta_sahkoksi/6251678 Onkohan Lokan tekojärven omaa pienvesivoimalaa otettu käyttöön, saati milloin viimeksi ollut käytössä??
10.08.2012 18:01 <Jouko> Jopa 650 m3/s juoksutukset Jylhämällä..: http://yle.fi/uutiset/oulujarvessa_jatketaan_voimakkaita_juoksutuksia/6251927
10.08.2012 22:40 <muhentaja> Oulujokivartta fillaroidessa tuli pohdiskeltua, että mahtaakohan allekirjoittaneelle tarkemmin tuntemattomassa kohdassa Merikosken yläpuolella oleva pohjapato kuristaa virtausta näin hurjalla virtaamalla, Erkkolansillan kohdalla kun näytti joki olevan piripinnassa, mutta Tuiran uimarannalla ja voimalaitospadon kohdilla parisen metriä normaalia alempana. Ainolanpuistossa kahvilan/piparkakkutalon läheisen ankkalammen ja piknikkitienoon korvasi melkoinen tulva, jossa porukka harrasti extremekahlailua puiden seassa kohisevassa äkäisessä virtauksessa.
11.08.2012 04:14 <Mikko Koho> Ensinnäkin Lokan voimalasta: käsittääkseni ko. mylly on tehty vain sitä varten että viranomainen on aikoinaan määrännyt minimijuoksutuksen jolla turvataan veden vaihtuvuus alapuolisella vesistönosalla. Motiivina ei siis olisi sähköntuotanto sinänsä vaan se että kun joka tapauksessa pitää juoksuttaa niin otetaan sitten siitäkin sähkö talteen. Korjatkaa jos meni huti. Vastaavalla idealla on pikkuinen vesivoimala myös Lieksankosken voimalan patoluukussa. Sinänsä kaikki vesi mahtuisi menemään varsinaisen voimalankin läpi mutta pikkuvoimala ajelee sitä minimiä mitä on ympäristönsuojelun takia määrätty.
Oulujoesta: tuo padotus vedenalta on täysin mahdollinen. Vedenpinnan laskun määrähän on neliöllinen suure, eli periaatteessa kun virtausnopeus tuplataan niin putoushäviö kasvaa nelinkertaiseksi ja muistaakseni tehohäviö nousee kolmanteen potenssiin eli kahdeksankertaiseksi. En nyt äkkiseltään uudelleen löytänyt tutkimusta jossa oli mainittu se paljon Oulujoessa tulee putoushäviötä normaaliaikana mutta muistaakseni yöllä, kun osa laitoksista on kiinni ja joku ajeli ihan minimiä, häviöt koko joen pituudelta olisivat kymmenien senttien luokkaa mutta kun päivällä laitetaan normaalit 450m3/s niin puhuttiin jo metrien putouskorkeudesta mikä menee hukkaan.
11.08.2012 04:19 <Mikko Koho> Ja ongelmana näillä virtaamilla alkaa olla jo se että paljon koneistojen hyötysuhteet alkavat olla kun koneita ajetaan "sata lasissa." Eli vaikka koneesta laittaa vettä lisää menemään niin jossain vaiheessa tullaan tilanteeseen jossa lisäjuoksutus ei tuo enää vastaavaa hyötyä tehon suhteen. No, tässä tilanteessa ei oikein muuta voi kuin ajaa.
Ja kokonaan oma lukunsa lienee se kavitaatio.. Mitä mahtavat huoltomiesten silmät nähdä kun joskus pääsevät alas katselemaan turbiineja sisältä päin. Voipi olla että hitsauspuikkoa saattaa mennä useampi paketti..
12.08.2012 18:04 <STP> Juu, lokka on wikipedian mukaan 0,15MW teholtaan. Eipä taida olla tulvilla merkitystä sen ajamiseen, vaan lirutellaan kokoajan "maksimit".

