|
27.10.2015 21:09 <Make> Kuvun pulttikin on ihan uuden näköinen. Toisessa samanvärisessä se on ruosteessa: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8540 |
|
27.10.2015 21:01 <Make> EU saisi kieltää kellastuvat valaisimien kuvut ja muut muoviosat. Monet jopa uudehkot taloyhtiöt näyttävät epäsiisteiltä juuri kellastuneiden valaisimien takia. |
![]() |
27.10.2015 20:52 <Make> Ei mitään tietoa, mutta arvataan. 024 ja A ehkä pylväsnumero tai vastaava, asennus/valmistusaika viikko 28 vuonna 1977. Jäi kyllä numeroita vielä yli... |
![]() |
27.10.2015 19:46 <Hartsa> Olisiko ollut litteähkö pyöreä ilmaisin jossa ponnahti nasta ulos ja näytti lauenneen lähdön. |
![]() |
27.10.2015 13:55
<Topiax>
Muistelen että muinaisessa nuoruudessani vikailmaisimissa olisi ollut jonkinlainen mekaaninen laukaisu: ilmaisimen tilasta näki että se oli lauennut. Nykyisin ne vaikuttavat olevan enempi elektronisia. http://tinyurl.com/oaqbnud |
|
26.10.2015 22:56 <RicuP.> Joo, mustakin tuntuu että se syvempi on uudempi. Itekin tykkään. Joissakin malleissa taisi olla lampunpidin valaisimen etupäässä, kuten Idmanin kulmikkaassa lasikuituvalaisimessa ja PSO:n 4x400W mallissa on niin jostainsyystä. |
|
26.10.2015 22:06
<Hartsa>
Modernosoinnin aikana muistelen että maalasivat samalla voimalaitoksen oisko siloin puhisteltu ja sipistelty, Mutta siitä on jo aikaa "Valmistumisen jälkeen voimalaitosta on uusittu kahteen otteeseen. Vuonna 1988 generaattori aukaistiin ensimmäisen kerran käämien injektointia varten. Vuonna 1991 laitos muutettiin kaukokäyttöiseksi ja siitä tuli miehittämätön. Samalla uusittiin ohjausautomatiikka, pääkeskus ja jakokeskukset sekä asennettiin palo- ja murtohälytysjärjestelmät." |
|
26.10.2015 22:02 <Jurri> Kello lienee kuparipitoista metallia. Siinä ei sammal tykkää kasvaa. Sama homma, kun viilaa kupariputken kylkeä huopakatolle, niin pysyy näppärästi sammaleesta puhtaana. |
![]() |
26.10.2015 21:23 <Jouni> Tunnistaako joku noiden kuormanerottimien merkkiä ja mallia? |
|
26.10.2015 21:14
<Make>
Vai Thebenikin on lähtenyt tuolle tielle... Niissä pienemmissä Ornon seinämalleissa merkinnät ovat jalassa, mutta noissa isoissa ei ole näkynyt mitään tekstejä. Ovat hehkulamppuversioita, nyt noihin taitaa olla ruuvattu jotkut ledilamput. Ja osaan on vaihdettu myös kuvut. |
|
26.10.2015 21:05 <Make> Onhan se ihan uskottavan oloinen. Ruuvinreikiäkin on tarjolla neljä per puoli... |
|
26.10.2015 21:01 <Make> Se syvempi kupu lienee uudempi versio. On hienon näköinen valaisin puhtaalla kuvulla. Ihan kuin olisin nähnyt jossain kuvussa 5 kiinnikettä, en ole siitä ihan varma. |
|
26.10.2015 20:01 <RicuP.> Luin netistä, että se theben on tahallaan tehty hajoavaksi tietyn ajan päästä!!! Tuo vanhempi malli vielä kestää. Tuo Orno onkin näköjään vähän harvinaisenpi malli. Tuo jakorasia taitaa olla vanhempi Thorsman, josta tiivisteet murenee. |
|
26.10.2015 19:38 <RicuP.> Lumisuoja on vähän toista maata kuin nykyään.. Tuo varmasti jo kestää. Enston mallissa koko valaisin tulee alas jos lunta putoaa. |
![]() |
