|
25.05.2026 22:49 <Hartsa> Tämäkin muuntamo muuttuu nyt syksyllä puistariksi purkavat 20kV langat pois ja säävarmaa verkkoa tilalle. |
|
25.05.2026 18:18 <Late> Savossakin aikoinaan käytetty lähes pelkästään Strömbergiä muuntajina |
|
24.05.2026 21:53 <Make> Yllättäen tuo oli Airam-merkkinen, sstl 4507307. Alkuperäinen olisi niin Se'lux Discera: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?pos=-164972 |
|
24.05.2026 01:23 <Jouko> Atolli jäänyt tyhjilleen muutama vuosi sitten maakaapeloinnin myötä.. |
|
23.05.2026 19:24
<Make>
Onko tuo myös kutistunut, kun vasemmalla sisäpelti paistaa? Näköjään valmistaja on vielä Mar-Con Polymers Oy, nyt Trelleborg- konsernia: https://www.trelleborg.com/media/mfnnews/2006/trelleborg-acquires-finnish-company-mar-con-group Sen sijaan kiinnitysnastat ovat ilmeisesti kestäneet. Ne ovat välillä vähän epäilyttävän oloisia. Lieneekö nykyiset HT Hi Tech Polymers- merkkiset yhtään parempia... |
|
|
23.05.2026 14:35
<RicuP.>
Noita ylemmän linkin rasioita on käytetty n.10v sitten eräässä kerrostalossa. Tuossa Multilaippa: https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/14685 |
|
22.05.2026 23:23 <Eino.P> On kyllä todella hieno kuva! |
|
|
22.05.2026 23:03
<Make>
Jaa, että kokemusta löytyy myös... On näköjään myös isompi malli E1100, ja värillisenä on saanut jne. Näköjään kansi on ollut liuskan varassa pohjassa kiinni... https://www.yumpu.com/de/document/view/2970232/e1000-e1100-f-tronic Näköjään toisaalla kiinteiden heittimien asentaja on taas käyttänyt F-Tronic E126W Mini rasiaa: https://etherma.fi/p42985/f-tronic-mini-jakorasia-e126w-75x37x40mm-ip54-valkoinen Meillä käytetään F-Tronic Neptun- modulikoteloita, eipä niitä varmaan ulos asenneta. Vai Multilaipoille käy noin. Uutena nekin ovat melkoisen pehmeää ainetta. |
|
22.05.2026 22:54
<Lars>
Jos ne haruksien ja myös johtimien kiilapääteet eivät ovat kokeneet mikään kovempaa vetorasitus kyllä ne aukeavat lömälla vasaralla. Käytimme toissa vuonna vanhat 20 kV TK jatkospaketit ja kaikki oli kunnossa paitsi puhdistusliinat. Niitä toki löytyi ylimääräisiä ja IPA purkkitavarana. |
|
22.05.2026 22:47
<Make>
Oho! Mikä se johdon pää lienee, ei kai kuristin ole ollut kantaosan päällä? Siellä on noita paljonkin ja myös Thorn Pomeloita vihreänä. Ja HKB 9 ja pari Broadwayta. Noita lipallisia pylväitä on myös Keravalla, isompia varrellisia vaan. |
|
22.05.2026 20:09 <Eino.P> Hyvin erikoinen asennustyyli tuollaiselle rautaorrelle. |
|
22.05.2026 17:27
<RicuP.>
Nikn ne puristettavat jatkot "Insulink" liittimet on alunperin TK:n tekeleitä. Nykyään TE Connectivity. Tosin nykyään käytetään "sukellusveneitä" Löytyy myös SLO nimisiä kiilajatkoja ja kiilapäätteitä haruksille. Semmosta kun pitäisi myöhemmin kiristää, niin ei aukea enää. Rälläkällä halki koko systeemi tai pätkä pois haruksesta ja jatko väliin. |
|
22.05.2026 17:22 <RicuP.> Meillä on myös nurkissa noita TK:n, Elektrian ja SLO:n jatkoja. Kaikki mitkä on samaa, on keskenään samat sähkönumerot. Liekö mennyt sitten myöhemmin perintönä Enstolle, kuten Nokian kamat. Nykyään käytetään Ounevaa. |
|
|
22.05.2026 17:09
<RicuP.>
