<< ^ >>

Dsc00393.jpg

Ryhmäkeskuksen kansi jääkaapin ovesta.
Ryhmäkeskus sijaitsee 1,5 metrin päässä hellistä jolla kiinteistön lämmitys hoidetaan.
Samalla tavoin kun jääkaapin ovi eristää kylmän sisäänsä se eristää myös lämpöä johtumasta sisään. Tunnustan ihan itse tämän tähän asentaneeni. Tuosta pitää vielä alaosasta eristettä yleiskoneella leikata pois jolloin kansi sulkeutuu. Vuodelta 2019. Jossain. 11.01.2019
Kuvaaja: Marko Vanhanen

29.01.2019 20:06 <Make> Ompa siinä keksintö... Laukeaako automaatit sitten turhaan lämmöstä vai miksi pitää eristää?
Näkyy olevan Moellerin kojeet, joista osa vaihdettu uudempiin Eaton- nimisiin. Myös GE:n kytkimet, OBO:n ylijännitesuoja ja Entes MCB-50- kello näyttäisi olevan. Mikä tuo pääsulake on? Ei kai tuo keskus ole yksivaiheinen?
30.01.2019 06:29 <RicuP. > Kyllähän tuo yksivaiheiselta näyttää, mutta liedellä näkyy kuitenkin olevan 3x 16A, eli nyt tuolla lieden nolla johtoon voi vaikuttaa periaatteessa 48A virta, tosin pääsulake pamahtaa nyt ensin eli virtaa voi vetää vapaasti sieltä se reippaat 25A, mikä on sekin aivan liikaa normaalille 2,5mm johdolle.
Pitäisi olla lieden sulake yksivaiheliittymissä 1x 20A ja johdotus 4-6mm.
Tuon automaatin käyttö pääsulakkeena on kielletty, koska sen katkaisukyky ei välttämättä riitä, eikä saada näkyvää > 3mm erotusta. Toisaalta sulla on varmaan 25A sulake jo mittauskeskuksessa, eli tuo on muutenkin turha, koska yleensä sulake palaa aikaisemmin, kuin automaatti laukeaa. Hyvä, että vikavirtoja kuitenkin piisaa.
30.01.2019 17:38 <Marko Vanhanen> Vastaus <RicuP.> nimimerkkiselle käyttäjälle.
Sähköliedelle menee MMJ 5x6mm² eikä 2.5mm², mittakeskuksessa on vain 16A Gg päävaroke joten 25A pääsulake on turha. Lieden liitäntäjohto H07RN-F VSEN 5X2,5 1,5M pituinen.
En kolmen vuoden aikana havainnut ryhmäkeskuksen altistuvan haitalliselle lämmölle, ehkä katonrajassa on voinut kuumempikin olla jossa on erillinen kytkentätila eikä moduuleja.
Tämä ryhmäkeskus on erittäin hyvä, nyt se on kalustettu täyteen.
Kiitän huomiostanne riittävästä erotusilmavälistä pääsulakkeessa.
30.01.2019 21:00 <Make> Joskus on laitettu monimittarikeskukseen automaatit asuntojen pääsulakkeiksi. Hyvin harvinaista on. Mittarin jännitesulakkeina niitä enemmän on.
Välillä kun halutaan, että keskuksen voi myöhemmin vaihtaa kolmevaiheiseksi, ei se ole aina kovin helppoa. Ainakin, jos on kolmevaihe vikavirtoja, ne pitää johdottaa uusiksi.