26.10.2015 19:36 <Mikko Koho> Ainakin ihan 2000-luvun alussa, kun uusivat Rautarouvia sen alkupäästä, näin kerran kun asentaja meni tolppaan ja aika vapaalla ja vauhdikkaalla tyylillä tuntui menneen. |
|
26.10.2015 19:08 <RicuP.> Eipä taida olla muualla kuin suomessa. Lisäksi tuon malli taitaa sittenkin olla PSO HKB13 ja uudemmat 1977 jälkeen SLO HKB13. Myöhemmin tuo kuvun kiinnikemalli meni Idmanille. Noita kupujakin on ollut 4 eri mallia: tuo viisto kupu, ja vähän syvempi kupu, molempia joko kirkkaana tai huurrepintaisena. Lisäksi kiinnikkeitä oli jostainsyystä molemmissa välillä 3 tai 4kpl. |
|
26.10.2015 12:54 <väksy> Onko tuonmallisia katuvaloja muualla kuin Suomessa? Jos on, niin missä? |
![]() |
25.10.2015 21:19 <Make> Siellä Sylvania Reluminan mustan osan sisällä on tuon mukaan lisä kuristin ja hohtosytytin: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=60&pos=2&pid=106606 |
|
25.10.2015 20:33 <Make> Onkohan tuo kellon kupu puhdistettu, kun on niin uuden näköinen? Sama työ pitäisi tehdä vielä valaisimen lumisuojalle... |
|
25.10.2015 20:21
<Make>
Ja vanhoissa keskuksissa näkee kytkimen vieressä joskus sellaisen kelta-punaisen tarran, jossa lukee: neon syttyy (nuoli ylöspäin, sammuu (nuoli alaspäin). Perinteisten valomainosten suojelutarve on ainakin huomattu: http://www.hs.fi/paivanlehti/25102015/a1445657349772 Sama juttu pitäisi tehdä myös katuvaloille. Ainakaan Ornon ja PSO:n malleja ei kohta ole enää missään... |
![]() |
25.10.2015 19:49 <kpx8> Näkyy olevan näissä uusissa pylväissä turvatikkaat nousukiskolla. Miten niihin vanhoihin pylväisiin nykyään mennään, kun eihän niissä ole kuin pelkät askeltapit ilman mitään kiskoa? Saako nykyään kiivetä vapaasti vai pitääkö joka tapin kohdalla kiinnittää/avata turvavaljaiden lukko mikä taas on hidasta. |
|
25.10.2015 15:57
<TA>
400 kV ja 220 kV tähtipisteet on maadoitettu joko suoraan tai maadoituskuristimella. Osittain maadoitettujen 110 kV verkkojen maadoituskuristimia löytyy 400/110 kV muuntajien lisäksi myös yksittäisiltä 110 kV muuntajilta, lähinnä kaiketi muutamien kaupunkien kaapeliverkoissa. |
|
25.10.2015 01:48 <Hartsa> Vieläpä noita joku valmistaa tuossa yksi. http://www.neonsysteemi.fi/tuotteet |
|
25.10.2015 01:44 <Hartsa> Neon putkiaikaa se palokytkin on ja jännitehän niissä oli/on 25kV |
|
24.10.2015 20:57 <Make> Tuo musta antenni on Laird Technologies- niminen. http://www.lairdtech.com/ |
|
24.10.2015 20:36 <RicuP.> Joskus on myös varokekansi ollut punainen ainakin 60 -luvulla. Mikä on sitten tuo palokytkin? Neonvaloissahan on suurjännite, liittyykö jotenkin siihen vai? 25NL malli voisi olla 25A N-liittimellä ja 25L ilman n. Vanhat Neon-valot alkaa olla harvassa. Onkohan se putkitehdas vielä olemassa tuusulan motarin varrella? Ledit on vallanneet kohta jo kaikki uudet mainosvalot. Munkkiniemeenkin tulee yhtiö, jossa kaikki kiinteät valot on ledejä, esim M-Light ML-Real, Moon, Bollard, Comet, jono ja muurivalot. |
![]() |
24.10.2015 18:11 <muhentaja> Omalla tavallaan pysäyttävä dokumentti ihmiselle, joka on syntymästään saakka ollut sähköistyksen piirissä, ja lähes koko aikuisiän ajan on nettikin ollut saatavilla. Pisin itse koettu sähkökatkos taitaa olla alle puoli vuorokautta aikana ennen maaseudulta kaupunkiin muuttamista. |
