<< ^ >>

701.jpg

400/230 V Näitä vuoden 1936 vuosinaulalla olevia pylväitä löytyy väinölänniemeltä vielä yhteensä 3 kpl. Vuodelta 1936. Kuopio, Väinölänniemi 19.03.2017
Kuvaaja: Keijo Väänänen

17.02.2018 21:08 <Jouko> Ydinpuu lienee jo varmaan lahoa höttöä maanpinnan tasolta vaikka ulkopuoli kovalta tuntuisikin.
17.02.2018 22:50 <qwerty1> Yleensä näissä sähköpylväissä on kahdenlaista lahotyyppiä: sisälahoa ja pintalahoa eli joko rusko- tai katkolahoa. Tuo kuvan pylväs on iän perusteella kreosoottikyllästeinen ja niissä ongelmana on juuri tuo sisälaho. Pylvään ydinpuu lahoaa täysin, jopa multamaiseksi hötöksi, kuten Jouko sanoikin. Pylväs muuttuu siis putkimaiseksi, jossa pinta tuntuu kovalta, mutta pylväs itsessään on sisältään ontto ja saattaa katketa mikäli siihen kiivetään. Sisälahon tunnistaa koputtelemalla pylvästä, ehjässä pylväässä kuuluu napakka ääni ja sisältä lahossa onttomainen ääni.
17.02.2018 23:01 <Make> Ei se varmasti uutta vastaava enää ole. Valaisimeksi on kuitenkin laitettu Strihl Mistral Mk1: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=2487&pos=84&pid=68923
20.02.2018 17:19 <Jouko> Ydinpuuhun asti ei kyllästeaine kunnolla pääse imeytymään, ellei oikein kovassa paineessa pumpata. Näinhän ne Kerimäen 110 kV pylväät käsiteltiin, ja lopputuloksena ylimääräiset myrkyt vuoti hiljalleen maahan.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/punkaharjulla-paha-kreosoottivuoto-sahkoyhtio-halauspuut-etsittava-muualta/1907674#gs.d2fA5K4

Kreosoottipylväitä lyhentäessä kyllästyneisyyden parhaiten havainnollistaa; tummanruskea reunoilta, keskeltä lähes vaalea. Toki päihin jonkin verran kyllästettä saadaan imeytettyä ettei ihan heti ala lahoamaan kun maahan saadaan. Maanpinnan tasolta yleensä ensimmäisenä alkaa lahoaminen.

Tuollaisesta ontosta pylväästä saisi linnunpöntön rakennettua, käyttöikä varmasti vielä monikymmenvuotinen.. ;)

© Janne Määttä 2004-2017