20.02.2018 17:42
<RicuP. >
Sähkömies ajaa kaasuautolla ja tietenkin myös työauto on kaasupeli. Näin ainakin erään sähköalan DI:n firmassa. On kuulemma elinkaari- ja käyttökustannuksiltaan matala ja polttoaineen hinta vakaa ja se ei maailmasta lopu.
Kysyin häneltä, että miksi et hankkinut sähköautoa, kun niiden hyötysuhde ja teho, sekä toimintasäde ovat kasvaneet? Vastaus oli, että miksi en lämmitä taloani sähköllä, vaikka sähkössä on paras hyötysuhde ja tehoakin tarvittaessa piisaa.. Aina kun energia muutetaan toiseen muotoon, eli vaikka sähköksi, niin syntyy häviötä. Sähköauton tapauksessa tämä muutos ja häviöt tapahtuvat moneen otteeseen, ennen kuin tuloksena on liike-energia. Eli jo synnytetty liike-energia muutetaan useampaan eri muotoon ja takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Vaan miksipä muuttaa sitä? Yhtä hölmöä on pyörittää sähköllä generaattoria. No siinä se lyhykäisyydessään.
Olen parit latauspisteet asentanut ja yhden juurikin niin, että taloyhtiön asukas kustansi latauspisteensä itse omalle autopaikalleen. Sähköt otettiin ko. asunnon nousuun lisätystä sulakkeesta.
20.02.2018 21:35
<Make>
Sähköautojen lataukseen liittyviä keskuksia tehdään aina välillä ja aika järeitä ovat usein.
21.02.2018 21:27
<Make>
Ja siihen liittyen pyydettiin juuri kustannusarviota. Kuvan tyylinen AEG: n rautapurkeista tehty kerrostalon pääkeskus pitäisi päivittää, koska halutaan hissi ja sähköauton lataus. On kai vuodelta 1954 ja yhdessä kannessa on myös Itsun kilpi. Onkohan se sitten valmistaja? Sisäinen johdotus taitaa olla kangaseristeistä...
22.02.2018 20:04
<RicuP. >
Ne latauspisteet, jotka asensin oli Garon 16A virralla ja Mennekes latauspäällä.
Vähän mietitytti, että jos latausvirta on 16A, niin riittääkö siihen C16 automaatti.. No ilmeisesti on riittänyt. Latausboksissa oli itsessään jo C16/0.03A yhdistelmäsuoja, mutta pitihän jotain saada sen 25A nousun eteen, kun 2x 2,5+2,5mm2 mcmk:lla piti vetää. Selektiivisyys on kyllä vähän huono. Vissiin oikea latausvirta on kuitenkin sitten muutaman ampeerin alle 16.
Toinen samanmoinen piste tuli käytöstä poistetun autolämmitystolpparivin ensimmäiseen tolppaan. Kytkin siihen ja jätin loppupään kylmäksi. Eteen laitoin 20A nallin.
Vähän huono tuo Garon pylvääseen asennettava latauspiste. On semmoinen maasta asti korkea musta peltitaulu, jonka sisään tolppa tulee. Taulun sisällä kytkentäliittimet, joista piti vetää erillinen piuha latausboksille, joka kiinnitettiin taulun pintaan. Se piuhan läpivienti taulusta ulos oli erikoisesti boksin alapuolella, eli näkyviin jäi piuhan lenkki. Mustaa mmj tai mcmk:ta ei siihen hätään ollut, niin auton perästä löytyi lieden mukana tullut norjalainen liitosjohto, jonka musta MSK 3x 4mm sai olemassaololleen tarkoituksen. Niitä onkin kertynyt läjä, eikä niitä oikein voi käyttä missään.
Nuo vanhanajan rautaiset kennokeskukset onkin sitten mielenkiintoisia korvata. Eräässä linjasaneerauskohteessa keskus oli jotain puolen metrin korkeudella ja alhaalta tuli paksut kaapelit sisään. Tietenkin kovissa metalliputkissa, jotka oli valettu seinän sisään, josta tulivat viistosti ulos suoraan ko. kaapelille tarkoitettuun kennoon. Vieressä myös erillisiä kennoja samaan tapaan asennettu. Selvästi on ajareltu, että tätä rautakasaa ei koskaan tarvitse uusia. Ylimääräisiä varalähtöjä tuskin on.
22.02.2018 21:48
<Make>
Onko sinne sitten mietitty järeämpää latauspistettä. Suurin ongelma kai on, että kiinteistön mittaus on suora, kun kuulemma tarvittaisiin jotain 125 A siihen. Kaikki sulakkeet varmaan ovat käytössä ja lisäkoteloiden asennus ei ole kuulemma nykyaikaa. Siitäkin lähtee ainakin yhteisnousut ja jotain muutakin Bergman/ rautaputkella suoraan laipoista. Nyt on kai 100A pääsulakkeet, kuitenkin pääkytkin on kai 200 A. Jotain laajennusvaraa kuitenkin olisi ajateltu.