![]() |
23.10.2015 23:13
<Mikko Koho>
Ei tarvinne agrekaattia enää? http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/11/24/valoa-koko-kansalle-saatiin-odottaa-pitkaan |
![]() |
23.10.2015 22:48
<Mikko Koho>
Suomen pohjoisin vesivoimalaitos. Lienee aika pitkään lähiseutu ollut tuon laitoksen varassa? http://www.inergia.fi/liitteet/Inergia-Sahkoa-ilmassa.pdf |
|
23.10.2015 21:20 <Make> Vai niitäkin on montaa mallia... Ne näkemäni siniset ovat todennäköisesti olleet myös mainosvaloille. Jossain keskuksissa on ollut punaiset varokerenkaat mainosvalojen sulakkeissa, joku ~80-luvun tapa? |
|
23.10.2015 20:15 <Mikko Koho> Kiitoksia korjauksesta, minulle on joskus annettu ymmärtää että 400/220kV sektori olisi suoraan maissa. |
|
23.10.2015 14:40
<calm>
400 V on maadoitettu ja 400 kV on maadoitettu. Vaan eiköhän tuossa jälkimmäistä tarkoitettukin. 400 kV ja 110 kV:n maadoituskuristimet: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/456 ja 110 kV:n sammutuskuristimet: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/3877 |
|
23.10.2015 11:32
<Topiax>
>Myös 400 ja 220 kV:ssä käytetään maadoituskuristimia,... Tarkoitatko että 400 V ja 220 kV on maadoitettu vai 400 kV ja 220 kV? |
|
22.10.2015 22:50 <Marko> 110 kV:ssä ei ole maasulun sammutusta paitsi Lapissa, vaan verkko on osittain maadoitettu. Kuristimia kyllä on siellä täällä (400/110 kV asemilla), mutta ne ei ole sammutuskuristimia. Myös 400 ja 220 kV:ssä käytetään maadoituskuristimia, vaikka verkko onkin jäykemmin maadoitettu. |
|
22.10.2015 21:25 <Koomikko> Yhdessä saman tyyppisessä sinisessä on mallina PV 25 NL ja tekstit punaisessa laatassa. Toisessa sinisessä PV 25 L ja tässä on musta kahva. |
|
22.10.2015 12:20 <Juippi> No sehän voi ollakin, että että jos sähkön taajuus osuu langan värähtelytaajuuteen, tai paremminkin johonkin kerrannaistaajuuteen, rupeaa lanka soimaan, ja saaressa oleva tolppa vahvistaa ääntä värähtelyllään. |
|
22.10.2015 12:02 <Jouko> Johtopäätöksiä? https://goo.gl/maps/GtfE7MEZUAk |
|
22.10.2015 11:50 <Jouko> Pakkasen pingottamat johtimet siellä kai vain hurisivat pakkasen voimasta. Toki jäätkin meukkaa erikoisesti mutta enemmän keväällä ennen sulamistaan. |
|
22.10.2015 08:39 <Juippi> Ootko sitä mieltä että jään halkeamisesta kuuluu 50 Hz hurina? :) |
|
21.10.2015 23:07 <Koomikko> Noinkin kova pakkanen niin saattaisi olla vain jään halkeamista, siitä tulee joskus mitä ihmeellisintä ulinaa. |
|
21.10.2015 20:18 <Juippi> Muutamia vuosia sitten olin eräänä talvi-iltana kävelemässä Valkeakoskella järven jäällä. Pakkasta oli noin -30 astetta. Järven poikki meni 400 kV linja, pylväät saarissa ja mantereella. Lähestyessäni erästä saarta, missä yksi pylväistä oli, kuului jo pitkälle kova hurina. Kyseessä ei ollut mikään tavallinen ritinä, vaan kuin kova muuntajan huuto olisi kuulunut. Kuului satojen metrien päähän linjasta. Mitään valoilmiötä ei näkynyt. Mikähän ihme? |
|
21.10.2015 12:20
<Mikko Koho>