Kuvassa on komeat merkintäkilvet, liekö kuvaajan tekemät. Riviliittimet asunnon keskuksessa on jo melkoista hienostelua. Lienee todella vanha talo, jos on 16A pääsulake...
01.02.2019 19:28 <RicuP. > Perus sääntöhän on, että johdin mitoitetaan sulakkeen mukaan, eli 1,5/ 10A, 2.5/ 16A, 4/ 20A, 6/ 25A, eikä poikkipintaa välillä saisi muuttaa ilman että välissä on vastaava sulake. Eihän tuosta mitään vaaraa synny, jos pääsulake on 16A, mutta ei nuo automaatit koskaan tuossa laukea.
Keskushan tuskin lämpenee, jos liittimet on kireällä, mutta kumikaapeli lämpenee, jos liedessä on kovat tehot käytössä ja tuo pääsulakehan ei kestä edes koko lieden kuormaa.

Nousujohto ja pääsulake voisi uusia 6mm/ 25A versioon, kun kuitenkin vissiin 25A 1~ liittymästä maksetaan. Lisäksi 16A gG nalli laskee oikosulkuvirtoja turhaan alas.

Olet vissiin nuo automaatit, tai stotsit ja vikikset kierrättänyt jostain. Uutena tuo keskus tuolla kokoonpanolla olisi järjettömän arvokas kotikäyttöön. Mulla on jonkin verran purettuja lähes uuden veroisia sähkökamoja vaikka ja kuinka, joita näihin omiin hommiin olen jemmannut.
01.02.2019 21:56 <J.P> Johdonsuojien katkaisukyky riittää varmasti suurimmassa osaa tapauksista, ongelmana päinvastoin liian pienet oikosulkuvirrat esim. PKS:n mukaan:

https://www.pks.fi/c/document_library/get_file?uuid=fe1a8dd5-a4b2-4daf-9d5e-b6cf92038489&groupId=10427

"
Johdonsuojakatkaisijaa emme hyväksy päävarokkeeksi selektiivisyysongelmien ja maaseutuverkon rajallisten oikosulkuvirtojen takia.
"
02.02.2019 21:41 <Make> Jostain syystä keskuksiin halutaan yleensä C- käyrän automaatit, vaikka vaativat kovat oikosulkuvirrat. Tiedä sitten, vaihdetaanko niitä työmaalla kuinka paljon vaikka B-käyrään.
03.02.2019 00:46 <Välikytkin> Merkinnöistä päätellen on kakkostyypin ylijännitesuojallekin löydetty aivan uusi liitäntäpaikka. Olisikohan herralla kuvia keskuksen sisäpuolelta?
03.02.2019 17:46 <Make> Katselin myös, että suoja on aika ovelasti kytketty. Miksi kellari ja sauna tarvitsevat erityisesti suojausta?
04.02.2019 18:19 <Keijo> Eräässä elintarviketehtaassa piti vaihtaa useita b-käyrän johdonsuojia c-käyrille laitteiden käynnistysvirtapiikkien takia.
04.02.2019 18:24 <Keijo> Lisäksi en tiedä miten muilla verkkoyhtiöillä on vaatimukset, mutta ainakin savon voima on monesti vaatinut maaseudulla, että liittymiskaapeli pitää asentaa talon sisällä palonkestävästi pääsulakkeille asti. Tämä sen takia, että sähköverkon puoli on vain oikosulkusuojattu eli talon sisällä joutuu putkittamaan syöttökaapelin alumiini- tai teräsputkella.
05.02.2019 00:08 <J.P> Palosuojaus vaatimus riippuu siitä mikä on verkon sulakkeitten max paloaika, nykymääräysten mukaisessa uudessa verkossa (alle 5s) ei tarvitse olla palosuojattu, eli oikosulkuvirran suuruudesta suhteessa sulakekokoon kyse tässäkin.
05.02.2019 01:40 <Keijo> Näinhän se on. Ainakin pohjois-savossa on vielä paljon maaseudulla vanhoja 60-luvun pienjänniteavojohtoja, joissa saattaa pituutta olla 0,5-1km. Oikosulkuvirrat jää monesti kuluttajan päässä alle 200A, ja johtoa suojaa vain linjan alkupäässä olevat kahvasulakkeet (yleensä 35-63A). Tulipa joskus mitattua eräällä kesämökillä pääkeskuksella vain reilu 180A oikosulkuvirta. Mökki oli pitkän amka-linjan päässä ja ei ollut kaapelikaan kovin paksun oloista.
05.02.2019 11:14 <J.P> 180 ampeeriahan on vielä kohtuu hyvä ja on nykystandardin minimi uudisasennuksissakin toisarvoisissa kohteissa (- muissa väh. 250A)
Mutta sitten kun linjoilta löytyy vielä nykyäänkin 35 tai jopa 25A välisulakkeita niin voikin laskea mitä luokkaa oikosulkuvirta on linjan päässä kun vanhojen määräysten mukaan alle 63A sulakkeella vrran oltava 2,5 kertaa sulakkeen koko ja tätä isommilla 3 kertaa...
05.02.2019 21:34 <Make> Käynnistysvirrat on myös oma lukunsa automaattien kanssa. Kuinkahan käy, kun 35A tulppasulakkeiden tilalle tuli C32 automaatit suorassa moottorilähdössä.
Tulppasulakkeet ovat vielä kova sana tietyissä paikoissa. Teollisuuden ja vastaaviin keskuksiin niitä laitetaan säännöllisesti.