En kyllä mitään cuboa tai fiboxia laittais maahan ilman valua. Vaikuttaa kyllä muuten ihan asialliselta asennukselta, jos ei tarvitse koskaan vikaa etsiä tai päitä irrotella. Cuboissa vähän liian pieni reunus pohjan ja kannen välillä. Siihen kun tulee osuma, niin jompikumpi, yleensä pohja vääntyy kannen reunuksen yli ja reuna jää sisään... |
|
22.05.2026 17:04 <RicuP.> On kyllä mennyt jotenkin ohi, en ole nähnyt vaikka miljoona kertaa tuosta mennyt |
|
22.05.2026 17:03 <RicuP.> Onko tuo todellakin 250W malli kun lamppu näyttää melko isolta. Missähän tuossa on kuristin? Tilaa ainakin on, mutta ei valaisimeen sitä saatu. Rakenne näyttää vähän PSO:n tyyliltä. Tuo pylväsmalli, missä on luukun päällä lippa on todella yleinen ollut täälläpäin, tosin ilman tuota yläolaketta. |
|
|
22.05.2026 16:53
<RicuP.>
Itse huomasin saman jonkun IV koneen kyljessä oli noita rasioita. Ihmettelin, että on kytketty ilman rasiaa, josta sitten selvis että menevät puhaltamalla muruiksi. Päinvastainen asia käy Multilaipoille. Niistä tulee vanhemmiten ainakin ulkona ihan muovailuvahaa. Aihiot tippuu pois ja loppu mikä jää on ihan tahmeaa kuin jotain hygrokittiä |
|
22.05.2026 11:41 <Jouko> Mitä noita vanhoja Tuottajain Koneen kutistejatkoksia käyttänyt niin hyvin on muovit aikaa kestäneet ja kutistuneet. Se isopropyylialkoholinen puhdistusliina ollut heikoin lenkki, usein kuivunut. Niitä TK:n lisäksi jopa Nokian Kaapeli merkkisinä mukana ollut. Hiljattain löytyi Elektria nimisiä kutistepakkauksia, sisällä kuitenkin SLO:n asennusohje päivätty 26.8.1998 Jarmo Lindberg -sitaatilla. Uusin TK:n jatkospaketti mitä löysin oli vuodelta 2009 |
|
22.05.2026 00:18 <Froggy> Tuossahan on ilman kupua... https://maps.app.goo.gl/J6LoEzthMakLtrHt6 |
|
|
21.05.2026 21:50
<Make>
26.10.2015 liittyen löytyi rapeita jakorasioita. Joskus 15 vuotta sitten valvontakameroiden asentaja on käyttänyt F-Tronic E1000- rasioita: https://etherma.fi/p42984/f-tronic-jakorasia-e1000w-75x75x40mm-ip54-valkoinen Nyt kun kamerat on vaihdettu, rasiat on pitänyt avata. Muutamasta puuttuu kansi, kun ovat varmaan hajonneet täysin. Muutama on myös reunasta halki. Kaapelien läpivientikalvot ovat kadonneet lähes täysin varsinkin yläpuolelta ja muuttuneet harmaan sävyisiksi. Se siitä laadusta, vaikka saksalainen merkki onkin. Ilmeisesti tuo on poistunut malli ja syystäkin. Alunperin noista on mennyt kameroille 230V, mutta liekö enää käytössä, kun nyt sähkö näkyy menevän ethernet-kaapelia pitkin. |
|
21.05.2026 21:35 <Make> Tuossa seinällä on pari: https://maps.app.goo.gl/AiCt2J9UMPyv6eFZ7 |
|
|
21.05.2026 21:32
<Make>
Oudon oloinen on. Kaapelit ovat jotain 6-10mm2, myös holkit on. Kotelo on kai Ensto Cubo. Vai AP9:ä käytetään paljon sellaiseen. Tarkemmin katsoen valopylvään jalustoja onkin nyt kolme pururadan puolella ja seinän puolella yksi metsän reunassa. |
|
21.05.2026 20:04 <RicuP.> Tuossa sen sijaan on käytössä ja kansi köytetty ML langalla kiinni: https://maps.app.goo.gl/pVaj3CDCTPRTHUCM6?g_st=ac |
|
|