Siis maadoituksien lähtökohta sikäli kun olen oikein ymmärtänyt: 400 ja 220kV tähtipisteet (nollat/suojamaat) suoraan maadoitettuja. 110kV tähtipisteet irti maista mutta määrätyissä paikoissa, maasulkuvirran rajoittamiseksi, on maasulun sammutus eli maadoituskuristin muuntajan tähtipisteen ja maan välillä. Keskijänniteverkot (10kV, 20kV, harvemmin muut jännitteet: tähtipisteitä ei useinkaan ole maadoitettu mutta maasulun sammutus eli muuntajien tähtien kytkeminen kuristimen kautta on alkanut yleistyä. Motiivina mm. sähkönlaatuvaatimukset koska maasta erotetussa verkossa maasulku aiheuttaa sähköaseman lähdöllä jälleenkytkennän joka näkyy valojen väläyksenä tai muutaman minuutin sähkökatkona. Pahimmillaan vika jää päälle ja sitten onkin kyseessä oikea sähkökatko. Pienjännite (400V/230V) maapuolella tähtipisteet käytännössä aina maadoitettuja, poikkeuksena jotkut erityiskohteet joita voisivat olla vaikkapa määrätyt lääkintätilat, en muista määräyksiä enää niin tarkkaan. Laivapuolella sähköjärjestelmät ovat aina irti rungosta ja varustettu maasulkuhälytyksellä, syynä se ettei laivan runko kärsi galvaanisista virroista ja yksi maasulku ei vielä aiheuta oikosulkua eli on turvallisempi. Havainnollinen esitys maasulun kompensoinnin ideasta: http://www.multirel.fi/tuotteet/kompensointilaitteet/toimintaperiaate |
|
21.10.2015 09:57
<Minä>
Kiitos vastauksista, en tiennytkään tällaisesta sammutetusta verkosta! Olen usein ulkoillessa törmännyt näkyyn jossa oksat joko koskettavat pienjännitejohtoa tai ovat aivan sen vieressä, ja ihmetellyt eikö se vaikuta sähkönjakeluun vai mahtaako johdot olla päällystettyjä (täytyy varmaan koittaa ottaa kuva tänne). Rakennetaanko pienjänniteverkot aina sammutetuksi? Entä voisiko keskijänniteverkonkin rakentaa sammutetuksi ettei johtoon vaikkapa lumen takia nojaavat oksat aiheuttaisi häiriöitä? Ja vielä kysyn tiedättekö jotain hyvää nettisivua tms jossa selitettäisiin miten tunnistan erilaiset johtotyypit toisistaan? |
|
20.10.2015 23:51 <Joni Makaroff> Muuntajaa ei enään ole. |
|
20.10.2015 21:21 <Make> Kyllä tuolloin kaikki näyttivät lähtevän ulos kuten kuuluu. En edes ensin tiennyt, että hälytys johtui tuosta. Toisen kerran kai jonkun remontin takia hälytys käynnistyi, taas ulos. Juuri kun oli päästy takaisin sisään, taas soi ja ulos. Kolmisen kertaa tuli käytyä ulkona tuolloin... |
|
20.10.2015 21:21
<J.P>
Sammutetussa verkossa ei meinaa mitään vaikka oksia kiinni kunhan ei oikosulkua kahden vaiheen välille tee, pimeällä voi juuri pientä kipinää nähdä. Oksat hiljalleen kuolevat ja kuihtuu pois = itseraivaava verkko - tulee halvaksi kun voi jättää raivaamisen hoitamatta... |
|
20.10.2015 21:06 <Make> Mahtoiko olla juuri Theben... http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8536 |
|
20.10.2015 20:59 <Make> Ei nuo puut linjan alla sentään ole. Metsä, vilkas tie ja auringonpaiste jättävät kuvakulmat vähiin. |
|
20.10.2015 20:55 <Make> Nuo hinnat ovat kyllä melkoinen asia. Ensin on joku kovan tuntuinen listahinta ja sopivalle firmalle tuote maksaakin vaikka viidesosan siitä... |
![]() |
20.10.2015 18:33 <Hartsa> http://yle.fi/uutiset/poliisi_etsii_kymmenvuotiaita_poikia_keminmaan_sahkokatkokseen_liittyen/8387140?ref=leiki-uu |
© Janne Määttä 2004-2017