|
14.07.2019 13:14 <Froggy> Onko Stömbergiä joutunut jo Israeliin asti?: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?pos=-73917 |
|
13.07.2019 22:53 <RicuP. > Noissa on kyllä alkuperäiset lamput ja holkit. Luulen, että tyyppikilpeen on tullut moka, on käytetty vanhaa tehoa, kun mallinumero on kuitenkin 136. |
|
13.07.2019 22:32 <RicuP. > Itse asiassa tuo industria logo on bongattu tuosta yksilamppuisesta versiosta, jossa korkeampi yläosa. Tuossa matalalla yläosalla olevassa kaksi lamppuisessa ei ollut IR logoa, kuin tuossa erillisessä rasiassa. Yksilamppuisessa oli heijastimessa viiruja, kun kaksilamppuinen oli sileä. |
|
|
13.07.2019 22:22 <Joku> Olisiko holkit vaihdettu jälkeenpäin 26 mm lampuille sopiviksi? |
|
|
13.07.2019 22:17 <RicuP. > Korjataan. Valaisimen tyyppi on tosiaan 7280-136. Jännä, että on 1x 40W, vaikka tuohon ei 40W putki sovikaan.. Kannoissa on kiilamaiset kumitiivisteet, jotka kiristyvät, kun päädyt ruuvataan paikalleen. Tiivisteinä on lvi kamoista tuttu pahvin tuntuinen tiiviste rungon ja kannan välissä. |
|
|
13.07.2019 22:05
<RicuP. >
Kannoissa oli ohmin merkki, jonka alla suora poikittainen viiva logona. Kuka lie sitten Valmistaja. Hyvin saman näköinen, kuin BJB. Holkin irrottamisen jälkeen lamppu lähtee vetämällä alas. Noita ei purettu, vaan jäivät priimakuntoisina paikalleen. Löytyi myös erään vanhemman paikallisen kauppakeskuksen lastauslaiturilta vastaavia valaisimia valkoisella heijastimella ja peltirungolla. |
|
13.07.2019 21:54 <RicuP. > Kuvan valaisimet on muuten purettu pylväineen pois. |
|
|
13.07.2019 21:53 <RicuP. > Olen täällä nähnyt myös ja myös seinä ja kattoversiot, jotka on yhä käytössä. Nämä löytyy Hyvinkään Hämeenkulman liiketalosta. |
|
|
13.07.2019 20:18 <Make> 11.5.2016 mainitun Industrian joissakin versioissa on arvokilpiä jopa kaksi kappaletta varren juuressa: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1463&pos=17&pid=161508 |
|
|
13.07.2019 20:10 <Froggy> Ehkä jossain olen nähnyt. |
|
|
13.07.2019 20:05 <Make> Näyttää olevan myös ylhäältä tulevaan varteen kiinnittyvä versio, en ole ennen nähnyt: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1463&pos=15&pid=161510 Aika iso on tuo varsikiinnitysosa. |
|
|
13.07.2019 19:45 <Make> https://www.bjb.com/en/Products/Lighting-Components/Lampholders-for-conventional-Lighting/Linear-Fluorescent-Lampholders-Water-and-Dustproof/ |
|
13.07.2019 19:37
<Make>
Minä tein hehkumuuntajan 2x6 voltin piirilevy verkkomuuntajasta, jonka perään kumpaankin lähtöön kasa diodeja vastarinnankytkettyinä. Eli lähtöjännite oli AC:tä. Eräässä vanhemmassa TV:ssä oli koneisto maasta erottamaton. Sen takia antenniliittimessä oli siniset nappikonkat maadoituksen ja signaalin välissä. |
|
13.07.2019 19:16 <Make> Lival on ilmeisesti tehnyt tuosta PL 011:sta melkoisen version ulkomaille: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=lastcom&cat=0&pos=126&pid=58581 On ilman vartta oleva nipistimellä varustettu versio. "Valmistajan" nimikin on Vatra. Onkohan tuollaista ollut Suomessa? Vai onko kuitenkin kopio? |
