|
29.12.2019 12:16 <muhentaja> Elektroniikan kans sitä kuristinta voi käyttää "hakkurina" jolla putkeen saa ajettua helpommin enemmän jännitettä kaasun ionisoimiseksi. Hohtosytyttimen kans käytettävissä on ainoastaan 50Hz ja se yksittäinen jännitepiikki joka tulee kärkien avautuessa. Tuosta nopeasta pulssituksesta johtuen kuristin saattaa olla elektronisen sytkän kans äänekkäämpi. |
|
29.12.2019 12:04 <muhentaja> Murahtaahan se. Tosin kyllä kuristin murisee sillonkin kun hohtosytkä pitää putkea hehkussa pitkän aikaa. Ja eivät osaa nuo hohtosytkät luovuttaa jos putki on sökö, ja siitä tosiaan meinasi palonalku tulla aikoinaan taloyhtiön parkkihallissa. |
|
29.12.2019 03:27 <RicuP. > Rapid mallit tosiaan saavat semmoisen magneettikentän aikaan, että monen valaisimen pellit rämisee. Kuulostaa aika hyvältä 1970 luvun valaisimessa:) |
|
29.12.2019 03:20 <RicuP. > Tuo 1,4s versio todella hehkuttaa putkea jonkin aikaa. Kokeilin kerran loppuun kuluneella putkella ja sytkä piti putkea väkisin päällä n. 5min väristen ja kuristin surrasi. Sammui ja sitten taas uudelleen lähti, kun valot taas sytytettiin. |
|
29.12.2019 01:28 <muhentaja> Paikallisesta sähköliikkestä on elektronista sytkää ostaessa tullut kahta varianttia. Toinen potkasee putken päälle ns. heti ja toinen on sitten tuo 1.4s versio. |
|
28.12.2019 23:03 <Make> Pikasytyttimiä on tosiaan näkynyt hiljaisia että surauttavia. Sitten Philipsillä on S10-P- hohtosytyttimiä, joissa luvataan olevan parempi katodien esilämmitys: https://www.lighting.philips.com/main/prof/conventional-lamps-and-tubes/fluorescent-lamps-and-starters/starters-for-fluorescent-lamps/performance-starters |
![]() |
28.12.2019 22:49 <Make> Mikähän mahtaa olla tuo Hooks- merkki, jolla on ainakin kynttelikköjä: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=lastup&cat=12976&pos=5&pid=169715 Tuo on ilmeisesti 1987 vuodelta ja tyyppi on 5026. Sen laatikko hävisi mystisesti lähes 20 vuotta sitten... |
|
28.12.2019 19:44
<Joku>
Kyllähän tuon pitäisi aika lähellä olla totuutta, kun tieto on otettu Philips Technical Libraryn loistelamppuja käsittelevästä kirjasta. En tosin täysin ymmärtänyt tuota kulumismekanismia, varmaan myös toistuva lämpölaajeneminen saa katodin kulumaan. Katodit tosin on tehty kestämään tuhansia tunteja hehkumista, koska ne hehkuvat myös ns. kuumapisteessä putken normaalisti palaessakin, ylläpitäen emissiota. Ne toimivat kuin elektroniputken katodit, emittoiden elektroneja purkaukseen (tai anodivaiheessa toisin päin, joka myös vapauttaa energiaa pitäen katodit lämpiminä). Useinhan loistelamput myös hajoavat niin, että katodit kyllä hehkuvat ja vilkkuvat, mutta putki ei syty, mikä johtuu emissiopinnoitteen kulumisesta. Yhden kuvankin löysin Lighting-Gallerystä tuollaisesta termisestä sytyttimestä: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=search&cat=0&pos=5&pid=159417 Tuli muuten näistä Tubesaver-pikasytyttimistä mieleen, että mitenköhän ne saavat revittyä niin paljon virtaa kuristimen läpi, missä kuitenkaan perinteinen sytytin ei onnistu, kun yhdessä esitteessä kerrottiin tuon suuremman virran olevan nopean esilämmityksen ja sytytyksen salaisuus? Yleensähän nuo pikamallit saavat kuristimen myös hurisemaan todella voimakkaasti. Tuo voisi liittyä jonkinlaiseen puoliaaltotasasuuntaukseen, mikä saisi kuristimen impedanssin pienenemään... Lighting-Galleryssä taisi joskus olla tuollaisen kytkentäkaavio, minkä yhteydessä kerrottiin jostakin erikoiskomponentista. |
