31.12.2017 11:04
<calm>
Kuusamossa mökilläkin on sähköt katkenneet ainakin neljästi tässä reilun vuorokauden aikana. Siitäkös sitten ei siellä ympäristönseurantaa hoitava Raspberry Pi 3 tykännyt, vaan hukkasi WLAN-sirunsa johonkin. Onneksi sen perässä ei näin talvella ole mitään varsinaista automaatiota.. Raspille pitää kyllä näköjään virittää joku ulkoinen watchdog vierelleen, kun ei tuo toimivuus ihan taattua ole ulkoisten katkojen kanssa.
31.12.2017 11:38
<muhentaja>
Onkos se Raspi 3:n WLAN USBn päässä? Se Broadcomin SoCissa käytetty USB-kontrolleri tunnetusti on ongelmia väärällään kun se ei ole minkään *HCI-standradrin mukainen vaan Synopsyksen oma customi viritys, jossa on aivan älyttömät vaatimukset käyttiksen keskeytyslatenssille. Tuon asian kanssa on Raspin devaajat joutuneet pitkään taikinoimaan.
31.12.2017 20:13
<Hartsa>
Hyvin pärähtää valokaari, Jenkeissä se ois hitsannu paljon pisempään......
31.12.2017 23:17
<kipinä>
Onkohan kellään tietoa miten kauan kaatunut puu voi olla pienjänniteavojohdon (400/230V) päällä ennen kuin lähdön sulakkeet palaa? Nollajohto niissä on yleensä ylimpänä, mutta jos puu ei paina lankoja yhteen niin syttyykö pakkasella puu edes palamaan? Muutaman kerran olen nähnyt kesällä, että puun oksat lehtien tullessa koskee pj-avolinjan johtimiin, mutta mitään sen ihmeellisempää kipinöintiä tms. ei näkynyt.
31.12.2017 23:51
<Koomikko>
Mahtaako palaa ollenkaan. Yhdessä paikassa pylvään kallistumisen seurauksena amka hankautui puhki useammasta kohtaa, eikä siinäkään mikään kipinöinyt eikä palanut ja tämä oli ollut kuukausia. Avojohdossa välit vielä huomattavasti suurempia.
01.01.2018 14:58
<muhentaja>
Suomessa taitaa olla aika yleinen käytäntö 20kV verkossa 0.3s jälkeen katkaisu oikosulku/maasulkutilanteessa. Kotopuolessa oli paikallisen sähköyhtiön käytäntönä ensin pikajälleenkytkentä 0.5s katkon jälkeen. Jos vika ei korjaantunut, sitten tuli aikajälleenkytkentä muistaakseni 1.5 minuutin jälkeen. Jos vika oli edelleen ns. päällä, sitten automatiikka luovutti ja keskuspäivystäjälle lähti hälytys. Tämä tuli sähköyhtiön kummiluokkatoiminnan aikana opittua.
Sukulaisten luona vieraillessaa erään toisen yhtiön alueella tuli havaittua, että pikajälleenkytkentää ei ollut vaan aikajälleenkytkentä tuli heti suoraan jo salamaniskun seurauksena.
Jenkeissä saa tosiaan valokaaret surrrata ihan huolella ennen kuin mitään reagointia asiaan tapahtuu. Siellä tosin maasulun havaitsemista vaikeuttaa käytäntö, jossa jakelumuuntajat ovat yksivaiheisia ja paluujohtimena toimii maaperä, eli keskijänniteverkossa on tavallaan aina maasulku päällä.
01.01.2018 16:22
<qwerty1>
Yhdysvallat on ainakin minun mielestä ihan "kehitysmaa" sähköverkkojen laatutasossa. Avojohtoja on todella paljon ihan kaupunkialueillakin, linjat ja pylväät käytetään ihan loppuun ja korjataan vasta sitten kun jossain pamahtaa. Videoita sähköpaloista ym. katsoessa olen ymmärtänyt että yhdysvalloissa ei kuluttajamuuntajan pienjännitelähdöissä olisi sulakkeita. Jokaisella muuntajalla olisi ensiöpuolella sj-sulake mutta toisiopuolella pj-lähdöissä ei olisi ollenkaan sulakkeita. En tiedä mitä tuolla on haettu, jos vaikka talon liittymisjohto menee oikosulkuun niin käytännössä oikosulku/valokaari palaa niin kauan kunnes muuntaja posahtaa tai kaapeli palaa poikki. Tuossa vielä video mitä tarkoitan:
https://www.youtube.com/watch?v=4nLcjDmGr6g
01.01.2018 19:04
<muhentaja>
Tämäkin vielä noissa jenkkien jakelujärjestelmissä. Eipä kovin montaa metriä meillä päin jakelumuuntajalta ensimmäiselle Enstolle maaseudullakaan ole. Jossain päin taitaa olla vielä niitä ampiaispesällä varustettuja puukaappejakin tallella.
