01.09.2017 20:19
<RicuP.>
Valaisimet ovat SLO 8816 Nav 400, 400W Natrium lampuilla.
11.09.2017 09:33
<Mikko Koho>
Heräsi hämmästys erään purkauslampun käytöksestä. Tuli oltua seuraamassa rahtialuksen sulutusta ja kyseisessä aluksessa on erotettu selkeästi pääkoneisto muusta tekniikasta, toisinsanoen voimansiirto potkurille on mekaaninen ja potkuri kiinteälapainen jolloin säätö tapahtuu pääkoneen kierrosluvulla. Sen sijaan keulapotkuri on sähköinen ja aluksessa on sähköntuotantoa varten kaksi tai kolme apukonetta. Keulapotkurin käynnistyessä moottorikuorma kytkeytyi verkkoon ja, valojen välähdyksestä päätellen, verkon jännite ja taajuus notkahtivat hetkisen ennenkuin apukoneiden tehon- ja jännitteensäätimet ehtivät mukaan. Toinen muutostilanne tulee ymmärrettävästi kun keulapotkuri sammutetaan ja luulisi että muutos on nyt päinvastainen eli taajuus ja jännite käyvät aavistuksen korkeammalla. Siitä huolimatta keulassa paapuurin puolella oleva loisteputkivalaisin sammui hetkeksi kun taas vastakkaisella puolella oleva valaisin ei reagoinut mitenkään. Voiko loistevalaisin siis sammua myös ylijännitepiikistä vai lieneekö valaisimessa ollut joku häiriö?
11.09.2017 20:24
<muhentaja>
Akseligeneraattoreita löytyy ainakin noista tosi isoista rahtilaivoista:
https://youtu.be/awJIvdzL5dE?t=587 Kun aletaan ottaa ns. marssivauhtia kiinni ja pääkoneessa on tarpeeksi hönkää päällä että potkuriakselin kierrokset riittää täyden jännitteen tuottamiseen, otetaan kuorma apukoneilta akseligeneraattorille ja apukoneet jäävät valmiustilaan. Eli mahdollisimman vähän yhtäaikaa polttomoottoreita käynnissä, kun tuo jättiläismäinen verkalleen käyvä Sulzer on niistä hyötysuhteeltaan ylivoimaisin. Käsittääkseni tässä on ollut tehoelektroniikan kehittymisellä merkittävä osuus, generaattorin tuottama taajuudeltaan vaihteleva vaihtosähkö tasasuunnataan ja ajetaan järeällä invertterillä laivan sähköjärjestelmään.
Vähän aikaa piti ihmetellä ensin mitä tässä lasketaan:
https://youtu.be/awJIvdzL5dE?t=415 Toinen on käyntinopeusmittari, mutta tuo toinen laskee joka ikisen kampiakselin ympäri pyörähtämän kierroksen. Vähän tarkemmin seurataan kuin maantie/rautatiekalustossa...
11.09.2017 21:28
<Make>
Varmaan riippuu lampun liitäntälaitteen tyypistä. Elektronisessa varmaan voi olla monenlaisia suojauksia. Itse lamputkin ovat vähän yksilöitä.
11.09.2017 21:43
<Mikko Koho>
Kyllä noita akseligeneraattoreita on ihan Saimaan kokoluokan aluksissakin joiden pääkoneiden tehot ovat megawatin molemmin puolin. Yleinen ratkaisu on vakiokierroksilla pyörivä kone ja säätölapapotkuri eli samanlainen laite kuin Kaplan-turbiinin juoksupyörä. Akseligeneraattorin käyttöä rajoittaa rantojen ja matalikkojen läheisyys ja kuormanmuutosten määrä. Esimerkiksi sulkuun ajettaessa ja laituriin tultaessa ja lähdettäessä sekä potkurin nousujen säätäminen että keulapotkurin käyttö voivat aiheuttaa niin suuret kuormituksenvaihtelut että pääkoneen säädin ei pysy mukana, akseligeneraattori laukeaa taulusta ja sen jälkeen on tuurista kiinni mitä tapahtuu. Tämän takia oli aikoinaan määräys että Saimaan kanavassa ja syväväylillä 25 metrinen tai pidempi alus ei saa kulkea yksinomaan akseligeneraattorin varassa vaan apukoneen tulee olla käytössä. Jostain käsittämättömästä syystä määräys oli ainakin yhdessä vaiheessa poistettu.
Pari käytännön esimerkkiä mitä blackout eli sähkökatko voi aluksessa tehdä. Jälkimmäisessä on myös esitetty havainnollisesti kyseisen aluksen pääverkon toiminta.
https://yle.fi/uutiset/3-8216464
https://assets.publishing.service.gov.uk/media/547c6f9440f0b6024400002b/Clonlee.pdf
11.09.2017 22:30
<muhentaja>
Myönnettäköön että nuo RTA96C-sarjan koneet on semmoisia mammutteja joita ei ihan äkkiä varmaankaan tulla Saimax-luokassa näkemään. Emma Maersk tai vastaava voisi tehdä vähän tiukkaa..
Noita järkäleita käsittääkseni ajetaan pääsääntöisesti tehoalueella jolla yli 100000 hevosvoimaa tuottava 2-tahtidiesel yltää yli 50% lämpöhyötysuhteeseen, eli kun vain ylös/alasajonopeus sallii, jossain tietyllä tehoalueella, ja akseligeneraattorin parametrit on säädetty sen mukaan. Potkuri on kiinteälapainen, mutta tietääkseni mitoitettu käytännössä pääsääntöisesti vain ns. marssivauhtia varten.
13.09.2017 12:35
<RicuP.>
Tuskin ylijännitepiikki putkea sammuttaa, että jotain muuta on kyseessä. Liika kuumuus kylläkin, jonka ylijännite saa aikaan, mutta ei nyt noin pienessä ajassa.
Jos ylijännite romahtaa äkillisesti normaalitasoon, voi se kyllä heittää purkauslampun "pois kyydistä", vähän samaan tapaan kuin ajettaessa hyppyristä. Tähänkin vaikuttaa juuri putkien yksilöllisyys, ikä ja missä kohti siniaaltoa tämä tapahtuu.
Elekrtoninen liitäntälaite toimii taas esim. 90-265V 50/60Hz ja putkelle se työntää tyypillisesti reilua 400V korkealla taajuudella. Vaikka tulisi nopea katkoskin, niin lamppu ei välttämättä ehdi sammua. Jotkin liitäntälaitteet eivät enää taas käynnisty nopean katkoksen, tai putken vaihdon jälkeen, vaan vaativat muutaman sekunnin katkon.
