25.04.2006 16:49 <Joni> Noita ei muuten usein näe missään. Tai ainakaan minä en ole nähnyt?

01.10.2006 18:40 <Topias> Ei välttämättä kummoisia valokaaria: noita ei yleensä käytetä kuormanerottimina, vaan ne avataan virrattomina. Loisvirtaa saattaa olla olla ja se aiheuttaa kyllä komeat ketunhännät joskus. Taitaa muuten olla olla ihan turvamääräyksissä, että pitää pystyä optisesti havaitsemaan onko erotin auki.

30.03.2007 16:29 <MV> Huh, jos tuo irroitetaan kuormallisena tai kytketään. Kyllä romua tulee päälle, kiskot ja erotin räjähtää. Tämäkin erotin muuten samanlainen kun muutkin tartuntaerottimet, sen verran vanhan mallinen, -50 ja 60 luvun vaihteesta. Muistaakseni hyvinkäällä on näitä samoja erottimia käytössä. Uudemmat on rakenteeltaan kevyempiä. Tehty vaan järeän näköiseksi ja kestämään. Muuten loisvirta ei tee niitä ketunhäntiä vaan ylijännite, jota tulee pitkiltä siirtomatkoilta maakapasitanssista, jännitettä voi olla reippaasti 500 kv joka putoa sinne 400kv kun kuorma kytketään. Erotinta käytetään sen takia, riittävä nähdä optisesti että virrattoman ja virallisen potentiaalin välillä riittävä erotusväli. Pienjännite puolella hyvä esim. tulppa ja kahvasulake tästä.

17.04.2007 18:35 <P. Ylväs> Minä ymmärrän asian niin, että kytkettäessä tyhjäkäyvä jännitteinen johto jännitteiseen kiskoon, ferranti-ilmiön aiheuttama ylijännite ja sitä kautta erottimen yli oleva jännite aiheuttaa ne ketunhännät. Erotettaessa taasen tyhjäkäyvä säteettäinen johto, mahdolliset kipinät tulee juuri maa- ja keskinäiskapasitansseista johtuvasta loisvirrasta. Eikös nimenomaan siellä tyhjäkäyvän johdon avoimessa päässä ole se suurempi jännite kuin alkupäässä?

21.04.2007 00:34 <MV> Aivan päivän selvä tilanne mitä tapahtuu tyhjän käymän johdon päässä, jännite nousee.. Kyllä minusta vielä 200 erotin vielä parempi katsottava, se on KUIN kuormallisena olis kytketty. Valokaari syttyy pitkän matkan päästä. Mutta olen joskus pimeinä syksyiltoina nähnyt mitä tapahtunut 200 vaihekiskojen välissä, sinisen välähdyksen ja samalla aseman 220/110 muuntajat inahtanut hetkellisestä vaihesulusta mutta ei silti tullut pikajälleen kytkentää. Hyvä kysymys mitä silti tapahtui, asema oli tämä jämsän sähköasema jossa muutenkin jo 240,5kv tasolla jännitteet. Eli taas vois tässä tässä yhteydessä taas puhua yliaalloista/ suurtaajuushäiriöstä mitä tapahtuu sähköasemalla kun joku lähtö kytketään pois ja päälle. Otetaan oskilloskooppikuva ja todetaan mitä tapahtuu hetkellisesti verkon tajuudelle vaikka ns. hetkellisesti. Se ei ole siniaaltoa silloin vaan aivan jotain muuta. Sen jo kuulee jo aseman muuntajasta mitä tapahtuu kun se ei käy normaalisti hetken vaan yrittää sopeutua kytkentä taajuuteen. Lopulta taas päästään siihen lois-sähköön joka hiertää ajatuksissa. Mutta kytkettäessä hetkelliset häiriöt ei ole vakavia, joten lopulta voidaan puhua ylijännitteistä mutta joskus magnetismilla tai indosoituvalla jänniteellä erottimissa ja katkaisijoissa aiheuttaa muita vaaratilanteita (ne on vakavia), jopa 400 kv lähdöissä ollut vikoja jolloin vaiheiden väliin on indosoitunut 6 metrin matkalle (10cm paksu) valokaari, jos ei sitä voitu katkaista linjan toisesta päästä, se olisi tuhoutunut kiskoja myöten kaikki siitä kohdalta. Pikkarilassa on tapahtunut näin. Siitä olis hyvä kysyä mikä oli siinä tapahtumassa oli taajuus silloin. Kysymys lopuksi, kumpi jännite on helpompi katkaista, vaihto tai tasasähkö? Vihje, oskilloskooppikuva.

24.04.2007 09:40 <Sähkäri> Vaihtovirta on pääsääntöisesti selvästi helpompi katkaistava kuin vaihtovirta johtuen juuri Laten mainitsemasta seikasta eli tasavirralla ei löydy virran nollakohtaa, jossa katkaisu helpoiten onnistuu. Tästä syystä saman virta-arvon DC-kytkinlaitteet ovat jo fyysisiltä mitoiltaan usein AC-laitteita kookkaampia, vrt esim. autoissa käytettävät kytkimet, releet yms. Suurjännitteisessä DC siirrossa ei yleensä edes pyritä katkaisemaan virtaa DC-puolelta vaan esim. invertteri/konvertterilaitosten jälkeisellä AC puolella (esim. Rauman DC yhteys -> ei katkaisijaa DC puolella).
Vaihtovirran katkaisussakin on omat ominaispiirteensä. AC katkaisu voidaan jaotella kolmeen: induktiivisen virran katkaisu, kapasitiivisen virran katkaisu ja kuormitusvirran katkaisu. Erona näillä katkaisutapahtumilla on palaava transienttijännite katkaisupäiden yli. Virtahan katkeaa virran nollakohdassa, mutta puhtaasti kapasitiivisessa tai induktiivisessa järjestelmässä jännite on huippuarvossaan virran nollakohdassa. Tämä reaktiivisen virran katkaisu ja suuri palaava transienttijännite saattaa aiheuttaa katkaisupäiden valokaaren uudelleen syttymisen ja virran ja jännitten vaiheerosta johtuen koko katkaisutapahtuma on erilainen ja poikkeaa kuormitusvirtatapauksesta. Kuormitusvirtatapauksessa järjestelmän resistiivinen komponentti ja huomattavasti verkon reaktiivista komponenttia suurempi. Miltei puhdas kapasitiivinen katkaisu suurjännitteellä tulee vastaan esim. kondensaattoripariston kytkentätilanteessa.