01.01.2018 19:21
<muhentaja>
Briteissä kanssa sitten on noita yksivaiheisia ampeereja-rittää-naapurillekin jakelujärjestelmiä. Esimerkkinä suihkun läpivirtauskuumennin, varaaja on täysin tuntematon käsite. 10kW+ 230V yksivaihesyötöllä niin alkaa virta maistumaan. Toimiihan se hyvin maakaasulla mutta sähköllä onkin sitten aivan eri asia.
01.01.2018 23:07
<TA>
Tuo maa paluujohtimena (SWER) järjestelmä ei tietääkseni ole juurikaan tai lainkaan käytössä Yhdysvalloissa. Amerikkalaisessa keskijänniteverkossa sen sijaan käytetään nollajohdinta, joka on useasti paikkaa vielä maadoitettu. KJ-johdot voivat olla 1-, 2- tai 3-vaiheisia, ja näissä kaikissa on siis nollajohdin vaihejohtimien lisäksi. Sulakkeita käytetään jakelumuuntajien suojauksen lisäksi myös haarajohtojen suojaamiseen. Perustuu siihen, että yksivaiheinenkin maasulku voi aiheuttaa melkoisen vikavirran, maadoitustavasta johtuen.
Mutta kyllähän ne amerikkalaisten jakeluverkot melko antiikkisilta vaikuttavat, jo pylväsrakenteiden mekaaninen kestävyys epäilyttää. Ihan mielenkiintoistahan on niihin perehtyä , mutta en kyllä keksi, että mitä teknisiä ideoita tai valintoja sieltä kannattaisi Suomeen tuoda.
02.01.2018 00:10
<hartsa>
Ehkäpä niin päin suomen viedä teknistä tietoa jenkkeihin passin johdot yms muut hilppeet ;)
02.01.2018 12:21
<TA>
Niinno, onko nämä suomalaiset PAS-johdot tai vaikkapa 1000V verkot nyt mitään parhaita keksintöjä nekään :)
Taisin muotoilla muutenkin vähän tyhmästi kommenttini. Lähinnä mietin amerikkalaisen ja suomalaisen/eurooppalaisen jakelujärjestemän eroja yleisemmällä tasolla (jännitetasot, kolmivaihesähkö pj-tasolle asti, maadoitustavat jne), jossa mielestäni meillä on onnistuttu paremmin.
Toisaalta vaikkapa AMKA on taidettu kehittää amerikkalaisen esikuvan pohjalta, ja oli pitkä kehitysaskel vanhaan avojohtoon verrattuna...
15.01.2018 16:01
<Jouko>
Sähkölinjat latvustojen yläpuolelle
Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa lumen sähkölinjoille kaatamat puut ovat aiheuttaneet pitkiä sähkökatkoja. Tämän vuoksi sähkölinjat on varustettava jatkoilla puiden latvuston yläpuolelle.
Puiset linjatolpat voidaan helposti ja taloudellisesti jatkaa kevytrakenteisilla lasikuitu- tai kevytmetallijatkoilla. Teleskooppisysteemillä nostetaan linjat jatkotolppien avulla pari metriä ylemmäksi. Ja kas, ongelmia ei enää ole.
Näin tehden turvataan sähkön saatavuus edullisesti kaikille. On käsittämätöntä, että maamme sähkölinjoja ei ole mitenkään suojattu sääilmiöiltä.
Talvet lauhtuvat ja lumimäärät kasvavat, jolloin kuormitus puille ja sähkölinjoille on toistuva ongelma. Linjat on nostettava ylemmäksi läpi Suomen, näin turvataan sähkövarmuus ja voidaan keskittyä muihin mahdollisesti uhkaaviin poikkeusoloihin.
Varavoiman on oltava kunnossa myös teleoperaattoreilla mahdollisten sähköverkko-ongelmien vuoksi.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.220651 Lukijalta 12.01.2018
