<< ^ >>

jossain5.JPG

230 V Vasemmalla on Strömforsin läppäkannellinen 0-luokan pistorasia?! Miten on voitu sallia 0-luokan pistorasiat tiloissa, joissa läppää tarvitaan? Tässäkin on ihan paljas betonilattia. Näitä on vielä aika monta käytössä.

Valokytkin on ilmeisesti Busch-Jaegerin tekemä ja se on vähän "standardia" pienempi, ainakin ruuvinreikien välin osalta. Vuodelta 1952. Jossain 17.06.2015
Kuvaaja: Niko Pajunen

27.09.2015 21:07 <RicuP.> Multa löytyy B-J:n tekemä 0-luokan läppärasia, tosin siitä on pohjakotelo rikki. Olen myös ihmetellyt, että kuinka sitä on sallittu käyttää jopa ulkona!! Se taisi olla 40 -luvun lopulta.

Saksan mallin mukaan noita on alettu joskus 40 -luvulla Suomessa tekemään. Ihan ensimmäiset sähkökalusteet oli lähes poikkeuksetta saksalaisia ja siellä se Schuko on aikoinaan keksitty.
28.09.2015 21:21 <RicuP.> Vähän näyttää niinkuin tuo pistorasia olisi myöhemmin vaihdettu.
29.09.2015 20:30 <Make> Kyllä se alkuperäinen lienee, nuo kiinnitysruuvit ovat allekirjoittaneen jäljiltä. Seinä on tosi hauras, joten rasia oli irti ja puuproput kaivaneet siihen isot kolot. Rasian sai jotenkin kiinni pitkillä M4 ruuveilla käyttäen johtimien kuoria proppuina...

Nuo kirjat varmaan tietävät tuon ajan asennusmääräykset: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/6349

Noissa käytetyimmissä kytkimissä alkaa olla vähän kulumaa, joka kerralla ei valot syty, vaikka napsaus on ihan normaali.
02.10.2015 22:12 <Make> Pistorasian läpässä on myös kumitiiviste, se on tosin kovettunut jo aikoja sitten...
08.10.2015 20:36 <Make> Noihin tiivistejunttureihin on ilmeisesti tuolloin kuulunut laittaa tuollaista mustaa kittiä(kö)? 60-lukuisissa asennuksissa sitä ei ole käytetty, paitsi maalaamossa näytti olevan jotain vaaleaa ainetta laitettu.
08.10.2015 20:59 <RicuP.> Se vaalea on Hydrokittiä. On sitä vielä 80 -luvun puolellakin käytetty aika yleisesti tukkimaan tuo juntturin monttu, ettei vesi keräänny sinne. Vieläkin sitä saa tukusta vaikka ei enää paljoa käyttökohteita ole. Se on erikoista, kun se ei kuivu, vaan monen kymmenen vuoden jälkeenkin on yhä notkeaa ja kestää hyvin lämpöä.
En tiedä mitä tuo musta on. Kai jotain pikeä ehkä..
09.10.2015 08:35 <Topiax> Hygrokittiä eli myös vistakittinä tunnettua. Sitä on vieläkin myynnissä, kannattaa aina pitää yksi pötkö pakissa, kaiken varalta...
09.10.2015 16:38 <RicuP.> Jep, ite oon käyttänyt sitä koteloihin porattujen holkkitiivisteiden ja kotelon välissä, kun niissä ei aina ole tiivisterinkulaa. Sillä saa myös rasioissa ylimääräset ruuvinreijät umpeen. Putkikierteessäkin se pitää hyvin.
09.10.2015 21:17 <Make> Tänään satuin koskemaan sellaista vanhaa vaaleaa kittiä ja hyvin tarttui sormiin. Tuo musta lienee ollut jo alunperin kovempaa ja nykyisin se on ihan kuivaa ja kovaa.