|
28.12.2019 19:09 <RicuP. > Olen täällä töissä ottanut käyttöön vastaanottotiloissa, käytävillä, ulkona, ym. Tubesaver TS6+ sytkät, jotka hehkuttaa 1,4s ennen sytyttämistä. Toimii kertalaakista myös pakkasella normaaleissa T8 ja F putkissa. Lupaavat lähes saman lopputuloksen, kuin että putket olisivat aina päällä. WC ja muissa tiloissa, joissa käydään usein, on käytössä Tubesaver Rapid, joka sytyttää 0,4s. Vanhemmilla on 2011 vuosimallia, eikä putkea ole vielä kertaakaan vaihdettu. Nuo on käteviä ja "ikuisia", maksaa saman, kun aiemmin käytetyt Deos 171 sytkät. 171 käytetään vain niissä valaisimissa, jotka on 24/7 päällä. |
|
28.12.2019 17:58 <muhentaja> Tämä teoria on varsin uskottava. Elektroninen sytkä laittaa putken päälle alle puolessa sekunnissa, vaikka se olisikin käytössä wanhanaikaisen magneettikuristimen kanssa. Hohtosytkät pimputtelevat ja vilkuttelevat paljon pidempiä aikoja, varsinkin jos on kaksi putkea sarjassa. |
|
28.12.2019 16:16
<Joku>
Mitä vähemmän loisteputkia sytyttelee, sitä pidempään ne kestävät, vaikka palaisivatkin pitkiä aikoja. Aina kun varsinkin magneettisella kuristimella ja hohtosytyttimellä varustettu valaisin sytyttää putken, aiheuttaa epäoptimaalinen katodien lämmitys ja sen takia myös voimakas sytytyspiikki ja ionipommitus katodien kulumista, eikä putki edes välttämättä syty kerrasta. Ennenhän oli ainakin Amerikassa nelipinnisiä termisiä sytyttimiä, mitkä hehkutti katodeita riittävän pitkään, ja kun niiden sisäinen vastus lämpesi, avasi bi-metalliliuska kontaktin, ja koska sytyttimen suunnittelusta johtuen kärjet avautuivat joko ilmassa tai tyhjiössä, joista kumpikin johtaa hyvin heikosti sähköä, ei sytyttimen kautta päässyt juurikaan vuotovirtaa sytytyksessä hohtosytyttimen tapaan, jolloin kunnollinen jännitepiikki sytytti putken kerrasta, eikä kunnolla esilämmitetyt katodit kuluneet. Nykyään elektronisilla sytyttimillä pääsee samaan tulokseen. Tuo terminen sytytin tietysti kulutti myös hieman sähköä putken syttymisenkin jälkeen. |
|
27.12.2019 22:35
<Make>
Hyvin tuntuu lamput kestävän myös kerran päivässä sytytys- käytössä. Olen minä tainnut nähdä joitakin vanhempia lyhyitä kuristimia. Eräästä valomainoksesta oli kerran pleksit poissa. Näkyi, että yksi kuristin oli vaihdettu ja uusi oli selvästi pidempi kuin muut. |
![]() |
27.12.2019 22:15
<Joku>
