16.05.2017 21:19
<Make>
Näin kuiviltaan näyttävät melkoisen isoilta.
17.05.2017 01:27
<Mikko Koho>
Suunnilleen 17m leveitä ja 6m korkeita, painoa n.68t. Kohoavat täysin auki ajettuina 6m patokynnystä korkeammalle ja läpäisykyky, ylävedenpinnan tasosta riippuen, n.600m3/s. Kaikki luukut avattuina padon läpäisykyky on n.1400m3/s joka riittää täyttämään patoturvallisuusmääräysten vaatimuksen jonka mukaan 1-luokan padon, jollainen Imatrankosken pato on, täytyy läpäistä ilman voimalaitoksen koneistoja virtaama joka toistuu keskimäärin kerran 5000v. Suurin havaittu virtaama on 1100m3/s vuodelta 1899 eli reilusti ennen patoa.
07.12.2017 22:27
<Mikko Koho>
Ei mitenkään huonompi esitys. Tekivät poikkeuksen näytösjuoksutusten taukoon ja ajoivat näytöksen sekä 5.12.2017 että 6.12.2017. Jälkimmäisen ajoitus sai kritiikkiä kun ilotulitus oli toisessa paikassa puolta tuntia aiemmin eikä molempia käytännössä päässyt seuraamaan peränjälkeen mutta muu ohjelma oli ehditty lyödä lukkoon ennen näytösten varmistumista.
YLEn video 5.12. näytöksestä:
https://areena.yle.fi/1-4302780
21.01.2018 13:38
<Mikko Koho>
Vielä mahtuu koneistojen läpi. Ennen IMA3:n ja IMA4:n peruskorjausta 900m3/s oli suurin jollain tavoin järkevä juoksutus jonka jälkeen lähti, muunmuassa vuonna 2012, luukku auki ja 970m3/s oli maksimi. Nykyisistä virtaamista en tarkkoja arvoja tiedä.
Säätövara on kuitenkin nyt aika olematon ja jossain vaiheessa ajoivat alennettua juoksutusta vain muutamana tuntina vuorokaudessa.
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/04/q0411450y/wqfi.html
22.01.2018 11:22
<Mikko Herpman>
Mites muuten Tainonkosken voimalaitos pystyy ajamaan läpi? Kykeneekö käsittelemään saman virtaaman kuin Imatra, vaiko osa menee ohi?
23.01.2018 09:30
<Mikko Koho>
Tainionkoski pystyy ajamaan enemmän. Tarkkoja lukuja en pysty viimeisimmän konerevision jälkeen sanomaan mutta ennen revisioita Tainionkoski läpäisi yli 1000m3/s kun Imatralta meni 970m3/s.
Toki tuossa pitää erottaa kaksi asiaa: paljonko pystyy ja paljonko on järkevää. Esimerkiksi laivoissa on noiden tapaan erikseen maksimiteho ja MCR (Maximum Continuous Rate) tms. arvo jolla pääkonetta- tai pääkoneita voi pitkäaikaisesti rääkätä. Syy on sama: kun tehopyyntö nousee tietyn rajan yli niin melu ja tärinä lisääntyy ilman että teho (tai laivan tapauksessa kulkunopeus) nousee vastaavasti. Samalla alkavat kavitaatio- tärinä- ym. ilmiöt tehdä vahinkojaan.
25.01.2018 21:18
<Mikko Koho>
Avannossa käydessä mittari näytti Vuoksen veden lämpötilaksi +1,2°C. Kylmimmillään oli kuulemma ollut +0,4°C.
29.01.2018 15:53
<Mikko Herpman>
Jäät vaikuttaa isoonkin voimalaan.. miten tuo käytännössä tekee huolia, padottaa veden virtausta välpillä? Pienemmissä voimaloissahan on hyytöongelmaa, eli onkos se alijäähtynyttä vesimassaa mikä voisi jäädyttää luukut ja koneiston osin ettei voisi säätää laitosta. Eli kun siitä oli havaintoa, ajettiin laitos kiinni ohi niin pitkään että lämpötila tasaantuu.
29.01.2018 16:50
<Mikko Koho>
Tuon laitoksen yläpuolella, tulvaluukkujen kohdalla, oli yläkanavassa jääpuomi joka poistettiin viime keväänä/kesänä ja en ole katsonut tarkemmin että ovatko laittaneet takaisin. Siltaa pitkin ohi ajaessa on näyttänyt siltä kuin puomi ei olisi paikallaan. Tuolloin jäälautat menevät välppiin, tukkivat niitä ja alkuvaiheessa suurentavat välppien putoushäviötä. Pahimmillaan koneisto ei saa enää tarpeeksi vettä ja laukeaa verkosta.
Hyydössä olisi kyse siitä että alijäähtynyt vesi jäätyy välppiin kiinni samaan tapaan kuin auton tuulilasiin ja lopulta tukkii veden virtauksen. Tuohon tarvittaisiin kova pakkanen ja tuuli ja avoinna olevat vesialueet. Imatrankoskella tuota ei tiettävästi ole tapahtunut 1980-luvun alun jälkeen mutta on edelleen mahdollinen.
23.03.2018 15:18
<RicuP. >
Hieno video.
21.05.2018 18:00
<Mikko Koho>
Vesimäärä tekee omia ongelmiaan työmaalle. Osa töistä venyy syksyyn kun virtaamaa ei saada riittävän pitkäksi aikaa turvalliselle tasolle ja viime viikonloppuna pitivät, viranomaisen luvalla, virtaamaa pienenä että saivat sukellettua Imatrankoskella ja Svetogorskissa.
Nyt sitten koski kuohuu, koneistoremontista johtuen, kuukauden ajan mutta, vastuukysymysten takia, sitä ei voi markkinoida kuin puskaradion kautta.
https://uutisvuoksi.fi/uutiset/lahella/edf394df-1a7d-447a-bc09-4548f35ff0a5
29.11.2019 14:03
<Mikko Koho>
Päivän Etelä-Saimaan ja Uutisvuoksen painettujen lehtien mukaan patotyömaalla työskennelleen Destian työntekijän epäillään ohjanneen työmaan varoja omiin tarpeisiinsa. Summaksi epäillään 125 000€ ja sillä on mahdollisesti teetetty ainakin erilaisia remontteja. Tapaus paljastui Destian sisäisessä tarkastuksessa.