|
|
13.07.2019 19:09 <Joku> Tulipa tuosta galvaanisesta erotuksesta mieleen, että kahdella kondensaattorillahan voidaan erottaa vaihtovirtapiirit galvaanisesti toisistaan (koska varauksenkuljettajat eivä kulje kondensaattorin eristeen läpi), mutta silti näiden kahden piirin välillä voi kulkea sähkövirta. Jos vastaava tehdään muuntajalla, niin silloin virtaa ei kulje. Mistä tämä johtuu yksinkertaisesti selitettynä? Onko kukaan muu täällä miettinyt samaa? Kondensaattorin varautuessahan influenssi saa sen vastakkaisen levyn varautumaan vastakkaiseen varaukseen, mikä osittain aiheuttaa myös tuon vaihe-eron ja vaihtovirran kulun kondensaattorin läpi, vaikka välissä on eriste. Ja sitten nämä varaukset pyrkivät kumoamaan toisensa, ja virta kulkee reitin löytyessä levyltä toiselle. Vaihtovirralla kondensaattroin napaisuus tietysti muuttuu koko ajan, ja virta pääsee kulkemaan. |
|
13.07.2019 19:06 <RicuP. > Tuossa takana olevassa pellissä, normaalit BJB:n kannat. Tyypit on myös lähellä toisiaan. |
|
|
13.07.2019 19:02 <Make> Idman Officen tyyppi on 6162, epäsymmetrinen 6152. Onko lampunkannat ehkä peltiliuskoissa kiinni? Aidossa Officessa kun ovat valaisimen pohjassa suoraan. |
|
13.07.2019 18:55 <Make> Tuon vanhempi versio tulisi mieleen: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8407 Tuo vaan näyttää täysin symmetriseltä. Tulppaa ei varmaan ihan heti löydy... |
|
13.07.2019 18:49 <Make> Näitä ei sitten oikein päältäpäin tunnista... |
|
13.07.2019 18:47 <Make> Niin varmaan on. Instran tyyppi on 5620 ja aina IP 23T. Sai joko maalatulla tai kiiltävällä heijastimella. |
|
|
13.07.2019 18:43
<Make>
Minäkin löysin ilmeisesti näitä 2-lamppuisena. Ovat vaan ulkona ja korkealla, joten kilvistä ei saanut selvää. Juuri sytyttimen korkista epäilin SLO:ksi. Nuo samat kannan pohjat kai käyvät sekä T8- että T12- lampuille vain nuo rinkulat vaihtamalla. Mallinumero kuulostaa 2-lamppuisen numerolta. |
|
13.07.2019 18:05 <RicuP. > Voi olla joku kopio. SLO on kopioinut Ornon valaisimia. Esim Hyvinkään sairaalan pääsisäänkäynnin kahviossa oli pyöreät lamellvalaisimet rengasloistelampuolla ja kärkipeililampulla, joiden luulin olevan Ornot. Olivat kuitenkin SLO:n. Oikeastaan kaikki sairaalan valaisimet ovat olleet SLO:n |
|
|
13.07.2019 17:39 <Froggy> Varmaan on Idman Instran edeltäjä. |
|
|
13.07.2019 17:37 <Froggy> Tulee vähesen Orno mieleen |
|
|
13.07.2019 17:36 <Froggy> Yhdellä katsastusasemalla näin vastaavanlaisia valaisimia, mutta vaan kahdella lampulla ja sinisellä Sähköliikkeiden Oy:n kilvellä. Myös heijastimet taisi olla. Osaan oli pistetty tietenkin T8 putkia ja nuo päädyssä olevat pyöritettävät lampun tuet oli osasta irrotettu. |
|
|
13.07.2019 17:36
<RicuP. >