Tuon palosuojauksen takia siis vanhojen keskusten syöttökaapeli näkyy olevan usein rautaputken sisällä.
19.07.2019 16:45 <qwerty1> Eilen tuli vastaan vähän erikoisempi "vika". Enston käyttämätön 3-vaihe 30mA vikuri toimii vähän erikoisesti: asennustesterillä mitatessa laukaisuaika ja -virta on 0,0ms ja 0,0mA. Laukaisuvirtahan on lähes aina 18-30mA ja testeissä pieni viive nousevalla virralla testatessa. Kyseinen vikuri laukeaa heti kun testinappia painaa, sukotesterillä laukeaa normaalisti, testinappi myös ok. Vikuri on johdotettu oikein ja nolla on myös oikein molemmin puolin. Onkohan vikuri jotenkin viallinen vai mistähän tuo voisi johtua? Vikurin perässä 2kpl 3-vaihe pistorasiaryhmää ja näissä on normaaleja 1-vaihe schukoja eri vaiheille kytkettynä. Sirkkeli kuitenkin toimii ihan normaalisti kun testasin eli ei lauo vikuria. Asennustesteri on myös ehjä, toisessa paikassa testattuna näyttää laukaisuajan ja virran normaalisti.
19.07.2019 21:17 <Make> Meiltäkin on joskus kysytty Schneiderin vikavirtojen kanssa jotakin, että oikosulkuvirta on liian pieni sen jälkeen mitattuna. Ei vaan ole koskaan kunnolla selvinnyt, mistä on kyse.
22.07.2020 20:57 <Make> Tuota Snaikun vikavirtajuttua on kysytty meiltä jo aika usein. Kuulemma ne pitää mitata jollain eri asetuksella kuin yleensä. Jotenkin näin Schneider on vastannut.
22.07.2020 22:45 <Koomikko> Noista oikosulkuvirroista tuli mieleen sattumus yhdeltä mökiltä. Kyseessä on kylän perillä oleva muista erillään oleva vanha mökki, sähkölinja päivitetty yksivaiheisesta avolinjasta kolmivaiheiseksi AMKAksi 1980-luvun alkupuolella. Viimeisestä pylväästä maakaapelilla keskukselle jonka vieressä pistorasiat. 32 A:n pistorasiasta noin kahdenkymmenen metrin jatkojohto 10 neliöistä kaapelia, tämän jatkona noin kolmenkymmenen metrin 4 neliöinen toinen jatkojohto. Johdon päässä pöytäsirkkeli tehoa reilu kilowattia jolla sahailtiin tiloja. Yhdellä kertaa nappulasta päälle painaessa kone ei lähtenyt käyntiin vain jurisi, yksi vaihe puuttuu. Varmuudeksi uusi painallus vain kontaktorin napsahdus. Kolmannella yrittämällä ei tapahtunut yhtään mitään, palaneen kumin käry vain tuntui ja ohuempi jatkojohto oli koko matkalta polttavan kuuma. Lähemmissä tutkimuksissa selvisi, jatkojohdon johtimien sulaneen pieniksi pätkiksi melkein koko matkalta. Pistorasiaa suojaavat 20 A:n sulakkeet kaikki kunnossa, myöhemmin mitattu liittymän oikosulkuvirraksi keskuksella 125 A.
