![]() |
17.10.2017 23:26 <RicuP > Niinhän tuo tosiaan on. Enpäs tiedä sitten.. |
|
17.10.2017 23:19 <RicuP > Varmaan noita Led kiekkoja Suomessakin voi tehdä, jos kone niitä nakuttaa. |
|
17.10.2017 23:16
<RicuP >
Epäsuora valo on varsinkin kävelyteillä ja puistoissa aina parempi, kuin suora ja varsinkin matalemmissa pylväissä. Kun valoa heijastetaan epäsuorasti suuremman pinnan kautta, saadaan pintakirkkaus (flux) jäämään matalammaksi ja valosta tulee hyvin tasainen. Tuossa esimerkki: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?pid=130838&fullsize=1 Valoa on tiellä vaikka kuinka, mutta silti yksikään valaisin ei häikäise. Taaempana olevat pallot taas häikäisevät selvästi, vaikka teho on sama 70W. Ainoa, mikä on mennyt pieleen, että on kahta eri sävyä. Olen pitänyt tuota Karluxia valmistajana ihan asiallisena. Tuo on kuitenkin ääriesimerkki huonosta valotekniikasta, kun Ledin valo tulee "raakana" mihin sattuu ja se mikä tuolta pöntöstä ulos hyötyyn pääsee, niin häikäisee. |
![]() |
17.10.2017 22:40
<RicuP >
On tuo valkoinen sävy kyllä paljon parempi, kuin se natikka. Natikassa on niin kurasen värinen valo ja surkea Ra20 värintoisto. Lisäksi nyt huonolla kelillä valo on tasaisempaa, eikä kiillä niin pahasti kadun pinnassa, eli näkeekin paljon paremmin. Ne valaisimet (Mantat) on alunperinkin tarkoitettu monimetallille, mutta ei jostain syystä ole koskaan käytetty. Natikka taas halvempi ja pitkäikäisempi. Valkoinen lätkä on kyljessä. Natikka on hyvä vain maantiellä ja sisääntuloväylillä, koska sen aallonpituudet menee sumun läpi toisin, kuin siniset ja vihreät lyhyemmät aallonpituudet. |
![]() |
17.10.2017 22:25
<RicuP >
No hupsista! Viimeistään nyt muistaa, kun alkaa paikat pimenemään. En ole vielä käynyt katsomassa, kuinka niiden korostusvalojen asennus on edistynyt. Toden näköisesti ei mitenkään, kun on ollut vähän tämmöiset kelit. Valaisinhommia näkyy olevan muutenkin kesken vähän siellä sun täällä. Niitä onkin hyvä ajoittaa aina syksyyn.. Taas on uusia Mantoja tullut tiesaneerauksen yhteydessä, vaikka katusuunnitelmassa oli Led valaisimet. Led valaisimia on kuitenkin asennettu toisilla katutyömailla.. |
![]() |
17.10.2017 21:55 <Make> Nyt olikin lehdessä, että Keravalla on unohtunut uusia valojen huoltosopimus Eltelin kanssa. Sen takia syksyllä ei ole tehty vielä mitään, töiden pitäisi kuitenkin alkaa piakkoin. |
![]() |
17.10.2017 21:49
<Make>
Joku on tainnut kyllästyä keltaiseen... Keravallakin on 2000-luvun Sistellareja autokaupan pihalla. Tietysti vaan vihertävillä eh-lampuilla... |
|
17.10.2017 21:42 <Make> Sellaisen on todettu toimivan ainakin Vaajakosken ABC:n pihalla. Lem-Kemin led-päivityspakettien led-kiekko on kovin samanoloinen: http://www.lemkem.fi/Valaisimet/LED-paivityspaketti/LED-paivityspaketti-LJ70-3000K-halk-200mm Noissa lukee Made in Finland, todellako joku noita Suomessa juottaa? |
![]() |
17.10.2017 21:36 <Make> Ja melkoisen pieni kun tuohon Idman 8512:n vertaa. |
![]() |
17.10.2017 21:34 <Make> En löytänyt AEC:ltä tuollaista, on tosin jokusen vuoden vanha jo. Eikä noissa lue mitään, toisin kuin jossain todettiin AEC:n harrastavan. Jos on joku kopio. |
![]() |
17.10.2017 13:16
<RicuP >