21.05.2026 19:59 <RicuP.> Voi olla, että rasia on täytetty valuhartsilla ja kannen välistä tursunnut ylimääräiset ulos. Monesti näkee käytetyn jotain AP9 rasioita valuhartsilla maassa ja vikapaikka selviää kun huomaa, ettei kaapelit ole pysyneet rasian sisällä. Pitäisi olla melkein joku pieni Fibox, mihin saa vedonpoistoholkit ja lisäksi katsoa, että kaikki liittimet ja johtimet ovat irti kotelon reunoista, eli ovat täysin valun ympäröimät. |
|
21.05.2026 19:46 <RicuP.> Onko nekin jotain neuvostomallia vai Strömberg? |
|
21.05.2026 19:41 <RicuP.> Niin muuten taitaa ollakin |
|
21.05.2026 19:38 <RicuP.> Uusi TVK tuonne kaivettiin. Kopit on pois käytöstä vaikka romppeet vielä sisällä. Pitää laittaa kuvia sisuksista kunhan saan kuvanlisäyksen toimimaan. |
|
21.05.2026 19:34
<RicuP.>
Natikkamalli on varmaan harvinaisempi. En ole varmaan tuota järvenpäässä nähnyt. |
|
21.05.2026 19:32
<RicuP.>
Voi olla että tuo on ABB:n alihankkija tai jotain ja on alkanut myymään omalla nimellä. Täytyykin laittaa kuvia itse kasaamista pistorasiapollareista. Varustin ne ABB stotseilla ja Bals rasioilla. Balsin suko on kovasti samaa tyyliä kuin ABL:n jatkopistorasia. Nyt on tullut markkinoille Purson tekemä kotimainen kaapelikanavajärjestelmä. Vaikuttaa hyvältä, mitä nyt kuvia on näkynyt. |
|
|
21.05.2026 18:49 <Lars> Ellei on tehty vastoin ohjeita, lyhenetty tyvestä. Kerran itellä oli pylväs mikä näytti olevan melkein 2,5 syvyydellä ojan reunalla mutta kaatui välittömästi kun katkaisin haruksen. Oli lyhenetty melkein 2 metriä jotta se oli vain metrin verran maassa ja ojan puolelta 0,5. |
|
21.05.2026 09:35 <DmitryTrubnikov> Ei löytynyt vuosinauloja vaikka 2 h niitä etsin |
|
|
21.05.2026 06:36 <Tuomo Y> Jep, ainoa tapa selvittää pylvään syvyyttä (maan päältä) on katsella 3m naulojen korkeutta maasta. |
|
|
21.05.2026 06:36 <Tuomo Y> Jep, ainoa tapa selvittää pylvään syvyyttä (maan päältä) on katsella 3m naulojen korkeutta maasta. |
|
|
20.05.2026 23:32 <Eino.P> Olet Tuomo siinä oikeassa että vuosinaulat todellakin tulee 3 metrin päähän pylvään tyvestä (yleensä). varmistin omasta pylväästä mitä ei ole vielä pystytetty museopylvääksi ja siinä oli vuosinaulat tasan 3 metrin päässä tyvestä mutta, ollakseni varma niin vielä tässä lähi-alueella on tehty linjojen saneerausta viimeaikoina aika paljon ja toisesta puretusta pylväästä joka oli odottamassa hakua niin myös mittasin sen ja 3 metriä se siinäkin oli. Jos kaikissa on vuosinaulat 3 metrin päässä tyvestä niin eikös pitäisi pylvään pystyssä ollessa mittaamaan miten syvälle se on kaivettu jos vain mittaa naulojen korkeuden? |
|
|
20.05.2026 23:04 <Eino.P> Juu yleensä eristimet ovat pistetty pysymään tiukasti tervanarulla. Minun kaikki eristimet ovat ainakin tervanarulla kiinni paitsi kaksi S-25 eristintä on jollain massalla pistetty ja vielä muutama PJ-avolinjan erkut ovat jollain muovilla. |
|
20.05.2026 21:27
<MrLamp>
https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?pos=-269812 Tuossa näkyy myös yksi Scala puoliksi irronneen (oikeanpuoleinen tuulikaapissa), ja siitä on toinen lamppu myös vaihdettu ja toinen pimeänä tällä hetkellä. Kas kun ei korjattu itse asennusta lampunvaihdon yhteydessä... |
|
20.05.2026 13:47
<MrLamp>
