02.04.2011 23:21 <Jouko> Onhan tuossa noin kymmenen kerrosta, joista ainakin kuudessa näkyi olleen, patosillalta esteettömästi vakoillen ;) toimisto/työskentelytiloja arkipäiväisessä käytössä. Eiköhän siis tuolla ainaskin jotakin Fortumin ym. IVOn, tai-mitä-nyt-jonkun-paikallisen-sähköyhtiön-toimitiloja on :)

03.04.2011 04:26 <Mikko Koho> Viime kesänä Etelä-Karjalan alueuutisissa oli että ensivuoden syksyllä Imatran voimalaitoksen ohjaus siirtyy Muhokselta Espooseen. Kun uutinen oli tehty kesällä 2010 niin tuo siirto tapahtunee syksyllä 2011. Olen aika vahvasti siinä käsityksessä että kumpaakin voimalaa ajetaan samasta valvomosta. Ja mikään salaisuus ei ole, kun luin sen julkisessa jakelussa olevasta ja kirjakaupasta ostetusta kirjasta, että Imatraa kokeiltiin ajaa yhdessä vaiheessa (jokunen kuukausi, en jaksa varmistaa) Espoosta käsin. Tiedä sitten liittyikö se siihen että valmisteltiin Muhoksen valvomon laittamista hiljaiseksi, tiedä noita herrojen ajatuksenkulkua..
Laitetaan vielä tämä linkki vaihteeksi: http://www.yle.fi/media/asxgen.php?file=radiosuomi/etelakarjalanradio/videot/KOSKINAYTOKSET.wmv

17.04.2011 15:12 <Mikko Koho> Taitaa muuten olla Suomen korkeimman putouskorkeuden omaava ns. avolaitos, korkeampiakin putouskorkeuksia on useitakin, kärkisijaa pitää Jumisko 96m:llä ja ainakin Pamilossa on aika mahtava (oliko yli 50m) putouskorkeus. Nämä korkeamman putouskorkeuden laitokset on vain louhittu maanuumeniin.
Aika pieniä putouksia jos vertaa suositun lomakohteen laitoksiin:
http://www.eem.pt/index.php?option=com_content&task=view&id=539&Itemid=476
Vaikka itsekään en sanaakaan portugalia osaa niin jotain sai irti:
Socorridosin laitos, 3x8MW (24MW yht.), nimellinen putouskorkeus 457m, käytännössä turbiinin kohdalla 8MW teholla 450m ja 24MW teholla 433m. Virtaama/turbiini 2m3/s, eli siis 6m3/s yhteensä. Turbiinin kierrosluku 750RPM.
http://www.eem.pt/images/stories/documents/ctsocorridos.pdf
Ihmettelin vuonna 2000 Madeiralla käydessäni että miten niin pienellä saarella voidaan iso osa, ehkä kolmannes, sähköstä jauhaa vesivoimalla. Se on mahdollista siksi että tuolla korkeat putouskorkeudet mahdollistavat pientenkin virtaamien käyttöönoton kun saarella olisi vaihtoehtona jauhaa sama sähkö öljyllä. Sähkö oli siitäkin huolimatta niin kallista että paikalliset säästivät sitä aina kun mahdollista, mm. hotellissa oli ratkaisu jossa avaimissa oli aivaimenperät. Viimeinen kun lähti huoneesta ja otti viimeisen avaimen pidikkeestä niin sähköt menivät minuutin päästä pois, jääkaappi ja ehkä joku muu laite jäi päälle.

17.04.2011 23:41 <Mikko Koho> Enemmän luotan Vesirakentajan ( http://www.vesirakentaja.fi/ ) listaan: http://www.vesirakentaja.fi/voimalaitokset/laitosluettelo.html
Noissa listoissa on väistämättä virheitä, laitoksia modernisoidaan kokoajan, tietoja voi sen vuoksi olla otettu vanhentuneista lähteistä, lisäksi laitoksilla, joiden vedenkorkeutta tai korkeuksia (ylä ja ala) säännöstellään rajusti, voi käydä niin että hetkellinen maksimiteho jää pienemmäksi kuin nimellinen ja vastaavasti joskus se voi olla toisinpäin.. Täällä voi vedenpinnassa olla senttimetreilläkin iso taloudellinen vaikutus, jossakin vuoristossa, kuten Madeiralla, metrinkään heitto yläaltaan pinnassa ei välttämättä merkitse juuri mitään.

18.04.2011 16:14 <Mikko Koho> Jos KEJO ajaa laitoksiaan tuolla tavalla niin se ei oikein kuulosta fiksulta. Tuota altaan pinnan saahaamista kyllä tarvitaan, säätöä pitää saada että saadaan kantaverkko pysymään aisoissa tehonvaihtelun suhteen mutta jos laitoksia rämpätään jatkuvasti minimi- ja maksimitehon (tai virtaaman) välillä niin se ei oikein kuulosta järin viisaalta ja kiinnostaisi tietää syy moiseen. Ja se miten rajusti koneita revitellään. Kaplan-koneissa, joita myös KEJOn laitokset käytännössä ovat, on se ominaisuus että karkeana nyrkkisääntönä alle 50% tehoilla koneiden hyötysuhde tippuu aika rajusti ja vastaavasti ihan maksimeja ajettaessa voi kavitaatio alkaa jyskimään mistä seuraa se että hitsari saa jossain vaiheessa polttaa puikkoa. Mikäli säätö tehdään koneita käynnistelemällä ja pysäyttelemällä ja pitämällä käynnissä olevat koneet fiksuilla tehoilla niin se on jo paljon viisaampaa.
Tainionkoski ja Imatra säätävät kyllä rajusti, mutta tilanne on täällä ollennaisesti toinen. Laitoksien välinen matka veden virtausnopeuden mukaan on melko tarkkaan 20min sekä Tainion alaveden ja Imatran yläveden välinen ero melko mitätön ja tämä helpottaa jo paljon. Tainio siis ajelee virtaamanmuutoksia ja Imatra 6-7km alempana tulee viiveellä perässä. Lisäksi käynnissä olevien koneiden määrää säädetään niin että laitokset ajavat järkevää hyötysuhdetta. Vedenpinta ei kovin paljoa heitä jos ei ole jotain häikkää, itseasiassa täällä on todettu että siitä Imatran ylävesipinnan heitosta ei ole kuin haittaa, sekä taloudellisesti laitoksen omistajalle (Fortum) että rannoille. Mm. Imatran uimahallin avanto oli talvellä 2009-2010 29vrk suljettuna, nyt edellisenä talvena helmikuun puolivälistä lähtien. Eivät saa laituria kestämään edes normaalia vedenpinnan vaihtelua vaikka 6-7v on ollut aikaa ja vastarannalla avantouimareilla ei ole itse laiturin kanssa ollut mitään ongelmia. Imatrankosken alavesipinnan, jota ajaa Svetogorskin laitos, heitot ovat sitten oma lukunsa. Nekin ovat käsittääkseni aika paljon rauhoittuneet pahimmista ajoista mutta silti vedenpinta heittää vielä joskus melkoisestikin.

20.04.2011 17:28 <Hartsa> No kyllä tulee ihan eri firman ukot paikalle joille voimala on ihan vieras niin siinä piilee aika monta vaaraa Tai sitten ole kellään heistä kokemusta vesivoimalasta.

18.12.2014 08:48 <Nivala> Sijaitseeko patoluukkujen summeri viereisessä rakennuksessa?