Noita reilummalla valolla olevia on vähän missäkohtaa sattuu. Toisissa palaa kaikki neljä ja joissain vain yksi riippumatta paikasta. Korvaavat taisi olla loppuun palaneita. Niitäkin on sekaisin eh lamppujen kanssa. Ihan ydinkeskustassa on yllättäen vaihdettu kaikki natikat pois ja 4000k monimetallit on tilalla. Sistellar valaisimetkin saivat valkoiset lamput. Niistä vanhat natikat paloikin vähän miten sattui. Loppuvaiheessa yhdessä vain yksi. Siitä olinkin ilmoittanut. |
|
17.10.2017 13:04 <RicuP > Olisin itse varmaan suunnitellut tuon niin, että valo heitettäisiin tuolta kantaosasta ylöspäin ja heijastaisi epäsuorasti alas. Silloin nuo rinkulat saisi olla paikallaan. |
![]() |
17.10.2017 12:59 <RicuP > En nyt muista. Pitää käydä katsomassa. Toimivina ne kuitenkin purettiin. |
|
17.10.2017 12:57 <RicuP > Niinpä näkyy. On kyllä varmasti saman valmistajan. |
![]() |
17.10.2017 12:56 <RicuP > Heijastimet näyttää vähän samoilta, kuin AEC:n |
![]() |
17.10.2017 12:54 <RicuP > Vähän outo. Ihan kuin olisi joku tuommoinen: https://shop.elparts.fi/?m=prdc&a=product&orderby=id&id=S4546043&idp=4&l=150&p=2 |
![]() |
16.10.2017 21:22 <Make> Onko heitin olevinaan ledimallia? Näyttää kovin vanhalta ritilän takia. |
![]() |
16.10.2017 21:12 <Make> Myös näitä on Keravalla, taitaa vaan olla tuntematon: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8107 Jos on nähnyt päällä, on varmaan havainnut valon vähän oudoksi, kuten tuolla on kuvailtu. |
![]() |
16.10.2017 21:07 <Make> Valaisin on Philips LumiStreet BGP214. Noita riittää myös Keravalla. Siinä on äärimmäinen esimerkki suuresta määrästä pieniä ledejä... |
![]() |
16.10.2017 21:03 <Make> Valaisin on Lumi Group OY Lumi R. Joistain on jo valotehot karanneet: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8106 |
![]() |
15.10.2017 22:27 <hartsa> Ei liity kuvaan mitenkään mutta lämpöähän voi tuottaa toisinkin sähköntuotosta ei puhuta mitään......https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/tanskan-tv2-h-m-ja-vero-modan-emoyhtio-polttavat-tonneittain-uusia-vaatteita-laboratoriotesteissa-ei-loytynyt-mitaan-vikaa/6618862#gs.XoB_PiE |
![]() |
15.10.2017 21:42 <Make> Minulla ei ole ollut noita vanhimpia 11W malleja. On ollut vain 15W ja 20W, jotka ovat pimentyneet jo aikoja sitten. |
|
15.10.2017 20:41 <Make> Onkohan pylväskin Ornon malli? Löysin nyt lisää samanlaisella luukulla olevia, joissa valaisin on ollut Orno La Strada: https://www.google.fi/maps/@60.3866202,25.1030796,3a,30y,156.05h,88.23t/data=!3m6!1e1!3m4!1sx3xZGoiqOf-GwbAohyu_7A!2e0!7i13312!8i6656 |
![]() |
15.10.2017 11:02 <Jouko> Näin taitavat olla, käyttö on ollut hyvin epäsäännöllistä ja välillä olleet vuosiakin sivussa, ts. antaneet tilaa tehokkaammille. Valogallerian nimihaulla tuli lisää samanlaisia. |
![]() |
14.10.2017 22:10 <Make> Joukon lamput näyttävät todella olevan ihan 90-luvun alusta, toinen olisi vielä Narvan tekemä: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1910&pos=1&pid=90595 |
|
14.10.2017 21:46 <Make> Idman Kokkolan näköinen on nyt myös Airam Tusby 4513131 ja 4513132: https://www.airam.fi/fi/tuote/v8838/tusby/tusby/127/1 On tällä kertaa kaarevalla mustalla tai harmaalla päällisellä ja valkoisella kävyllä. On jälleen ilman liitäntälaitetta, max 100W. |
![]() |
14.10.2017 21:13
<Make>