Onkohan Ruotsin Asean, vai kenen tekemä koppi? Ei nuo kauheasti suomalaisista eroa, on vähän Strömberg tyylinen, ellei jopa ole suomalainen. Tänne Hyvinkään seudulle on tullut viimeaikoina paljon puistomuuntamoita. Todella moni oli saanut jo taideteokset kylkiin jo ennen asennuspaikalle vientiä. Nyt ovat asennetut ja edelleen on maalaukset, jossa kiinalainen mies, jonka paidassa on CE logo. Liekö tuo joku protesti. Muuntamot on valmistanut virolainen AS Harju Elekter. |
|
|
13.07.2019 17:29 <Froggy> Tuo TL-X ei sitten vaadi sytytintä, vaikka LamppuExpress:ssä oli laitettu sytytin varusteisiin. Säästömuuntajista lisää: https://en.wikipedia.org/wiki/Autotransformer |
|
13.07.2019 17:24 <RicuP. > Aika hieno kuva:) |
|
|
13.07.2019 15:39 <Joku> Itse kylläkin toteutin tuon juurikin tasavirralla. Se voi vaan pidemmässä käytössä hajottaa katodit nopeammin. |
|
|
13.07.2019 15:37 <RicuP.> Epäsymmetrinen versio on 6550. |
|
|
13.07.2019 14:21
<RicuP. >
Miten nuo diodit sitten erottavat päät galvaanisesti toisistaan, vai käytitkö kahta muuntajaa, joiden perään pistit diodit? Ajattelinkin jo, että tuotahan olisi pattereillakin voinut hehkuttaa, mutta eipä käykään, jos pitää olla AC. Tuommoisen 3-4V muuntajien löytäminen onkin vähän toinen juttu. |
|
|
12.07.2019 23:07 <Joku> Ja tuon hehkuvirran pitäisi muuten olla vaihtovirtaa, koska muuten elektroforeesi saattaa alkaa "syömään" hehkulankaa. |
|
|
12.07.2019 23:02
<Joku>
Liitäntälaite on ikään kuin kuristimen ja säästömuuntajan yhdistelmä, joka siis nostaa jännitettä ja samalla rajoittaa virtaa. Tuo kuva sen selittänee parhaiten: https://www.intertrafo.fi/muuntaja/kaksikaamimuuntaja/saastomuuntaja Tuo metalliliuska, jossa on vähän juotetta, sulaa kiinni lampun sisäpinnalla olevaan metalliseen juovaan, joka menee lampun päästä päähän. Siihen syntyvä sähkökenttä ionisoi kaasun lampun sisällä (influenssi?). Kaasuun syntyy pieni sähköpurkaus, joka lämmittää elektrodit, ja lamppu syttyy. Tuo katodia ympäröivä liuska taas on nk. katodikilpi, mikä suojaa lampun päitä ionipommituksen aiheuttamalta mustumiselta. Joissain lampuissa on tuota käytetty myös anodina, koska anodiksi kelpaa mikä tahansa metallinkappale, sen ei tarvitse olla kuuma eikä siinä tarvitse olla emissiopinnoitetta. Tuo rapid-start systeemi olikin ilmeisesti vähän monimutkaisempi, kun siitä lueskelin lisää tietoa englanninkielisestä internetistä, mutta hehkun jännite on suunnilleen välillä 3-4 V rapid-start putkissa. Mutta koska hehkuun vaikuttaa myös lampun virta, niin sen aiheuttama rasitus pitäisi kai jotenkin huomioida. |
|
|
12.07.2019 22:55
<Make>
Minäkin tein kerran tuon himmennyksen ja toimiihan se. Ei löytynyt sopivaa muuntajaa, niin kasalla diodeja sai jännitteen säädettyä sopivaksi. Sen sijaan aito pohjakuorma LZ 5 oli tarjolla. Himmentimenä oli pistorasiaan liitettävä, varmaan hehkulampuille tarkoitettu malli, tuntui toimivan... Töissä on yksi TL-X- valaisin, johon en vaan ole päässyt lamppuja vaihtamaan. Tuolla on sellaisesta kuvia: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=1105&pos=12&pid=145769 |
