30.03.2007 13:20 <P. Ylväs> Minä ymmärtäisin että 20 kV kolmansiokäämiin kytketyt reaktiiviset komponentit vaikuttavat sekä ensiö- että toisiokäämiin eli sekä 110 kV että 220 kV verkkoihin.

30.03.2007 20:02 <P. Ylväs> http://powersystems.tkk.fi/opinnot/S-18.113/Luento%20081105.pdf Suora lainaus otsikon "Kompensointilaitteet" alta: "Loistehoa kulutetaan rinnakkaisreaktoreiden avulla. Reaktorit on kytketty yleensä 63 Mvar suuruisina yksiköinä kantaverkon muuntajien 21 kV tertiäärikäämityksiin."

01.04.2007 02:41 <MV> Voisin kysyä vielä uudestaan miksi, alkuperäiset kompensoimislaitteet irroitettu 200 verkosta tai sitten ole vaihdettu uudet muuntajat tai tehty kuten pohjois-suomessa. Lukumäärältään asemia niin vähän enää että halvemmaksi ne tulisi 200 uudistaminen kuin 400 verkon lisä rakentaminen tai ydinvoimaloiden lisärakentaminen lopulta. Vaikka vanhaa vesivoimaa vois käyttää silti tulevaissuudessä. Ydinvoima silti huonoa lopulta kun siitä tulee jätettä jonka vaikutukset on miljardeja vuosia vaikuttamassa maapallolla. Ja tietääkö suomen ydinvoimaviranomaiset mihin se jäte menee venäjällä, voivat kipata sen mihinkä vaan erämaahan kuten vanhat ydinsukellusveneet meren pohjassa aikapommina tikittämässä. Jos me muistamme mitä tapahtui tsernobylissa 1986. Näitä samoja tilanteita tulee jopa suomessa ja ruotsissa mutta läheltä piti tilanteena, niitä ei anneta tulla julkisuuteen, paljon asioita salataan lopulta ja pelätään joku käyttäää niitä hyväksi> mikä siis uhkaa (vähän kuin entisessä neuvostoliitossa). Onneksi silti en ole joku vihreä joka on vastaan ydinvoimaa mutta vois järjellä ajatella energia politiikkaa. Muuten tuossa aineistossa jotain samaa mitä jo aikaisemmin kerroin, vaikka nyt omasta näkökulmasta ja sillä lailla että ihmiset lähtee mukaan keskustelemaan. Vaikka menikin väittelyksi ja tuli jotain missä ei ollut totuutta. Pääasia oli kuitenkin että olin lähempänä kertomuksissa. Se olikin kuin lottovoitto että jämsän aseman jännitteen säädöstä olikin noin hyvä monitori kuva eli justiin missä on epävakaa tilanne. Huomattavaa olikin että 200 jännite huomattavan korkea (n.240,5kv), jolloin nyt yritetään korjata se epävakaa tilanne lopulta (jännite nousee, kuormitusvirta laskee) mutta on kyllä vähän erikoinen. Mikä sitten olisi tilanne kun olisi alkuperäinen kompensoimislaitteisto tai tämä uudempi. Myös tilanne tulisi jännittäväksi jos kuormitus nyt nousisi teoriassa huomattavaksi (tilanteita on mahdollisesti saattanut tulla). Eikä käämikytkimet riittäisi vielä ja käsikäyttöiset ( viivettä tulee kun joku käy kääntämässä sitä). Aivan mahdoton tilanne ,jolloin tarvitaan jo 400 verkko avuksi. Jos ei sekään riittäisi, silläkin tilanteella tulisi sama tilanne isommalla tasolla. Aika suppea olisi verkon säätö, rakennetaan verkko suuremmaksi, lisää sähköntuotanto laitoksia. Tähän tämä johtaisi jos tuon aineiston lukee tarkaksi. Mutta jos kompensoimis olisi kaikessa niin energian kulutus jotenkin vähenisi. Toisaalta energiaa tarvitaan kompensoinnista huolimatta, siihen silti kompensoimaton verkko lisäksi rinnalla hyvä pitää mutta se jää toisen arvoiseksi se verkko. Kolmantena tulee kustannus kysymykset tästä, jo monesti tänä päivänä tulee esiin. Mutta se 200 verkko pakko pitää yllä kun on paljon voimalaitoksia, että niitä ei voi suoraan liittää 400 verkkoon.