Em. opas kertoo vielä: DULUX EL:n edut + käy tavallisen hehkulampun tilalle + kuluttaa n. 80% vähemmän sähköä kuin valomäärältään lähinnä vastaava hehkulamppu + pieni ja kevyt + n. 10 kertaa pidempi polttoikä kuin hehkulampulla + hyvä värintoisto ja hehkulampun kaltainen valonväri + pehmeä, häikäisemätön valo + vapaa polttoasento + syttyy heti, eikä valo värise + kestää n. 500 000 sytyskertaa tavanomaisilla käyttöjaksoilla + syttyy hyvin pakkasessa aina -30C saakka (23W -20C) + ei lämpene polttavan kuumaksi + valaisimeen voidaan asentaa enemmän valoa antava lamppu, koska sähköteho on pienempi Muista! - DULUX EL ei sovellu himmeninkäyttöön - Jatkuvat peräkkäiset sytytykset, kuten porrasautomaateissa, lyhentävät lampun ikää. - Tavallisessa kotikäytössä DULUX EL voidaan huoletta sytyttää ja sammuttaa tarpeen mukaan. - Ulkoasennuksessa estettävä veden ja lumen pääsy lampun kantaosan sisään. Lamppu syttyy ja toimii pakkasessa, mutta antaa kaikkien loistelamppujen tavoin kylmänä vähemmän valoa. - DULUX EL ei sovellu esim. saunaan, sillä sitä ei suositella käytettäväksi paikoissa, joissa lämpötila on yli +50C. |
![]() |
14.10.2017 20:56
<Make>
Vai pahvimallitkin löytyy... PL-Electronicit ovat pienentyneet, sillä 90-luvun lopun malli on jo lyhyempi. Prismaa oli myös Sylvania Cheetah 75- nimellä, lieneekö Suomessa myyty: http://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1890&pos=6&pid=52472 Em. opasta jaettiin aikoinaan Keravan Anttilan sähköosastolla. On myös '95, jossa samat tekstit mutta eri kuvat. Se kertoo jälleen: Compacta verrattuna Dulux EL Edut: + 20-30% alhaisempi hankintahinta + isompi kupu, joka tasoittaa valon ja vähentää häikäisyä + ulkokupu suojaa paremmin kosteudelta ulkoasennuksissa Muista! - suurempi koko estää käytön pienissä valaisimissa - 500 g paino saattaa rasittaa valaisimen johtimia tai hissilaitetta - ei syty hyvin kylmässä - vilkkuu syttyessään - lyhyt polttoikä, n. 6000h - huonompi hyötysuhde eli ei käytössä yhtä taloudellinen Mustareunainen downlight taitaa olla I-Valo: https://issuu.com/cyrilbarrow/docs/ivalo On ollut PL-versioita jo -86. Eh-versio lienee tehty lisäämällä erillinen kuristin. |
![]() |
14.10.2017 20:22
<Make>
En tiedä, olenko minäkään nähnyt kuin harvasäleisiä. Onkos Philipsit hehkulampputyyliin kytkettävät vai 1-10V ohjattavat? 90-luvulla juuri oli ensinmainittuja. Olen kuullut lähinnä sähköyliherkkyydestä, muutakin näköjään voi sitten olla. |
|
14.10.2017 20:14
<Make>
Ledit on tosiaan suunnattu suoraan alaspäin. Mitään heijastinta siellä ei näytä olevan. Kuvun yläreunakin on vielä noin huurrettu. On taas äkkiä pitänyt saada markkinoille... Noissa Ornoissa oli muutamassa joku kai normaali led-lamppu kai kokeilussa. Aika hyvin nekin valaisivat, vaikka kantaosa todennäköisesti varjosti. Joku on kuitenkin päätynyt noihin Talaseihin... |
![]() |
14.10.2017 20:03
<Make>
Jos on suojatie kohdalla, silloin on ainakin voitu laittaa reilummat valot. Kai korvaavat natikat sentään olivat palaneet loppuun... Varmaan eh-varastoa käytetään pois. Lamppujen hyydyttyä lähtee vielä valaisimetkin. Uudet eh-lamput tuntuvat kestävän juuri sen neljä vuotta, mitä kai luvataankin. Ornon käpypallo oli uuden kirkas kolme vuotta sitten. Nyt oli valo pahasti hyytynyt ja lopulta pimentynyt. Ei ole vielä tehty mitään... |
![]() |
14.10.2017 02:43
<RicuP >