|
|
12.07.2019 21:57
<RicuP. >
Eli siis on ikään kuin kuristin, jossa väliulostulo? Että keskelle vaihe, oikealle nolla ja vasempaan lampun vaihe ja lamppu nollaa vasten vai? Sitävartenko tuossa katodissa on tuo liuska, että se kerää jännitettä langan lämmittämiseen, kun langan toinen pää on kytketty vastakkaiseen polariteettiin. Tuosta TL-X lampusta en kyllä tiedä mitään. Tiedän vaan hylätyn tehtaan, jonka hallissa on Glamoxin TL-X valaisimia. Ovat monesta paiskoneet kuvut ja lamput rikki niin, että pelkät katodit on kannoissa jäljellä. On niitä vielä ehjänäkin, samoin kun on umpi ruosteessa heijastimia myöten olevia 2x 40W valaisimia, joissa kuristin metalliputkien välissä. |
|
|
12.07.2019 20:49
<Joku>
Tuo käyttää nk. autotransformer (säästömuuntaja) tyyppistä liitäntälaitetta, jossa on siis yksi käämi jossa on vähän niin kuin väliulosotto, johon kytketään vaihe. Amerikassahan nuo ovat muutenkin yleisiä matalan verkkojännitteen takia. Liitäntälaitteen toiseen päähän tulee nolla, ja vastakkaiseen päähän lamppu. Se muuntaa verkkojännitteen noin 270 voltin avoimen piirin jännitteeksi, mikä lampun sytyttyä laskee. Tuon "muuntajan" käämi toimii kuristimen tapaan, ja rajoittaa virran sopivaksi. Lampussa on sisäinen sytytysliuska, mikä helpottaa kaasun ioinisoinnissa. Lampussa on hehkulangat, mutta niitä ei tietääkseni käytetä sytytykseen, vaan termioniset häviöt lämmittää ne emissiolämpötilaan lampun syttyessä. Hehkulangat on siis käytännössä vain emittereinä. Löysinmpä kuvankin tuon lampun katodista irtonaisena: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=4620&pos=1&pid=137765 Säästömuuntaja: https://en.wikipedia.org/wiki/Electrical_ballast#Reactive_ballasts |
|
|
12.07.2019 20:28 <Froggy> Minkähän laisen liitäntälaitteen tämä tarvitsee: https://www.lamppuexpress.com/philips-tl-x-xl-40w-33-640-120cm-kylmae-valkoinen |
|
12.07.2019 17:46 <Joku> Kai se vain hehkuttaa aivan minimiajan, että emissiolämpö saavutetaan. T12-putkien katodit ainakin rapid-start lampuissa eroaa T8:sta, mutta uskon, että sytytin silti pidentää putken ikää. Yleensähän kiinnihitsanneet sytyttinet pottaa T12 putken hehkut poikki, koska ne ei kestä hehkutusta samamla lailla, kuin T8-putket. Rapid-startilla hehkujännite taas on pienempi, ja hehku kestää. |
|
|
12.07.2019 17:38 <Joku> Säästöputkilla ja muillakin putkilla hehkujännitteet ja resistanssit onkin sitten erilaisia. Mutta rapid-startilla tosiaan tuo 3,6 V. |
|
|
12.07.2019 17:37 <Joku> Olen kokeillut tuota rakentaa, ja kyllähän se hyvin toimi. Eri päiden hehkujännitteet pitää tietenkin olla erotettu galvaanisesti, koska niiden välillä pitäisi vallita kaarijännite. Tarvitaan kaksi muuntajaa tai kaksikääminen muuntaja. Väliulosotollinen ei tietenkään käy. Itse käytin himmentimenä isoa säätövastusta. Hehkujännite rapid-start lampuissa on muistaakseni 3,6 V, mutta koska kuristin on ikään kuin vakiovirtalähde, sytytinkäytössä yleensä virta on lähellä tuota 0,43 ampeeria 40 W lampulla. Itsellä kytkentä toimi jo kolmella voltilla. Katodien ei tarvitse hehkua näkyvästi, riittää että ne on emissiolämmössä. |
