Kuva 2320 - Suuria seisovia pylväitä

HI-JÄ Siitähän oli aikaisemmin juttua, kun oli otettu 110kv linjojen matalista kannatuskorkeuksista kuvia ja päivitelty suojaetäisyyksistä. Niinpä ajettelin pistää paremmaksi kun nimellisjännitetaso joskus ollut 220kv. Vielä kun kannatuskorkeudet on ollut matalemmalla kuin 110kv nimellisjännitetasolla. Joten on ollut maasulun vaara useasti olemassa. Kuvat otettu 2m korkealta kiveltä ja vaihejohtimiin maasta etäisyys on sama kuin vaiheleveys. Joten siitä on enemmän hyötyä kun kantaverkon muuntajat kytketään tähteen, eikä tarvita korkeita pylväitä ja eristystila maata vasten pienempi. Eli maasta vaihejohtimiin ole kuvassa kuin vajaa 8-10 metriä. Ja turvallisuus lisääntyy kun jännite taso on pudotettu 200->100 tasolle. Kannatuskorkeus lisääntyy. Toisaalta eihän suomessa toisen maailman jäkeen ei ollut nostureita, joten pylväät jäi mataliksi sen aikaisella linjan rakentamisvälineillä. Jonkinlaisia kuorma-autoja, hevosia rekeineen talvisaikaan, Catepillari puskulevyinen ja johtosentajat ja lapiomiehet. Pillarilla tasoitettin pylväidenpaikat, jopa puskettiin juuripakkojen ja harusankkureiden montun>lapiomiesten kanssa. Juuripaakut valettiin paikanpäällä. Ja pylväiden nostot kääntölaitteiden avulla, ainoastaan pylväs kasattiin maassa kuin nykyään. Mutta juuripaakkojen viereen kääntölaite, pillariin vetovaijerit ja vetoa. Kääntölaite on kuin sarana pylväiden jaloissa, pystyyn nostettaessa pylvään juuri menee juuripaakun tappiin, harukset sidottuna valmiiksi löysällä, lopuksi kiristys. Ei ollut autonostureita ja eikä tarvinnut tehdä teitä pylväspaikolle. Ja lopuksi totean eihän harukset tärkeitä 100-400kv pylväille, vaihe-ja ukkosen johdattimet pitää pylväät pystyssä, harukset estää siinä tapauksessa pylvään kaatumisen kun vaihe- ja ukkosjohtimet katkeaa. Heh heh. Pylväänperustan korjauksessa voidaan harukset irrottaa ja jopa vaihtaa juuripaakut, harusankkurit kun itse pylväs johtien varassa. Ja kuvan pylväillä se onnistuu ja sitä on tehty viimeksi -80 luvulla. Tarvii vaan kaivinkoneen asentajien apuna. Nykyään isoja nostureita tarvii jo eristelautasten vaihtoon ja ajattaa autonosturit suohon kuin sakemannit tuovila-vihtavuori työmaalla. Siitä tuli pisemmäksi aikaa ongelmia ja lopulta joutui suomalaiset auttaa niitten tumpeloinnissa. Vuodelta 1949. Kuhmoinen, Puukkoinen 05.06.2007
Kuvaaja: Mika Värelä

07.06.2007 23:34 <Joni> Nostalgiset linjat. Kiva katella näitä. :)

19.06.2007 22:47 <P. Ylväs> Osaatko MV kertoa esimerkiksi tavallisesta 110 kV johdosta (harustettu puuportaali, johtimena vaikkapa 2-Duck), kuinka monta vaihejohdinta voi mennä toispuoleisesti poikki ennen kuin harukset pettävät ja pylväs kaatuu? Entä jos pylvästä ei olisi harustettu ollenkaan, vaikuttaisivatko tuulikuormat ja ukkosköysien lumikuormat pylväisiin mitenkään?
Kun ne harukset eivät niin tärkeitä kerran olekaan...

26.06.2007 17:29 <MV> Kerroinpahan esimerkillisesti mutta jos tarkkoja ollaan, aika hutera harustettu pylväs olisi. Ensinnäkin miten pienellä alalla pylväs on juuripaakulla, tarkemmin sanottuna se painaa pylvään painolla ja eikä pidä pylvästä pystyssä kun taas vapaasti seisovapylväs on pultattu, kokoalaltaan perustuksilla. Toisin sanoin siinä ratkaisee juuripaakun/perustuksen masiivisuus ja kuinka syvässä maassa se on, kun se on siinä kiinteästi kiinni. Harustetussa pylvään juuripaakussa tappi, joka on pylvään sisässä, estää vaan jalan putoamista paakulta. Mutta jos lumi kuormaa ajattelee, sitä vaan esiintyy 100 linjoilla. ja jos ei haruksia olisi on kaksi vaihtoehtoo mitä pääasiassa tapahtuu, jos on tasainen lumikuormitus jokaisella kannatus välillä. Niin ei mitään, lumi painaa pylväitä tasaisesti maahan päin kuin samalla tavalla harukset vetäen pylvästä juuuripaakkkua vasten ja tätäkään voi tehdä kuin linjasuoralla, suoran päässä pitää olla harukset. Sitten sekin päivänselvä asia mitä muutenkin tapahtuu jos linjan jokaisesta pylväästä irrotetaan harukset, vertauksena hyvä on kuin pelikorteista tehty korttitalo, yksi kaatuu, myös loputkin samantien tai ne on kallellan johonkin päin. Ja kulmapylväät kaatuu ns. sisäkaarteen puolelle: sen vedon aiheuttaa vaihejohtimet, joten kulmapylväät tarvii harukset aina, paitsi jos ei sitä ankkuroitu muulla tavalla. Niin johtimista, pylväästä voi mennä kaikki Vaihejohtimet poikki, jolloin sitä pitelee ukkosjohtimet, sekin riippuu niitten vahvuudesta. 200 linjan ukkosjohtimet kestää vaihejohtimien katkaisun, kaippa 100 linjankin. Riippu mikä massa on linjassa rakenteelisesti. Kun ukkosjohtimet on monesti samaa poikkipinta-alaltaan kuin harukset ja joissakin vanhemmissa linjoissa harusvaijerista tehty ukkosjohtimet. Ja nehän kiinteästi ukkospukeissa kiinni eikä roiku millään. Kuten vaihejohtimet. Ja tarpaaksi raju myrsky veisi koko linjan mennessään, jos se tarpeeksi keveentyy, ettei juuripaakun tappi pidättele. Joskus talvisin voi ukkosjohtimet venyä lumikuormasta vaihejohtien tasolle 100 linjoilla mutta se on kummallinen ilmiö kun ne ei tartu enää 200 linjoilla ja eikä 400 linjoilla. Jopa 200 linjoilla jotka on kytketty 100 jännitteelle, niissä ei ole lumikuormaa olenkaan. Siinä on paljon syitä ja seurauksia, joten pidämme harukset tehtävässään. Kysymys oli alunperin että yksittäiset ja useampikin voi olla ilman haruksia jos pylväs korkeus on matala. Mutta ainoastaan pylväskorjauksissa ja haruksien vaihdoissa. Siitä tämä keskustelupalsta kiva kun täällä aletaan kinaamaan erilaisista asioista.