Yritin kaivella vanhoja videoita ja ilmakuvia tuosta merikosken ympäristöstä, mutta ei niistä oikein tolkkua saanut tuo pohjapadon olemassa olosta suuntaan tai toiseen. Missä kohdassa lie sitten se alkuperäinen kosken niska, voihan sekin kuristaa virtaamia voimalaitokselle kun vettä alkaa menemään reilusti. Tai onko moottoritien siltojen alle tungettu kuinka paljon tavaraa jokiuomaan silloin aikoinaan. Varmaan on jonkunlaiset suojavallit värkätty siltapilarien valujen ajaksi ja onko massat sitten vaan levitelty pitkin pohjia siten että normaali koneistovirtaamalla ei ole ongelmia ja tulvassa tuleekin sitten kuristusta...
12.08.2012 20:40 <muhentaja> Pitäisi itsekin käydä etsimässä kirjastosta se Oulujoen voimalaitoksia käsittelevä kirja, johon viitattiin Topiaksen aikoinaan linkittämällä (mutta sittemmin bittitaivaaseen siirtyneellä) Oulujoki-sivustolla. Sieltä voisi löytyä lisäinfoa onko sitä pohjapatoa olemassa vaiko ei, mutta jostain on allekirjoittaneelle sellaisesta muistikuva jäänyt.
15.08.2012 01:11 <Jouko> Veikkaisin pohjapadon osalta myös moottoritie siltojen alusia. Virtaus kiihtyi juuri siltojen kohdalle ja kiviankkurien (pilarien bunkkerit vedessä) ylä- ja alavirran välissä oli selvä ero. "Ylös" Erkkolansillan suuntaan paljas rantaviiva kaventui jokseenkin olemattomiin. Knuutilanrannan/Maikkulan suunnalla on kuulemma joitain merkkejä tuntuvammasta virtauksesta Oulujoessa. Ehkä siellä muinainen koskenniska, eos.
Vesi oli tänään myös hieman laskenut sunnuntaista, ehkä 10cm. Ainolanpuistossa oli pari kulkuväylää jo pyörällä läpiajettavissa ilman kenkien kastumista, tosin virta vienyt osan tiesorasta mennessään.. Iloinen virtaus sen kuin jatkui Merikoskella.
19.08.2012 19:22 <STP> Pääkallopaikalta saatua toisen käden tietoa (vähän niinkuin hevosmiesten tietotoimisto...) Suurin rajoite virtauksella on Madekosken kohdalla, siinä joki on tullut täyteen hiekkaa ja mataloitunut huomattavasti. Tätä tukee myös tulvavaarakartta ( http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22085&lan=fi ) jonka mukaan suurimmat vedennousut tapahtuu juurikin Madekoski/Sanginsuu seutuvilla.
20.08.2012 17:21 <Mikko Koho> Mikäs muuten kuvassa näkyvä putki on? Kaidetta vai valta-akselia jolla luukun kummankin puolen koneistot pidetään synkronissa ja luukku suorassa kun sitä ajetaan? Vähän samaan tapaan kuin kartonki- ja paperikoneissa oli aikoinaan valta-akselikäytöt. Ja osassa saattaa olla edelleenkin.
20.08.2012 21:48 <muhentaja> Akselihan se siinä. Merikoskella pääsee koppien ikkunoista näkemään jossain määrin myös millaisella koneistoilla noita luukkuja avataan ja suljetaan. Jos en väärin muista on sähkömoottori vain toisella puolella ja tuon akselin kautta välittyy voima toiselle puolelle jossa on vain alennusvaihde, jonka kautta voima menee hammastangolle.
24.08.2012 13:02 <Topiax> Pitkät linkit ovat vähän hankalia..
24.08.2012 15:20 <Mikko Koho> Jos tarkoitat tuota Tornansillan sortumista niin tuli kiireessä laitettua. Siksi linkin pituus.
25.08.2012 11:02 <Sam> Miten niin hankalia? Kyllä se ainakin minulla aukeaa
26.08.2012 19:27 <Topiax> Aukeaahan se, Sam. Mutta pitkät linkit eivät rivity kaikissa internetselaimissa ja siitä seuraa että koko taulukko leviää toisesta reunastaan jopa näytön reunan ulkopuolelle. Haitta on tietenkin lähinnä esteettinen, mutta hieman on hankala lukea, jos pitää joka rivillä vierittää näyttöä sivusuunnassa...
28.08.2012 16:25 <Topiax> <muhentaja>:
>Pitäisi itsekin käydä etsimässä kirjastosta se Oulujoen voimalaitoksia
>käsittelevä kirja, johon viitattiin Topiaksen aikoinaan linkittämällä (mutta sittemmin
>bittitaivaaseen siirtyneellä) Oulujoki-sivustolla...

Julkaisin uudelleen Pekka Tapanin (r.i.p.) tekemän Oulujoki-sarjan palvelimellani. Sivut ovat nähtävillä siellä ainakin toistaiseksi, jos jotakuta kiinnostaa. Sivujen tekijä menehtyi äkillisesti vuonna 2005, joten jatko-osia ei sitten seurannut.

Sivut löytyvät osoitteesta: http://www.paperia.fi/pts/hydro.html

19.11.2012 13:01 <Topiax> Talvivaaran kaivosyhtiön ei tarvitse maksaa energiayhtiö Fortumille korvauksia Oulujoen vedestä, toteaa Vaasan hallinto-oikeus.
http://tinyurl.com/bpbutkf
27.12.2012 13:10 <jari> Oiskohan miitenkään mahdollista laittaa kuvia imuputkista?
28.12.2012 15:59 <Oululainen> Mitkä ihmeen imuputket?

© Janne Määttä 2004-2017