AD-Luxin perustaja ilmeisesti pitää nykyään valaistusblogia: https://valaistusta.wordpress.com/ Olen kyllä hyvin samaa mieltä hänen kanssaan tuosta laadukkaasta päivänvalovalaistuksesta, hyvä ja tehokas päivänvalovalaistus on kirkas ja virkistävä! Muutamat LEDivalmistajat ovat ilmeisesti alkaneet jo tehdä kunnollisia LEDilamppuja, missä on tosiaan tuota violettiakin, mitä tarvitaan siihen, että optisilla kirkasteilla kirkastettu valkoinen todellakin näyttää valkoiselta. Tämä violetin puutehan on melkein kaikissa nykyisissä LEDeissä, usein myös syaanin ja punaisen kohdalla on spektrissä aukkoja. Sinisen ja punaisen värin sekoittuessa syntyvä "violetti" taas ei vastaa oikeaa violettia, vaan on vain aivoissa syntyvä astimus, kuten ruskeakin. Ihan Lumiledsikin on lähtenyt tähän mukaan myymälävalaistus kohteenaan: https://www.lumileds.com/products/cob-leds/luxeon-cob-with-crispwhite Waveform Lightingiltäkin löytyy joitakin: https://store.waveformlighting.com/collections/led-strips/products/absolute-series-led-flexible-strip-99-cri-16-ft-5-m-reel Ei tosin kannata päivittää, koska valotehokkuudet ovat loisteputkien luokkaa ja hinnat moninkertaisia. Matalan värilämpötilan valaistus sopii mielestäni enemmän hämärään valaistukseen, kirkkaassa valaistuksessa taas 8000 kelviniäkään ei ole liian sininen hyvällä värintoistolla, ja itse ainakin pidän Kruithofin käyrää hyvänä tapana määrittää oikea värilämpötila: https://en.wikipedia.org/wiki/Kruithof_curve Varhainen fysiikka tunsi ultraviolettikatastrofin, ja LED-valaistuksessa voidaan ehkä puhua violettikatastrofista :). |
![]() |
27.12.2019 21:07 <Make> Nyt tuolla Kodin Terran pihalla on tapahtunut. Suureen osaan Iridiumeista on vaihdettu led- lamput! Tuo, mistä päällinen puuttui, oli korvattu jollakin kiinteäledisellä. Idman Villet ovat Philips- nimellä, 250W ja suuri osa pimeitä. Parissa on loppuunkulunut eh, mutta muutamassa jopa Relumina! |
|
27.12.2019 20:52
<Joku>
Kyllähän nykyiset kolmihuippuisetkin loisteaineet tuntuvat himmenevän, varsinkin kuin putket ovat jatkuvasti päällä. Normaalissa käytössä, kun putkia sytytellään jatkuvasti, kuluvat katodien emissiopinnoitteet niin nopeasti, että loisteaineet eivät kerkeä vanhenemaan putken käyttöiän aikana. Koko ajan päällä olevien loistelamppujen katodit taas eivät juurikaan kulu, koska sytytyksessä tapahtuva ionipommitus ei niitä kuluta. Nykyisissä lampuissahan saattaa olla loisteaineella myös jonkinlainen suojapinnoite, mikä estää niitä kulumasta purkauksen takia, varsinkin suuren tehotiheyden putkissa, mikä tosin ennen taisi olla ainakin lähinnä vain Amerikkalainen juttu, niillähän oli jopa 8-jalkaisia T17-putkia (54 mm), 215 wattiin asti. |
![]() |
26.12.2019 21:38 <Make> Tuolla pururadalla on ainakin ollut joku epätavallisen oloinen valaistus, sivu 18: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/111270/Kortelainen_Janne.pdf?sequence=1&isAllowed=y Ihan kuin pylväissä olisi pienet spotit aina molempiin suuntiin. |
![]() |
26.12.2019 20:51 <Make> Nuo Ftlight Q360 ja M-Light Neptunus ovat kyllä aika sama laite, mutta tukitankojen määrä vaihtelee... |
|
26.12.2019 20:36
<Make>
6.12. mainittu "jotakin" taitaa olla M-Light Korona LED: https://www.m-light.fi/tuote/ulko-julkisivuvalaisimet/Korona_LED/korona-led Eräisiin ufoihin on näköjään tullut ledilamput... |
![]() |
26.12.2019 20:23 <Make> Ainakaan tuossa esitteessä ei taida lukea sallittua varren paksuutta: https://www.lighting-gallery.net/gallery/displayimage.php?album=3586&pos=30&pid=104947 |
