04.02.2011 03:15
<Mikko Koho>
Jos kiinnostaa mitä entisellä Finnish Chemicalssilla, nyk. Kemira, Joutsenossa tehdään niin laitan pari linkkiä. Nämä eivät toki ole kyseisestä laitoksesta mutta antavat osviittaa mitä sisällä voi olla. Laitan linkit sekä kiireisille että vähemmän kiireisille.
Tuossa näkee miten kloori, josta nykyään suurinosa vedyn kanssa poltetaan suolahapoksi, syntyy. Nesteklooria toki pakataan pulloihin ja tynnyreihin mutta käsittääkseni säiliökuljetukset ovat loppuneet (onneksi) aikaa sitten.
http://www.eurochlor.org/animations/membrane-cell.asp Membraanitekniikka on todella modernia. Joutsenon laitos on vuodelta 1984 mutta silti tekniikan etukärjessä. Euroopan klooriteollisuus, joka käyttää suurimmilta osin elohopeaa, on päättänyt lopettaa elohopean käytön pikapuolin ja on suoraan sanottuna kusessa sen kanssa että saavat homman vastuullisesti tehtyä. Jenkkilässä käytetään pääasiassa diafragmamenetelmää mutta siellä ongelmana on elohopean sijaan asbesti. Osa kloorista tehdään hypokloriitiksi siten että ajetaan klooria lipeään. Periaatteessa tuloksena pitäisi olla lähtöainetta eli suolaa mutta kun prosessia seuraa tarkasti niin reaktio jää puolitiehen ja lopputulos on toivottu.
Lisäksi tehdas tekee kloraattia, kloraattitehdas on startannut muistaakseni 1977. Siinä homma on yksinkertaisempi. Periaatteessa ajetaan sähkö suoraan yksinkertaisessa kennossa suolaliuoksen läpi jolloin vety poistuu ja reaktion lopputulos on kloraattia joka joko kuivataan tai myydään liuoksena. Toki prosessi on huomattavasti monimutkaisempi mitä tässä on mahdollista kertoa.
Jos kiinnostaa enemmän niin tässä luettavana BAT (Best Available Technology) asiakirja:
ftp://ftp.jrc.es/pub/eippcb/doc/cak_bref_1201.pdf
Laitoksen ympäristölupa:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=12799&lan=fi
Ja muutos siihen, ylijäämävety ajetaan nykyisin ilmakehän sijaan suurimmilta osin voimalalle jolloin saadaan sähköä ja prosessin höyry:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=24550&lan=fi
En tiedä olivatko Kemira ja Finnish Chemicals tuon Siilinjärven kuvan ottamisen aikaan yhdessä mutta joidenkin firmojen, kuten FC:n, nuiva kanta kuvaamiseen tulee hyvin esille firman historiassa. Aikoinaan Euroopassa oli kloorikartelli, eli kloorimarkkinat oli hyvin tiukkaan jaettu muutaman firman kesken. Suomen klooriteollisuutta aloitettaessa tuli sota siitä että kuka ottaa markkinat. Toimijoita taisi olla ainakin Solvay, IG Farben ja ICI. Lopulta saivat sopimuksen jossa pari firmaa tekivät yhteisyrityksen. Sitten tuli vääntö siitä millä tekniikalla laitos tehdään. Lopputulos oli se että vaikka yritys oli yhteinen niin toisen firman ihmisillä ei ollut mitään asiaa laitoksen prosessitiloihin, niin salaista naapurin tekniikka oli. Sen jälkeen ongelmaksi tuli Kuusankosken klooritehdas. Sen saivat painostettua niin että tekevät omat kloorit ja hyvin rajoitetusti myyvät ulos mutta eivät rupea kilpailemaan FC:n kanssa. Oulun tarinaa en tiedä. Vielä nykyäänkin yhteistyötä kyllä tehdään paljon mutta silti oman reviirin vahtiminen on tiukkaa.