10.03.2018 22:39
<Make>
Keravalla on vähän vastaava, jota käytetään puhelimella. En nyt muista, minkä niminen. Pistorasiat näyttävät ”työmaa” mallisilta, mutta taitavat olla vähän isommat ja enemmän nastoja.
11.03.2018 10:11
<RicuP. >
Pitääkö tuossa nyt olla sitten oma -2 päinen johto mukana? Noitakin pistokkeita on Suomessa käytössä ainakin kolmea mallia. Eurooppalaisissa autoissa Mennekes tulppa (Type 2) ja japseilla ja jenkeillä type 1, jonka nimeä en nyt muista. Sitten on vielä DC tulppa.
Tolppa taitaa olla Garon tekemä. Täälläpäin on käytössä lähinnä Enston ja ABB:n tolppia. ABB on semmoinen kaappi, jossa kai myös DC lataus. Ensto taas ovaalin muotoinen pylväs.
11.03.2018 21:42
<Make>
Siltä näyttää, että oma johto tarvitaan.
Keravan malli on kai Ensto, kun on ovaalin mallinen ja musta pömpeli.
12.03.2018 17:50
<RicuP. >
Johtojakin pyörii sitten takakontissa, kun on ensin se suko -johto ja sitten tuo "täysvirta" johto. Onpa hienoa..
Voisihan noita pömpeleitä käydä kuvailemassa. Ei ole tullut tutkittua niitä tarkemmin.
12.03.2018 22:09
<Make>
Niin kai sitten, ei ole sähköautoista kokemusta. Jossain tolpissa kun on johto, se kai käy taas suoraan autoon?
Keravalla on ainakin neljä latauspistettä.
08.12.2019 11:06
<muhentaja>
Litiumionipatteri on kieltämättä viheliäinen kun se ottaa tulta. Mutta niin se taitaa olla myös pari korkeapaineista kaasupulloa (maa/biokaasu kun ei nesteydy vastaavasti kuin kuin propaani/butaani) takakontissa.
08.12.2019 13:31
<Mikko Koho>
Muistaakseni Helsingin Kampinkeskuksessa kiellettiin maakaasubussien ajo juuri paloturvallisuussyistä.
Maakaasussa on sentään se hyvä puoli, että ilmaa kevyempänä se tuulettuu pois. Nestekaasu ilmaa raskaampana on vähemmän kellariyhteensopivaa. Mahdollisesti olen nähnyt videon, jossa nestekaasupullon sisältävä matkailuauto palaa, ja varoventtiili puskee kaasua ulos. Jo pelkästään auton muovi-, uretaani- ja muissa rakenteissa on aika uskomaton paloteho.
08.12.2019 16:04
<muhentaja>
Maakaasu tai biokaasu tarvitsee muistaakseni semmosen noin -194 asteen lämpötilan että alkaa nesteytyä, tai sitten paineen joka on jossain naurettavan ja järjettömän välilä. Nestekaasu on nimensä mukaista, eli noin 10bar paineessa se jo alkaa pysyä nesteenä huoneenlämpötilassa, mutta maa/biokaasu ei toimi samoin. Toinen vaihtoehto saada pönttöön järkevä määrä maa/biokaasua on sitten aivan tolkuton paine.
08.12.2019 19:43
<Joku>
Kylmälaitteiden paloteho varmaankin johtuu vaahtoeristeen puhalluskaasuista. Nykyään ei saa enää käyttää kaikkia halogenoituja, palamattomia kaasuja, ja niiden palamattomat vaihtoehdot taitavat olla kalliita, tai niitä ei ole vielä kehitetty. Usein käytetään pentaania tai syklopentaania, jonka ominaisuudet ovat lähes samoja nestekaasun kanssa.