|
26.12.2019 20:04 <Make> Tuo verkkokäpy- Talas onkin nimeltään M-Light Comet. Taatusti on Karluxin tekemä. https://www.m-light.fi/tuote/ulko-julkisivuvalaisimet/COMETLED/comet#pid=4 |
![]() |
26.12.2019 19:58
<Make>
Ai noissa on sellainen rako. Kävin katsomassa tarkemmin noita ledilampuilla päivitettyjä. Niissäkin lamppu on vinossa, vaikka kupu on osittain kirkas, kai 1970- lukuinen. Tuli mieleen, olisiko sisäkalu voitu joskus vaihtaa? Kuvut on todennäköisesti pesty ja lamput ovat tarpeeksi tehokkaat, joten lopputulos on erittäin hyvä. |
|
26.12.2019 18:05 <Samuel > Joo en huomannutkaan että orsi oli erilainen. |
|
26.12.2019 18:01 <Samuel > Joo, kuvakin vähän myöhässä tuli, en ole ikinä ajoissa... |
|
26.12.2019 17:48 <Late> Hyvää uuttavuotta, kun joulu meni jo |
![]() |
26.12.2019 16:32
<Hartsa>
Hyvin savuttelee kyllä...saattanu turbo hyvin vislailla.. |
![]() |
26.12.2019 03:11 <Marko> Siitä nuo ovat huonot, jotta ylhäällä kannen alla on sentin rako. Toimivat liian hyvin pienilmailijoiden pyydyksenä. Kuvun pohjalla saattaa olla viiden sentin kerros kuivatettuja ötököitä, joita saa lampun vaihdon yhteydessä kaivaa, pyyhkiä ja puhaltaa paineilmalla pois. Pitänee lisäillä kuvia. |
![]() |
26.12.2019 02:58 <Marko> En ole kyseisiä valaisimia mittaillut, mutta tuntuu nuo tehokkaammat lamput olevan kuitenkin leveitä ja pitkiä. Tuollainen PHILIPS voisi mahtuakin, vaikka on sekin ilmeisesti 26,5 cm pitkä, mikä äkkiseltään kuulostaa paljolta. Ehkä pitää vhän mittailla. |
![]() |
26.12.2019 02:50 <Marko> Ruisrockissakin oli ainakin jo 2009 60 neliön LED-näyttö. Välillä jo ajattelee "Ai tehokkaita ledejä oli jo noin monta vuotta sitten" :D |
|
25.12.2019 23:05
<Make>
Eräälle tien pätkälle oli nyt ilmestynyt muutama kpl tuota kuvan mallia! Onkohan ne purettu jostain tai jopa korjattu. Pari oli kyllä pimeitä, mutta voi olla sähkön puutetta. Ei se hajavalo muuten haittaa, mutta kun monesti on valittu kovin pienitehoiset mallit. |
|
25.12.2019 22:50
<Make>
Ja taas, olikohan harmaat, eh- Talasit häipyneet eräästä pihasta ja tilalla on Kokkolan näköiset. Näköjään joissakin monimetalli- Talaseissa on verkkokäpy noiden rinkuloiden sijasta. |
![]() |
25.12.2019 22:42 <Make> Nyt on kai 1970- luvun Tapiolat häipyneet yhdestä pihasta... Tilalla on taas kerran Kokkolan näköiset, mutta vähän oudot. Käpy vaikutti olevan jotenkin oudon ylhäällä. Lisäksi niissä on ihan tavalliset ledilamput, eli näyttävät ylöspäin. Lopputulos on melkoisen kehno. Muutamaan Tapiolaan on kyllä myös laitettu asiallisen tehoisia ledilamppuja. |
![]() |
25.12.2019 21:31 <Make> Ai Gaze on niin ahdas, vaikka päällepäin näyttää aika normaalilta. Ainakin Philipsillä on perinteisen näköinen ledilamppu, sopiiko sekään: https://www.lighting.philips.fi/prof/led-lamput-ja-led-valoputket/led-lamput-purkauslamppujen-tilalle/trueforce-core-led-public-urban-road-hpl-son |
![]() |
25.12.2019 21:17
<Make>