22.07.2020 22:48 <Koomikko> Rimoja sahattiin eikä tiloja.
23.07.2020 04:55 <muhentaja> Jokseenkin tuolla tavalla kypsähtäneen kolmivaiheroikan olen kerran nähnyt. Häkkikiäämimoottorilla käsittääkseni, sikäli jos sellainen on tuossa sirkkelissä ollut, on taipumus alkaa ottaa ylivirtaa jos roikan vastus aiheuttaa alijännitettä, ja sitten kypsyy joko roikka tai moottori.
23.07.2020 09:53 <Koomikko> Se jäi vielä pois että, sirkkelin liitosjohtona pari metrinen puolentoista neliön kaapeli ei lämmennyt eikä moottori.
23.07.2020 10:03 <Koomikko> Nykyään linja on noin kilometrin ja vedetty suoraan muuntajalta jossa 35 A:n sulakkeet. Mikä on mahtanut olla oikosulkuvirta aikanaan milloin koko verkko oli avolinjaa ja muuntaja noin kahden ja puolen kilometrin päässä.
23.07.2020 21:59 <muhentaja> Tuo 2.5km on käsittääkseni ollut aika pitkä matka 400V verkolle, saattanut jännite hieman "niiata" kun linjan päässä on jotain vähän isompaa rautaa laitettu tulille.
23.07.2020 22:29 <Mikko Koho> Tuo 2.5km kuulostaa aika pitkälle kun jossain oli muistaakseni kilometrin linja ja sekin oli olevinaan pitkä 400V jännitteelle.
24.07.2020 02:30 <Jouko> Jonkun verkkoyhtiön sivuilla luki että nykyään 800m olisi maksimi etäisyys muuntajasta asiakasliittymään.
35A sulakkeita kohtaa harvemmin, olisiko 25A pienimmät näkemäni Amka-lähdössä.
24.07.2020 19:40 <Keijo> Juuri alkuviikolla ihmettelin tuota kun ahlsellin omaa tuotantoa olevassa a-collection mittauskeskuksessa vikavirtasuojan jälkeiset oikosulkuvirrat oli paljon pienempiä kuin ilman vikuria olevissa. Esim. noin 12m pitkässä 2,5mm2 pistorasiaryhmäjohdossa oli pienempi oikosulkuvirta kuin 20m pitkässä 1,5mm2 vanhassa valoryhmässä. Keskuksessa juuri schneiderin vikurit ja johdonsuojat. Mutta mittausarvot siitä huolimatta oli hyväksyttävät, mittalaitteena amprobe telaris proinstall 100.
24.07.2020 21:00 <Make> Oliko oikosulkuvirta jäänyt jossain jopa liian pieneksi, mutta juuri tuosta on kyse. Alkuun vikavirtoja vaihdettiin muutama takuuseen, ennen kuin asia selvisi. En vaan muista, mitä asetusta piti muuttaa.
25.07.2020 08:22 <Keijo> Kyseisessä testerissä on muistaakseni kaksi mittausaluetta oikosulkuvirran mittaukseen, toinen on niistä on no trip- toiminnolla eli ei laukaise vikavirtasuojaa testauksen aikana. Toinen on taas pikatestaus mutta se ei sovellu vikavirtasuojattuihin ryhmäjohtoihin, kun se laukaisee vikurin.
25.07.2020 20:41 <topiax> Kuva: https://www.dropbox.com/s/e939gqg78zxceui/kaapeli.png?dl=0

