<< ^ >>

Turun paikallisen skeittihallin edustalla tiivistyy muun muassa hitsauksessa tarvittavien ilmakaasujen, ja vaikkapa nyt korona-aikana vielä entistäkin tärkeämmän lääkkeellisen hapen, tarina yhteen ainoaan kuvaan. Oikealla olevasta seinästä ja sen eristimistä näkee muuntamon, jolla syötettiin valmistusprosessin käyttövoima, ja raaka-aineena on yksinkertaisesti ulkoilma. Kryogeenisen ilmantislauksen periaate erittäin paljon yksinkertaistettuna on se, että valmistetaan erittäin puhdasta paineilmaa, jota jäähdytetään puristus-jäähdytys-paineenalennussyklillä niin pitkään, että ilma osin nesteytyy, ja tislaamalla erotetaan kaasut toisistaan. Argonin puhdistamiseksi tarvitaan useissa laitoksissa lisäksi vetykäsittely, mutta uudemmat pärjäävät jo ilman vetyä, koska tislausta on saatu kehitettyä.
Prosessi on perusperiaatteeltaan yksinkertainen, mutta esimerkiksi hakukoneella löytyvät prosessikaaviot näyttävät usein kaikkea muuta kuin yksinkertaisilta. Lisäksi sähköä kuluu todella paljon kun ilma pitää saada jäähdytettyä lämpötila-alueelle -170°C - -200°C. Tämän takia on kehitetty muita tekniikoita (molekyyliseula, membraani), joilla saadaan erotus tehtyä helpommin varsinkin, jos ei tarvita niin hyvää puhtautta.
Tämä laitos on ilmeisesti ollut toiminnassa 1979-199x. Prosessilaitteisto lienee muuten purettu pois, mutta rakenteeltaan termospulloa muistuttavia säiliöitä jäi paikalleen. Merkinnöistä päätellen nestemäisellä typelle (LIN) on ollut 500m³ säiliö, nestemäiselle hapelle (LOX) on ollut 1000m³ säiliö ja välissä lienevät olleet nestemäisen argonin (LAR) 228m³ säiliö(t). Vuodelta 1979. Turku, Ruissalontie 06.09.2020
Kuvaaja: Mikko Koho