Kyllä, XENOPHOT on tyyppiä EVD, 400W, 36V. Käytetään esimerkiksi projektoreissa, mikrofilmien lukulaitteissa, studioissa, jne. Ala-asteella oli purkauslamppupiirtoheitin. Merkkiä en muista, mutta aika äkkiä valo kirkastui. Käynnistyksestä vaan tuli häiriö äänentoistoon. Sitä kun käytettiin joulujuhlassa, laitettiin paperi päälle, kun piti se pimentää. |
![]() |
25.12.2019 21:04 <Make> Tuo lamppu on tarkoitettu ennen kaikkea diaprojektoriin, kertoo 1994 GE luettelo. EPS on tyyppi ja LIF- koodi puolestaan A1/268. Kanta on G17q. |
![]() |
25.12.2019 19:13 <Mikko Koho> Jos pakokaasujen virtauksen oikein katsoin niin bassojen luoma kuormituspiikki savutti generaattoria. |
![]() |
25.12.2019 15:31
<Marko>
Festivaalien esitystekniikan hyötysuhde on parantunut äänentoiston ostalta D-luokan vahvistimien myötä ja valoefektien osalta LED-valaisimien myötä. Halogeenejakin kyllä vielä käytetään valkoisen valon tuottoon ja sähöä ylipäätään kuluu. Ruisrockin päälavan takana on 800 kVA jakelumuuntaja festivaaleja varten, mutta generaattoreita alueella silti käytetään. Internetistä löytyy aiheeseen liittyvä diplomityö, jossa on tehty mittauksia kesällä 2009. Tässä viideossa erillistä savukonetta ei tarvita, koska generaattori hoitaa savumerkit: https://www.youtube.com/watch?v=NgLy5Fdd4z0 |
![]() |
25.12.2019 14:53
<Marko>
Sepä se on juuri, jotta fyysinen koko tulee rajoitteeksi. Tosin jos vaikka 4000 luumenia saisi mahtumaan, niin olisi se jo yhtä kirkas kuin vähän himmennyt 125 W höyry. En tosin tiedä, mahtuisiko sekään, vai jäisikö 3000 luumeniin. PHILIPS Idman Gaze ovat valaisimet. On niissä LED-lamppuja näkynyt, mutta himmeämpiä ovat niillä olleet kuin uusilla höyryillä. Sinänsä niitä on turha vaihtaa, jotta kunnoltaan ovat vielä lähes uudenveroiset eikä optinen hyötysuhde ole ollenkaan huonoimmasta päästä. Silti kokonaisvalotehokkuus korvaavilla LED-lampuillakin jäisi kauas LED-katuvalaisimista, joihin saisi vielä yöhimmennyksen. Kaipa noilla vielä viitisen vuotta mennään, vaikka melkein siinä ajassa LED-valaisimet jo tienaisivat hintansa. Höyrylamppuja on jäljelä kaksi kierrosta, eli jopa kymmeneksi vuodeksi. |
![]() |
25.12.2019 13:49
<Mikko Koho>
Muun muassa tuolla kiertueella oli jo kymmenisen vuotta sitten LED-tekniikalla toimiva taustanäyttö. https://youtu.be/muAN9HbrxFM |
![]() |
25.12.2019 13:32 <Veke> Hehkulangan rakenne on samanlainen kun teatteriheittimien polttimoissa, mutta kanta on kyllä poikkeuksellinen. Esitystekniikassa yleisin kanta taitaa olla GX/GY9.5 |
![]() |
25.12.2019 13:09 <Koomikko> Valaisin tarkoitettu paksummalle varrelle, muutkin ovat 250 W. |
|
25.12.2019 12:14
<Koomikko>
Kun Samuelin kuvasta kääntyy ympäri näkyy Froggyn kulmapylväs ja seuraavalla kadulla on 4 Helenansaarenkatu https://maps.app.goo.gl/Ju8WS7ApAZe3Euxf7 |
![]() |
25.12.2019 11:53 <Make> Miksi ei voi vaihtaa tarpeeksi tehokkaita ledilamppuja, eikö valaisimiin mahdu? Mikä valaisin? Olen huomannut, että käytettävien korvaavien lamppujen valotehot ovat aivan laidasta laitaan. |
|
25.12.2019 08:28 <RST> Samuelin linkissä täysin erilainen orsi kuin kuvassa... |
|
25.12.2019 02:39
<Marko>