Riittääkö oikosulkuvirta? Voiko nollapotentiaali kasvaa vaarallisen suureksi, kun potentiaalintasausta ei ole kaapelin toisessa (järven puoleisessa) päässä?

Kartalla näkyvästä autotallista on vedetty 4x2.5 maakaapeli 100 m tanssilavalle, missä 250/400 V pistorasia. Talvella siitä otetaan tilapäisesti vielä jatkoroikilla n. 80 m jäälle, siellä pidettävän yleisötilaisuuden tarpeisiin (kahvinkeitin, PA-laitteet, kioskin lämmitys).

Minusta vaikuttaa kerrassaan hirvittäviltä virityksiltä, mutta mitään ei ole pahempaa sattunut. Voiko talviolosuhteissa jäällä olla sähköiskun vaaraa tuollaisen ketjutuksen päässä n. 25 A nimelliskuormalla?
25.07.2020 22:07 <Make> No on pitkät ja ohuet kaapelit. Tuskin on oikosulkuvirta kovin iso noiden johtojen perässä.
25.07.2020 23:55 <J.P> Jos oikosulkuvirrat kiinnostaa niin netistä löytyy laskureita joilla voi kokeilla minkälaisia virtoja eri johtopituuksilla/poikkipinnoilla saatavilla.

Esim:
https://sites.google.com/site/sahkoapaja/laskentataulukot/johto14
26.07.2020 08:19 <Keijo> Paljonko lie oikosulkuvirta kyseisen maakaapelin alkupäässä autotallissa? 100m on jo itsessään aika pitkä matka 2,5mm2 kaapelille, lisäksi jos vielä tulee 80m jatkoroikkia perään. Tuleehan tuossa varmaan jo aikamoinen jännitteen alenema loppupäähän. Toivottavasti löytyy edes vikavirtasuojaus henkilöturvallisuuden kannalta. Vikurilla ainakin toteutuu nopea poiskytkentä L-PE välisessä vikatilanteessa mutta se ei tietenkään auta L-N välisessä ylikuormitus- tai oikosulkutilanteessa. Työmailla on monesti nähty pitkiä jatkoroikkia sulaineina tai kauttaaltaan tulikuumina. Esim. jos alkupäässä on B16 johdonsuojat niin vaaditaan väh. mitattu 100A oikosulkuvirta 0,4s poiskytkentä aikaan. Liekö kyseinen viritys jonkun maallikon tekemä? Yleensä näissä virityksissä on joko kyse rahasta (ei kehtaa ostaa tarpeeksi paksua kaapelia) tai sitten tietämättömyydestä. Ensiapuna voisi tietysti laittaa 30mA vikurin kaapeliin jos sitä ei vielä ole ja lisäksi tehdä järven puoleiseen päähän lisämaadoitusta esim. parilla maadoitussauvalla.

Noin kuukausi takaperin tuli mitattua eräällä kesämökillä rantasaunan pistorasiasta 52A oikosulkuvirta. Alkupäässä 10A tulppasulake 16A pohjassa, maakaapelina vanha mcmk 1x2,5+2,5. Kyseinen asennus isohkon vieläkin pystyssä olevan sähköfirman tekele vuodelta 1984.
26.07.2020 08:56 <topiax> Viritys on varmaan maallikoiden aivoriihen ideoima, joskin kytkennät on tehnyt sähköasentaja. Itse haluaisin pysyä erossa tuollaisten viritelmien käytöstä.
26.07.2020 17:59 <Mikko Koho> Tässä haastattelussa on sivuttu näitä tapahtumien virityksiä.

https://www.sahkoala.fi/ammattilaiset/artikkelit/yritys/fi_FI/rokkifestarien_sahkoisimmat_tyypit/

© Janne Määttä 2004-2017