Tuossa paikassa on nyt hiljattain vaihdettu ainakin katutason hätäpoistumistievalot. Ennen oli sellaiset pyöreät joissa oli lamppuja pimeänä. Mutta, huomasin että neljä valaisinta on korvattu vain yhdellä?? On tuon paikan naapurissa: https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/14538 Kuvan Scalat on sentään vielä ennallaan, korvaavat vaan lisääntyneet sitä mukaa kun pimenee. Itse asiassa juuri tänään taas huomasin yhden lampun olevan pimentynyt hiljattain. |
|
20.05.2026 00:59 <Jouko> Tuppuralan kytkinlaitokselle mennyt tämä Savisillan johto, ks. https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/1226 Osana vanhaa rengasverkkoa kaupungin ympäri. Johtoaukeama vesonut tässä jo hyvin piiloon. |
|
20.05.2026 00:15
<DmitryTrubnikov >
Olen miettinyt että olisiko linja rakennettu kokonaan vuonna 1960. Ja että Janne Määttä on erehtynyt, mistä lie saanut tiedon? Mahdoton 1957 Kalajoen kannalta ei ole, sillä sen tarkoitus oli 110kV/45kV/20kV josta 45 kV Alavieskaan. Ja tässä nykyinen teoriani ja perustelut. Vuonna 1957 Kalajoen tynkään rakennettiin 110kV/45kV/20kV asema, jota ennen kulki vaivainen 20 kV linja Korpelan voimalasta Kalajoelle, linja rakennettu 1949/1951. Korpelasta tullut linja liitettiin uuteen asemaan vähentäen sähkönhukkaa 20kv osuudella. Uusi 20 kV palveli Tynkäläisiä ja entinen opettajani Kalajoelta oli sanonut näin "Vanhempani olivat olleet kateellisia tynkäläisille sillä heil ompi valo lampus" tämä lainaus oli 60/50 luvulta joka oli kantautunut opettajalleni. 1957 vedettiin 45 kV linja Alavieskaan jonka asemasta lähti useita 20 kV lähtöjä. Samalla seudun 20 kV linjastoa uusittiin esim vaihtamalla suuntaa ja syöttöä. ennen vuotta 1957 tullut Korpelan voimalasta sittemmin uudesta 45kV/20kV asemasta. usea 20 kV meni Alavieskan tiilimuuntamon läpi, joka on edelleen käytössä. Tiilimuuntamo rakennettu 1951 Korpela-Sievi-Alavieska-Kalajoki varrella, asema palveli pää-sähkölähteenä ennen uutta asemaa. Vuonna 1960 Ylivieskan kasvavan sähkön tarpeen vuoksi, päättettiin jatkaa Alavieskan 45 kV linjaa Ylivieskaan. Linja valmistui toukokuussa, äkillisesti sen valmistuttua päätettiin linja jatkaa entisestään Raudaskylälle. Nyt tulee osia joista en ole varma. Teoria 1, 45 kV:ta ei jatkettu sen Rakentamisen jälkeen kahdeksaan vuoteen kunnes Nivalan 110kV/45kv/20kV valmistui jolloin Linja yhdistettiin Nivalaan. Miksi? Nivala-Raudaskylä käyttää huomattavasti erilaisia pylväitä kuin nämä kuvan pylväät, joita käytettiin joka välissä paitsi Nivala-Raudaskylä. En ole varma tästä, koska google mapsista näkee Nivalan osuuden ja jos tirkistää oikein kunnolla voi nähdä epämääräisen siluetin Puutasoorsiaakkospylväästä oikein kaukana, eikä näitä välille tyypillisiä Portaalipylväitä ripotella vain teiden varteen, liki koko Raudaskylä-Nivala linja muodostuu näistä, voitte mennä mapsiin ja vilkaista. Linjan on rakentanut Korpelan voima vaikka se ei sitä omistanut. Kaikkia kolmea sähköasemaa yhdistää kojeistotelineet, semmoiset putkimaiset, osa maalattu. Sama koskee Raudaskylän asemaa. Oletan että Raudaskylä-Nivala välille oli korkeampi budjetti kun mitä muille. En ole tästäkään varma sillä osa linjasta oli piikkilankaa joka myöhemmin korvattiin. Teoria 2, nyt on radikaali. Entä jos linja jatkui Makolan asemalle asti sillä sen rinnakkain kulkenut linja 2*20kV kulkee Makolaan. Joten olisiko se mahdollista että ennen 1968, 45 kV meni Makolaan? 