09.12.2019 01:03
<Mikko Koho>
Korjatkaa, jos olen väärässä mutta, olettaen, että suuremman rakennuksen sprinklerjärjestelmä kykenee lyhytaikaisesti syöttämään 3000l/min virtaaman, ja sammutusvaikutus perustuisi kokonaan höyrystymisen sitomaan lämpöenergiaan, niin hetkellinen paloteho voisi olla 113MW. Vesilitrahan tuottaa 1700l vesihöyryä eli tukahduttava vaikutus on suljetussa tilassa oleellinen. Joillakin palokunnilla on ns. Cobrat, eli käytännössä tehokkaat painepesurit/vesisuihkuleikkausvälineet, millä teoriassa saa huoneistopalon sammumaan muutamalla litralla.
09.12.2019 10:10
<muhentaja>
Eräällä Pelastajat jaksolla tuollainen Cobra olikin käytössä, sammuttivat tiiliverhoillun kerrostalon ilmaraossa syystä ? syttynyttä paloa.
09.12.2019 13:03
<Topiax>
Olisiko "blowing agent" paisutuskaasu.
09.12.2019 17:00
<Joku>
Suoraan suomennettuna se ainakin on puhallusaine. Vaahdotuskaasu antoi Googlen kääntäjä. Tuossa sprinklerijutussa täytyy huomioida, että tuo veden höyrystymislämpö on annettu 100-asteiselle vedelle ilmanpaineessa, joten sammutusteho on vielä hieman tuota suurempi, riippuen veden lämpötilasta. Kriittisessä pisteessä oleva vesi taas ei sido ollenkaan lämpöä "höyrystyessään", jos niin voi edes sanoa.
13.05.2020 19:36
<Mikko Koho>
Tuleen syttynyt sähköauto on vaikea sammuttaa: palokunta kehitti itse ongelmaan ratkaisun, jossa akku upotetaan veteen
https://yle.fi/uutiset/3-11341995
13.05.2020 19:58
<Mikko Koho>
Ei liity suoraan sähköautoihin, mutta tuossa näkee minkälainen paloteho matkailuautossa on. Yhdessä kohdassa taitaa myös nestekaasupullon varoventtiili puhaltaa.
https://youtu.be/p4GwFM8rnbk
Pohjoisen välimatkat ovat sitten oma lukunsa. Juuri, ennen kuin näin tuon ensimmäistä kertaa, olin ajanut noin 140km, eli vähemmän mitä tuossa tehtävässä oli osalla yksiköistä ajomatkaa. Etelän paloasemaverkosto tuntuu pohjoiseen verrattuna varsin tiheältä.
13.05.2020 20:11
<Siimens>
Oho. Onpa siinä keksintö. Tekniikka kehittyy niin on palokunnankin kehitettävä menetelmiä. Tuntuu kyllä vähän hullulta tunkea reaktiivisia metalleja sisältävä akku veteen, mutta tuo menetelmähän toimii, lisäksi tuhoutumattomien kennojen varaus purkautunee veden kautta ainakin jonkin verran. Mitenhän olisi hiilihapposammutus tai vastaava järjestelmä akkutilaan jo rakennusvaiheessa, ja se reagoisi esim runsaaseen ylilämpöön...
13.05.2020 20:14
<Siimens>
Matkailuautothan on pitkälti muovia, joka vastaa lämpöarvoltaaan polttöljyä yli 40 MJ/kg.
13.05.2020 21:36
<Mikko Koho>
Lentokoneissahan ei saa kuljettaa powerbankkeja ruumassa ihan sen takia, että matkustamossa ne on helpompi sammuttaa. Ohjeena taitaa sielläkin olla upottaa powerbank veteen.
Muistelen joskus aikoinaan kuulleeni Tekniikan Maailman tms. lehden artikkelista, jossa oli verrattu eri kodinkoneiden palotehoa. Kuvaava esimerkki oli, että jääkaappi-pakastin taisi vastata energiasisällöltään ja paloteholtaan kahta 80 litran bensiiniastiaa. Moniko pitäisi asunnossaan tuollaista palokuormaa, jos se olisi bensaa.