Onhan valtaosa uusista katuvalaisimista linssioptiikalla ja heijastinmallit ovat harvassa. Linssejä on hyvin monenlaisella valonjaolla. Itse en ole liikaa hajavaloa havainnut eikä veitsenterävä valonjako kovin miellyttävä edes ole. Paljon enemmän hajavaloa tulee purkauslamppuvalaisimista. Nykyiset "teholoisteputket" eivät kovin merkittävästi himmene vanhetessaan. Toista oli vanhoilla, sittenmmin EU:n kieltämillä halofosfaattiloisteaineloisteputkilla, jotka helposti 50 % ja enemmänkin himmenivät. Oudolta kuulostaa, jotta Lumiluxit olisivat yli 50 % himmenneet. |
![]() |
25.12.2019 02:14 <Marko> Wanhassa kaitafilmi- tms projektorissa on tuontyyppinen lamppu, jossa on lankoja vierekkäin. |
![]() |
25.12.2019 02:11 <Marko> XENOPHOT on tutumpi diaprojektoreista ja piirtoheittimistä. Ensin mainitussa on tullut vastaan 150 W, jälkimmäisissä 250 W ja olikohan jopa 400 W. Myös purkauslamppupiirtoheitin on tullut vastaan. Tuollaista 100 W 24 V kohdelamppua käytetään esimerkiksi vanhemmissa valoefekteissä, eli diskovaloissa yms. |
![]() |
25.12.2019 02:01
<Marko>
"Normaalikoon" elokuvateatterin filmiprojektorissa oli muistaakseni esimerkiksi 1600 W lamppu. Sellaista olen kädessäni pidellyt ilman suojavarusteita. Räjähdysriski on isompi käytetyllä lampulla. Digikone vaatii periaatteessa enemmän valoa, kun valkoinen muodostetaan suodattamalla valkoinen valo kolmeksi osaväriksi ja summaamalla ne takaisin yhteen, jolloin periaatteessa jäljelle jää kolmasosa aöluperäisestä. Seuraava vaihe on luopua kokonaan projektoreista korvaamalla valkokangas LED-näytöllä. Sen yleistymiseen ei luulisi pitkään menevän. Televisioissakin odotellaan jo mikro-LED -malleja, joissa jokainen plökseli on oma RGB-LED. |
![]() |
25.12.2019 01:53
<Marko>
AD-Luxin toiminta tosiaan näyttää muuttuneen radikaalisti, kun perustaja ei ilmeisesti ole enää kuvioissa mukana. Kuluttajille ei markkinoida mitään eikä kotisivuillaan äkkiseltään katsottuna mainita sanallakaan päivänvalon hyödyistä. Sinänsä on harmillista jopa. Aiemmin sivuilla oli asuntomessutalojen valaistusarviointeja. Yhdessä kuvassa oli terassin tasomallinen säteilylämmitin ja kuvateksti "hyvä, tasainen valo" :D Tuskin 9xx-loisteputeket hetkeen poistuu. Jos elohopea kielletään, jää todennäköisesti jotain poikkeusehtoja, tai sitten aletaan valmistaa värimäärittelyyn riittävän hyviä LED-lamppuja. Itselläni on eteisessä Airamin 6500 K LED-kohdelamput. Niissä on omaan makuun oikein mukava sävy, vaikka värintoistoindeksi onkin vain luokkaa 80. Ei näytä yhtään kolkolta tmv, vaan pehmeän raikkaalta. |
![]() |
25.12.2019 00:46 <Marko> Kyllä tuo huollossa maalattu on ja tikkaat ovat kai samalla asennettu. |
![]() |
25.12.2019 00:41 <Marko> Elohopeahöyrylamppujen käytössä ei kyllä enää ole mitään järkeä, paitsi museoarvo. Tosin pitäisi oman taloyhtiön valaisimiinkin vielä elohopeahöyrylamput vaihtaa, kun muut asukkaat eivät ole vielä innostuneet investoimaan valaisimien vaihtoon. LED-lamppuja en viitsi laittaa, koska valovirta puolittuisi ja sitten olisi vielä hankalampi saada investointia uusiin valaisimiin, kun korvaavat lamput ajaisivat muiden mielestä silti asiansa hyvin. |
© Janne Määttä 2004-2017