1970 luvulla rakennettiin Ylivieskaan 110 kV Oulaisiin, linja kävi läpi Teikkoperän. 1978 Ylivieskan asema uudistettiin rautatien sähköstämisen kanssa. 1990 luvulla Rakennettiin 110 kV Sieviin Ylivieskasta, samalla rakennettiin Olmalan asema joka on 110kv/20kv. Koko linja Nivalasta Kalajoelle otettiin 1999-2002 aikavälillä 20 kV käyttöön. 45 kV Linjan korvasi Kettukalliolta tullut 110kv vuonna 2011. Kaikki tämä ajattelu kurittaa minua, haluan tämän mysteerin ratkaistuksi ja kirjoitan aiheesta vaikka kirjan jos täytyy! En jaksa tämän enempää kirjoitella. |
|
19.05.2026 23:22 <Patrik> Tääl päin ainakin on valot elyn teillä kunnan vastuulla vissiinkin. |
|
19.05.2026 23:14 <DmitryTrubnikov > Toivottakaa onnea. Huomenna menen Nivalaan tähyilemään vuosinauloja tämän linjan hylätyistä pylväistä keskellä metsää, jos vuosinauloja löytyy saan tämän mysteerin selvitettyä. Veikkaukseni ovat 1957/1960/1968. 1968 on mahdollisin |
|
19.05.2026 21:55 <Make> Varmaan perinteinen, että valot kuuluvat puolestaan kunnalle. |
|
19.05.2026 02:10 <Froggy> Edelleen vielä jokin aika sitten olivat paikoillaan, on kai jopa Elyn tie... |
|
19.05.2026 01:48 <Froggy> Niin onkin myös uudemmassa (1995) isossa salmiakissa pohjapelti, mutta maalaamaton ja yläheijastin löytyy. Minkähänlainen on Philipsin aikaan valmistettu salmiakki, mitään T-pot -versiota ei ole tullut vastaan vielä..: https://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9350 |
|
18.05.2026 21:42 <Make> 22.12.2022 liittyen T4-putkia oli myös Finnparttiassa loppuunmyynnissä 2010. Oli joku MAX saksalainen erikoispieni valaisin niille, tehoja 9, 11 ja 14W, pituudet 288, 408 ja 517mm, valotehot 600, 900 ja 1200lm. |
|
18.05.2026 21:29 <Make> Oho, vai noita löytyi. |
|
18.05.2026 21:25
<Make>
Finnparttian kuvassa kupu tuli minun mielestä ensimmäisen kommentin mukaisesti. Vai P2-80 natikalla on löytynyt... |
|
|
18.05.2026 17:26 <DmitryTrubnikov> Turha kait minun on mennä mitään korjaamaan mutta kuvan linja näkyy 1954 kartassa. Ja Korpelan voiman verkkokartta vuodelta 1951 näyttää osan linjasta. |
|
18.05.2026 01:24 <Saku Nurmi> Tuolla on kuntoradalla ja sinne johtavalla tiellä noita isoja. Muuten MiniCompactia ja Ensto AVS 71:stä. https://www.google.com/maps/@60.4759204,25.6270813,3a,60.8y,325.11h,89.31t/data=!3m7!1e1!3m5!1sMHPiVuoq9z9rRPze5fJe9w!2e0!6shttps:%2F%2Fstreetviewpixels-pa.googleapis.com%2Fv1%2Fthumbnail%3Fcb_client%3Dmaps_sv.tactile%26w%3D900%26h%3D600%26pitch%3D0.6866928931438991%26panoid%3DMHPiVuoq9z9rRPze5fJe9w%26yaw%3D325.10641820835144!7i13312!8i6656?entry=ttu&g_ep=EgoyMDI2MDUxMy4wIKXMDSoASAFQAw%3D%3D |
|
17.05.2026 23:53
<Patrik>
Kupua siinä ei tietenkään ole mut kaikki kiinnikkeiden paikat löytyy. En oo koskaan nähny kuvullista kentauria missään. Nyt se mun kentaur on valaisemassa pihatietä. Vieressä myös uutuus kokoelmassa: P2-80 70w natikalla. Runko ei ole lasikuitua vaan se on muovia. |
© Janne Määttä 2004-2017