Joo, tuosta Philipsin luettelosta löytyy myös Reflector Agro malli ja elektroninen on juuri tuo pallo. Myös PL-electronicit löytyy. On jopa pahvisia testiläpysköitä, joilla voi kokeilla, mahtuuko lamppu valaisimeen. Osramista en ole kuullutkaan. Nuo 15.09 mainitut Airam Freyt on kyllä olleet hyvät. Toimivat hyvin myös himmennettyinä. Pientä surinaa tosin pitävät varsinkin himmennyksen alkupäässä. Valaisin on hyvin paljon perinteisen syväsäteilijän oloinen, eli valo ei näy sivuille juuri mitään, mutta valaisee silti. Kenenkähän valmistamia olivat semmoiset syväsäteilevät valaisimet, joissa oli ennen heijastinta musta ympäri uritettu sisään menevä reunus? On ainakin PL ja Eh versioina ollut sekä upotettavia, että pinta-asennettavia. Joissain malleissa mustan reunuksen tilalla on ollut messinkinen sisältä pysty-uritettu 3-4cm reunus. Ornon yksi malli on myös vastaava, mutta ilman reunusta. |
![]() |
14.10.2017 00:09
<RicuP >
No sitten en ole taittoritilää varmaan nähnytkään. Niissä alumiinisissa harvasäleisissä on vanhemmissa SLO, Glamox, ym malleissa juuri uritettua melko paksua alumiinilevyä ja ovat usein juuri viistoon asennetut sivuilta. Se on aika yleinen malli. Uudemmat on ohuempaa peltiä. Mulla on kaksi 2x 58W Philips Centura HF himmennettävää valaisinta semmoisilla ritilöillä. On purettu eräästä sairaalasta MRI/ röntgen huoneesta. Ovat jostain -90 - luvulta. Täysin himmeinä hehkuvat vähän vaaleanpunaisina. En ole tosin purkamisen jälkeen testannut. Noita suodattimia on aika harvassa, mutta on kuitenkin jonkin verran käytetty. Eräällä tutulla on LED/ punahukka, joka on eräs autoimmuunisairaus, jonka pääpiirre on UVA valon aiheuttamat oireet iholla. Suodattimista kuultiin ja ne asennettiin ko. viraston huoneisiin, niin loppui muiltakin samalla mm. silmiin jäävät varjokuvat ja häikäisyn tunne väheni. On epäilys, että vuotava UV valo voi aiheuttaa tilassa häikäisevän tunteen, vaikka itse näkyvää valoa ei olisikaan liikaa. |
|
13.10.2017 23:14 <RicuP > Näinkin juuri vähän aikaa sitten tuommoisia kiinteä ledisiä erään taloyhtiön pihalla ja rehellisesti sanottuna oli melkoisen huono esitys. Ei tahtonut valaista paljon mitään verrattuna vaikka M-Lightin vastaavaan. Vaikutti, että iso osa valosta painuu tuonne rinkulan ja pohjaosan uumeniin. Pitkula Led lamppu olisi tuohon varmasti parempi, tai jättäisi tuon renkaan kokonaan pois. M-Light Comet on valoteknisesti paljon parempi. |
|
13.10.2017 22:55 <Make> Näköjään myös Karluxin saa nyt E27- LED-lampunkannalla ilmeisesti ilman liitäntälaitetta: http://www.karlux.fi/fi/tekniikka/ Hyvä, jos vaihdettavat lamput ovat tulossa takaisin... |
![]() |
13.10.2017 22:29
<Make>
Harvasäleisiä olen nähnyt myös. Onko ne säleet vielä vähän V-muotoiset. Tuossa kuitenkin on pystysuorat ja jako on sama 37 mm kuin lamelliritilässä. Ruuturitilöitä on näkynyt uudemmissa kohteissa. Tosin Ornollakin oli jo, oliko Korona-niminen. Tuollaisesta suodattimesta en ole kuullut. |
![]() |
13.10.2017 22:18
<RicuP >
Sattui kerrankin vahingossa kohdalle. Ei tuonne oikein muuten pääse, kun ei kehtaa lyödä vasemmalle kaistalle muuten parkkiin. En sitten osaa sanoa, että onko noissa kompensointi. Luultavasti on, mutta on käynyt varmaan juuri niin, että on lisätty vain C etukäteen täytettyyn kilpeen. Valoteho on lievästi sanottuna raju. Silloin energiakriisin aikoihinhan ei varmaan paljoa luxeja laskettu, vaan laitettiin niin, että riittää. Niitä valkoisia lamppuja on tullut myös muualle. Eräissä kauhoissa oli ennen ollut korvaavat natikat, mutta nyt niiden uudet valkoiset lamput osoittautuivatkin elohopealampuiksi! HKP:n lamppuja ei pääse näkemään, mutta korvaavien natikoiden tilalla on valkoinen valo, niin herää epäilys 400W eh lampusta.. Exanen vaihtamia. |
