<< ^ >>

400.jpg

230 V Kolmion muotoinen jakorasia. Jakorasia on metallinen ja siinä on painettava kansi. Luultavasti 1930-1940 luvulta, rakennus vuodelta 1902. Kuopio, Männistö, ratapiha 24.12.2016
Kuvaaja: Keijo Väänänen

27.12.2016 17:05 <Make> Oho, en ole ikinä nähnyt tuollaista luonnossa. Jostain syystä ei ole käytetty Letti- kaapelikiinnikkeitä.
28.12.2016 21:34 <RicuP.> Onpa erikoinen rasia! Vissiin valurautainen. Mikähän valmistaja mahtaa olla?
Luulen vähän, että niitä Lettejä ei ole käytetty johdoissa, jotka on katossa. Vähän näyttää myös siltä, että tuo ruuvattava kiinnike olisi ollut käytössä ennen Lettejä.
28.12.2016 22:05 <qwerty1> Tuossa luettelossa varmaan sama rasia: http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/339478?page=29&term=putkilankarasioita
29.12.2016 15:41 <Make> Niin näyttäisi olevan. Eli rasia olisi AEG TMK 3/2 tai 3/3 "Kolmikulmainen valettu aluminirasia painettavalla peltikannella ja irrallisella kytkinrenkaalla"
30.12.2016 18:33 <Make> Onkohan ajan tapa vai kirjoitusvirhe kirjoittaa alumini yhdellä i:llä.
Noita ruuvattavia kiinnikkeitä on käytetty 60-luvulla kiviseinissä ja muualla taas on Lettejä.
30.12.2016 19:41 <RicuP.> Miten lie..
Käytetään vieläkin kiviseinissä, tosin sisällä vähän siistimmin tulppia ja TC:itä. On ollut ruuvaaminen, kun ei konetta ollut. Nuo sähköt on sitten tosissaan vanhoja. Tuohon aikaan ei vielä Suomessa sähkökamoja juuri tehty, mitä Sähkövaruste teetti Turun Posliinilla. Lähes kaikki kamat tuli Saksasta, josta tuo 'Suko'kin on jäänyt perinnöksi. Vasta sodan jälkeen alettiin valmistamaan Suomessakin noita kunnolla, kun tuli Strömforsit, P-tuotteet, ym.
10.01.2017 00:06 <muhentaja> Kielellilen perintö suojamaadoitettujen rasioiden osalta mahtanee olla suojakosketin->suko suomeksi ja Schutzkontakt->Schuko saksaksi. Käytetään kyllä yleensä mitensattuu sekaisin kun on "vain" parin kirjaimen ero lyhenteessä.
10.01.2017 19:03 <RicuP.> Sukoa tunnutaan käytettävän myös yleisnimenä pistorasioille. Esim sähkökeskuksissakin lukee usein "Sukot".
11.01.2017 21:33 <Make> Entisellä toimitusjohtajalla oli aina joku ongelma pistorasioiden kanssa. Jos kuvassa luki "pistorasia keskuksessa" ja siinä oli kaksipaikkaisen merkki, hän tarjosi sen yksipaikkaisella rasialla! "Siinä pitää lukea pistorasiat keskuksessa, jos kaksipaikkainen pitää olla." Jaahas...
12.01.2017 00:00 <RicuP.> :D Olipas nokkela TJ! Voihan "Pistorasia" olla myös yksi kaksiosainen. Mun mielestä ainakin se 2 -osainen on Yksi pistorasia Kahdella lähdöllä, eikä kuten TJ yksi yhdellä lähdöllä.. Ja mitä väliä sillä on, mitkä tekstit asiakas keskukseensa haluaa, kun tehdään kuvien mukaan, eikä ryhmien nimien..

Meillä lukee "Pistorasia keskuksen kannessa" ja rasioiden päällä lukee "PKK" eli 'pistorasia kahvin keittimelle' Täytyyhän sähköhuoneessa sekin olla :)
12.01.2017 21:05 <Make> Minun mielestä "pistorasia" on vain yleistermi, joka ei kerro ominaisuuksista enempää. Kuvien mukaan yritetään muuten tehdä, en vaan ymmärrä miksi tuossa asiassa ei... Joskus on myös 1-paikkaisia kuvissa. Ko. TJ on varmaan valinnut myös seinäpistorasiat. Mitä niitä on vuosien varrella uusittu, lähes kaikki ovat 1-paikkaisia!?
16.01.2017 20:05 <RicuP.> Ite olen ajatellut niin, että 1 -os rasioita käytetään vain tietylle laitteelle tarkoitettuna rasiana, esim. jääkaappi, pesukone, IL pumppu, ym. Sitten yleiskäytön rasiat on aina väh. 2 -os.
Nyt on taas tullut vähän yleisemmäksi myös 'arkkurasiaan' tulevat 3 -os pistorasiat. Näkyy olevan olemassa myös 2+2 -os malli kahdella euro rasialla. Ovat käteviä, kun asennuksessa selviää yhden pisteen kytkemisellä ja rasia on siisti matala.
16.01.2017 21:16 <Make> Juuri tuollaiseen käyttöön 1-os rasiat on minunkin mielestä tarkoitettu.
Jollain merkillä on kai sellainen 2-os malli, jossa paikkoja voi syöttää eri sulakkeista. Eurorasioita en ole nähnyt käytössä, jossain varmasti käteviä.

© Janne Määttä 2004-2017