Seinän materiaali lienee myös ajanmukaista. On kuin kipsiä, vähän hiekkaa seassa, melkein meissellillä painamalla tulee reikä. Yritä nyt sellaiseen jotain kiinnittää.
14.10.2015 18:59 <Jouko> Talitiaiset ym. ovat joskus ulkona nokkineet näitä kittikauluksia. Kerran piti laittaa eräässäkin tiivistyksessä sähkökitit jopa uudelleen.
14.10.2015 22:08 <kpx8> Sama on tullut itsekin huomattua. Taitaa olla hyvänmakuista pikkulintujen mielestä, mutta mahtaa olla linnun elimistö kovilla kun nielee muovailuvahan tapaista ainetta :D
15.10.2015 23:35 <Jouko> Eiköhän ne ihan vain huvikseen niitä noki, eos. Seinien eristysvillat tuntuu olevan talitinteillä näin syksyisin kovassa suosiossa. MMJ:kin on kuulemma kuin purukumia hiirille ja muille jyrsijöille.
16.10.2015 21:15 <Make> Tuli huomattua tuolloin reilu vuosi sitten johtojen maistuvan hiirille: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/3489 Sen sijaan tällä viikolla hiirenloukulla tuli saalista.
24.05.2016 21:27 <Make> Noissa kytkimissä on samannäköinen koneisto kolmella liitinruuvilla kuin: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8168 Noissa on kuitenkin joku valintaversio. Asennoiksi kun saa 0-1-1+2-2. Normaali valokytkimeksi nuo on kuitenkin kytketty vastakkaisten kulmien liitinruuveilla.
24.05.2016 21:43 <Make> ...väärä valmistaja, koneisto on siis tuon näköinen kolmella liittimellä: http://calm.iki.fi/tolpat/kuva/8165
14.09.2016 21:09 <Make> Tuohan on muuten oikeasti kruunukytkin! Ensimmäisellä napsauksella saa yhden osan päälle, seuraavalla kaikki ja kolmannella taas toisen osan ja neljännellä kaikki pois päältä. Tuosta selvisi: http://www.finnparttia.fi/epages/finnparttia.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014102905/Products/KU5VKREVV Ei ole tuohon aikaan tainnut olla tavallisia juuri tuolloin saatavana...
15.09.2016 16:09 <RicuP.> Oho, se on kyllä harvinainen malli! En ole vielä törmännyt semmoiseen. Puristustuotteen ja Strömforsin luetteloissa kyllä on semmoinen ja vielä oli joku muukin versio, mitä ei nyky kytkimissä ole. Muistaisi vaan, että mikä se oli, pitää jossain välissä kaivaa luettelot esiin. Strömfors käytti vääntökytkimissään juuri noita Busch-Jaegerin koneistoja. On varmaan ollut turhan kallista tehdä itse monimutkaista mekaniikkaa menekkiin nähden.

Olen muuten tehnyt joskus semmoisen Strömforsin vääntökytkimen kuoren sisään himmentimen. Päällepäin ei huomaa mitään, ennenkuin kääntää vipua.
15.09.2016 20:53 <Make> Noissa on varmaan kaikissa tuo koneisto, mikään vaan ei ole kruunukytketty. En ole koskaan nähnyt käännettävää kruunukäytössä. Lieneekö nuo kytkin ja pistorasia tulleet samalta toimittajalta...
15.09.2016 23:20 <RicuP.> On sitten ykkös kytkimet olleet loppu. Tuo on vielä sitä aikaa, kun oli lievä pula sähkökamoista. Luin joskus jostain, että Idman olisi tuonut B-J:tä aikoinaan Suomeen. Hedengreen toi/ tuo Pehaa ja Urho Tuominen Berkeriä, tosin Puristustuotteen kuivantilan pinta vääntökytkin on kokonaan Berkerin näköinen, melko pieni.. Berkeriä tuskin on tuotu laajemmin, kuin noita P-tuotteen vääntökytkimiä varten vaan.?
09.11.2018 21:47 <RicuP. > Tuota edellämainittua Hygrokittiä valmisti ainakin J.E.P Rouvinen Porvoossa, joka näkyy lopettaneen. Työmaalle on kuitenkin tullut samanlaista kittiä, jonka paperissa ei lue mitään. Vanhempi asentajaväki kutsuu, hygro-, vista-, nimien lisäksi sitä myös "insinöörin paskaksi".

© Janne Määttä 2004-2017