![]() |
13.10.2017 22:02
<Make>
Vai liikennevaloissa voi myös bongata kilpiä. Radiossa tai jossain oli joskus juttua, mitä kaikkea voikaan tehdä siinä odotellessa. Onkohan kilpi taas täytetty väärin tai kompensointi on lisätty viime hetkellä. Jos Exsane on huoltofirmana, varmasti valot toimii... http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9093 Idmanin nimitys aukiovalaisin on varmasti paikkansa pitävä. Onkos noista korvaavista lampuista selvinnyt mitään? |
![]() |
13.10.2017 18:08
<RicuP >
Välillä tuo kyllä on pysähdyksissä. Tietenkin on myös normaaliin verkkoon liitetty. Tämän Hakakallion Hesburgerin katolla on lisäksi paneeleja ja aurinkokeräimiä. On Suomen ensimmäinen tähän tapaan rakennettu ravintola. Nyt myös kauppakeskus Willan vanhan siiven katolle asennettiin 1000 kpl paneeleita, joiden nimellisteho on n. 280 kWp. Aiemmin myös elektroniikkayritys Perel asensi pääkonttorinsa pihaan aurinkovoimalan, jonka tehoa en nyt muista. Nähtäväksi jää, millä menestyksellä nuo toimivat. |
![]() |
13.10.2017 15:38
<RicuP >
Sain nyt vihdoinkin kuvan HKP:n natikka mallista. Oli vähän vaikea paikka, kun ovat keskikaistalla vilkkaalla kadulla, mutta onneksi oli pitkät punaiset. Tyyppi on PSO HKP 5A LU C. Eli kompensointi on ja se on ilmoitettukin. Virrat näyttäisi kuitenkin olevan 4x 4,4A??.. Nämä ovat vielä alihankkijan huoltoalueella, niinpä on kaikki neljä lamppua käytössä, kun kaupunki käytti näissä vain yhtä per puoli, mikä sekin riittäisi hyvin. |
|
13.10.2017 09:46 <tolppa-apina> Taisi luulla sahaavansa pelkkää tyhjää putkea. |
![]() |
12.10.2017 22:44
<RicuP >
Ahaa, eli on semmoinen harvasäleinen alumiinin värinen ritilä. Semmoisia olen nähnytkin usein toimistoissa ja sairaaloissa. Myös Prismapleksinen on paljon käytetty sairaaloiden toimenpidehuoneissa. On myös ruuturitilä ns. Matalaluminanssiritilä, joka on kiiltäväksi metalloitua muovia. Käytetään yleensä tiloissa, joissa on tietokoneita, tai käytetään videotykkiä, jolloin ei tule heijastumia. Löytyy sama myös opaalisena. Eivät välttämättä ole juuri Idmanin juttuja. Muistan myös, että joissakin toimistovaloissa käytetään "suodatinta" tai "filtteriä" joka estää tietyille henkilöille iho-oireiden syntymisen oltaessa pitkiä aikoja loistevalaistussa huoneessa. Suodatin on vain ohut levy, joka tulee ritilän ja putken väliin. |
![]() |
12.10.2017 21:44
<Make>
Taittoritilä on luonnonväriseksi eloksoitua alumiinia, valaisimen leveyssuunnassa uritettua sellaista. Käyttökohteeksi kerrotaan nimenomaan toimistot, lamelliritilä käy myös kouluihin ja myymälöihin. Olen nähnyt myös prisma pleksillä olevia, ainakin yläasteen kotitalousluokassa oli kai 80-luvun lopulta. Lisäksi on Scala- nimiset vastaavat 112 62 ja 112 64S. Ainoa ero näyttää olevan pyöreäkulmaiset päädyt. Kuvassa on sitten sarjakompensointi: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/9152 Osassa (vanhemmissa?) kuristimissa näköjään on konkka piirretty, en ole ennen huomannut: https://www.byggahus.se/forum/threads/installationskabel-till-garage-ekk-och-eklk-billig-webbutik.116350/page-2 Lieneekö Tasapaino- merkityt ainakin osa jotain susikappaleita... |