|
|
12.07.2019 17:17 <RicuP. > Tuolla edellä kun puhuttiin tuosta himmennyshommasta, niin periaatteessa tuo kytkentä olisi helppo tehdä itse, ilman noita harvinaisia osia. Kun tietäisi vaan, mikä jännite riittää tuohon päiden riittävään hehkuttamiseen. Laittaisi kaksi muuntajaa hehkuille ja vaikka LC himmentimen ennen kuristinta. Jos käyttää vaikka Led himmennintä, niin pohjakuormaksi riittäisi vaikka 15W hehkulamppu, tai pienempikin. |
|
|
12.07.2019 15:45
<RicuP. >
Vanhojen SL lamppujen pohjalla oli usein semmoista kellertävää murua. Tuo SLO on normaalilla sytyttimellä hiljainen. Kun laittaa pikasytyttimen, esim Tubesaverin, niin pärähdys on melkoinen. Yleensäkin teräsrunkoiset resonoivat kuristimen kanssa, mutta alumiinirunkoiset ei juurikaan. Miten on muuten tuommoisen Tubesaverin kanssa, kun se ei juurikaan ehdi hehkuttaa, mutta pitää putken ehjänä n. 10 kin vuotta, vaikka joka päivä käytössä. Miten hyvin se pelaa noiden T12 putkien kanssa? |
|
12.07.2019 13:38
<Mikko Koho>
Ei liity kuvaan mutta sähkökaapelin läpiviennin arvioidaan olleen syynä juomaveden saastumiseen. https://yle.fi/uutiset/3-10874409 |
|
12.07.2019 12:11
<Mikko Koho>
Sisäkuva vanhasta kytkinhallista. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19731119_3645 |
|
|
12.07.2019 01:40 <Joku> Se on myös hieno ilmiö, kun eräät valaisinrungot vielä vahvistavat tuota kuristimen ta sytyttimen aiheuttamaan tärähdystä. |
|
|
12.07.2019 01:37 <Joku> Johdot taisi olla kiinnikkeillä kiinni. Voihan se olla tiivisteiden liimaa, mutta se on lähinnä paikoissa, missä johto on käynyt kuumana. Joistakin kumikaapeleistakin höyrystyy aikojen saatossa jotakin, koska ne värjäävät esim. seinän niiden lähisyydessä rusehtavaksi. Itse asiassa kaikista haisevista meteriaaleista haihtuu jotakin. Metallin "haju" taas johtuu sen aiheuttamista kemiallisista reaktioista kun siihen koskee. Osa muuntajien lakoistakin tuntuu haihtuvan ajan mittaan, Philipsin ensimmäisissä SL-lampuissakin oli ongelmana kuvun tummuminen sen takia. Ja sitten tuota ainetta on valaisimessa paljon, joten en usko, että se on tiivisteistä ja kondensaattorikin oli ehjä. |
|
12.07.2019 00:39 <Sebu> Varmaan mukava ku vedetään uusia linjoja meillä ne vedetään vaan maan alle |
|
|
12.07.2019 00:36 <Juippi> Mitäs tuosta? Kääntää vaan päätä. |
|
12.07.2019 00:14 <Samuel> No ei ne ihan noin rumasti mene mutta vähän tollee. Talon seinäänki mennee vaikka minkälaista kaapelia... Niitä johtojakin tolpassa niin paljon menee että miettii välillä kuinka se pysyy pystyssä. |
|
12.07.2019 00:06 <Sebu> Ja mä luulin että tuossa oli joku mäki edessä mutta se oli noin matala. =D Onko tämä muuten rautarouva linjaa? |