![]() |
12.10.2017 11:46 <calm> Onneksi tähän on varautunut ennakkoon ja lämmityskuormien ohjaus on jo minuuttikohtaisesti säädettävissä. 22-07 yösähköllä säästäminen varaavan lattialämmityksen kanssa on vähintäänkin huijjjausta, kun sillä oletuksena lämmitetään ihan liikaa ihan liian kauan. Esimerkiksi näillä tämän syksyn 2-10 asteen ulkolämpötiloilla on riittänyt ihan hyvin, että varaus (lämpötilan nosto) on päällä vain 04-06. Lähinnä tällä on tullut vasta asumismukavuutta parannettua, mutta kyllähän se pörssisähkön kanssa muutenkin hyvin yhteen sopii. |
![]() |
12.10.2017 10:42
<Mikko Koho>
Jos itse olisin päättämässä niin antaisin hintojen ohjata koska poliittisesti tehdyt päätökset eivät ole oikein tässä asiassa toimineet. Yösähkölle sille sähkön tuntihintojen mukaan kuuluva arvo ja, jos ne piikit ovat järkyttäviä, niin antaa taloudellisten faktojen hoitaa tehtävänsä. Tuulituen suurin heikkous oli siinä että se mahdollisti jätteen tuottamisen verkkoon koska negatiivisetkin sähkönhinnat olisivat tuen ansiosta olleet kannattavia. Mikäli ehdoissa olisi ollut rajaus sähkön minimihinnasta, esimerkiksi se että tuottojen pitää olla vähintään omakustannehinta, niin tilanne olisi ehkä ollut toinen. Kymijoen pääuoman laitoksissa on muuten sellainen heikkous että luvat eivät salli vuorokausi- ja viikkosäätöä ja rakennusastekaan, eli huippuvirtaaman ja keskivirtaaman suhde, ei mahdollistaisi kunnollista säätöajoa. Tilannetta yritettiin 1980-luvulla korjata mutta Koskiensuojelulaki tuli väliin. Hiilidioksidivapaata kyseinen sähkö kuitenkin on ja hyvä saavutus sekin. |
![]() |
12.10.2017 01:40 <-"-> On siinä asujalla miettimistä, hankkiiko jätevesijärjestelmän, boksin, paneelit vai säästää koko ajan nousevaan kiinteistöverolaskuun." |
![]() |
12.10.2017 01:38 <Hartsa> Ei kuvaan liity mutta yöhön kummiskin.....Tollainen pohdinta lähtee liikeelle http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.209303 |
|
11.10.2017 22:18
<RicuP >
Vähän ihmeellinen tuo kuvun kiinnitys kyllä on.. Täytyy käydä tässä kuvailemassa. |
|
11.10.2017 22:15
<RicuP >
Ihan tasapaksut tummanharmaaksi maalatut alumiinipylväät. Auralla kai kolhittu, kun jalusta maan sisässä. Eivät tuntuneet olevan kovin kestäviä. Olihan ne sentään 30v kuitenkin kestäneet.. Sama ongelma on myös ihan uusissa epäsuoran valon valaisimissa, joissa kiinteä pylväs. Nyrjähtävät melko pienestäkin kolauksesta ja jalustan säätöpultti menee pylvään läpi, tai tekee siihen montun. Näin oli käynyt jo ainakin parissa paikassa, kun nuoriso oli jotain temppuillut.. Niiden valmistajaa en tiedä, mutta eivät vissiin Began ole. |
![]() |
11.10.2017 21:58
<RicuP >
Oli tasan 6100 ja oli sen perässä kirjain, kai E. Olivat ihan perus valkoisella lamelliritilällä. Mikäs se taittoritilä on? Nyt on kaksi valekuristinta tutkittu. Toinen on Helvar L 65/58, jossa lukee tussilla "risa". Kytkentäkaava onkin poikkeava. Siinä nimittäin on piirretty konkka sarjaan ennen kuristinta. Toinen valekuristin oli semmoinen, missä ei lukenut mitään, paitsi punaisella himmeästi näkyvä "Tasapaino" teksti. Molemmissa oli käämit, mutta jälkimmäisessä ei ollut langan päitä kytketty, eikä niitä näkynyt. Ovat vuodelta 1992. |
© Janne Määttä 2004-2017