Turku, Kuralan Kylämäki
Turku, Kuralan Kylämäki Vanhaa katuvalaistusta museoalueella lähellä Turun keskustaa. Missä lamppu? Otettu 06.07.2005 · Kuvaaja Tero T. Toivonen
Sijainti: N 60.46337° E 22.33488° Karttapaikake Google Maps OpenStreetMap

Kommentit (16)

<Hartsa >
Vaihe.Nolla on alin yleensä....
<RST> No ei tasan ole...vaan ylimpänä ainakin täällä etelässä...
<Topias> Kyllä se nolla on ylimmässä johtimessa. Tai oli ainakin ennen, silloin kun vielä oli avojohtolinjoja. Yksi syy siihen varmaan oli, että ajateltiin linjan olevan paremmin suojassa ilmastollisilta ylijännitteiltä kun nolla oli ylinnä.
<calm> Eihän ne nyt mihinkään kokonaan poistuneet ole, vaikka Tukes jo monta vuotta sitten kirjoitti Varokaa ilmajohtoja -esitteeseenkin, että hyvin harvinaisia ovat. Harvinaisia ehkä etelässä, mutta ainakin tästä Suomen puolivälistä ylöspäin niitä näkyy kyllä melko yleisesti vielä.
<Topias> Niin ...kyllähän niitä vielä joskus näkeekin. Tuossa mainitsemassasi esitteessä näkyy muuten olevan tuttuja kuvaajia! :o)
http://tinyurl.com/tukes
<LOOOL> voi vittu hartsa on kyl viisas xD on niiku tietävinää kaiken ja on aina vääräs
<Jurpo> No se on ny hyvä tietää, että nolla tulee ylimmäksi. Laitan sitten siihen omaan "museo" avolinjaan tosi wanhat pienjännite erottimet, joihin täällä en ole vielä törmännytkään. Mutta kesällä sitten... Tietääkös kukaan avojohdossa vaihejärjestystä, että esim. kolmonen alinna ja ykkönen toiseksi ylinnä vai miten se on?
<Olli> Ainakin mummini vanhalle saunalle menevässä pienjänniteavojohdossa järjestys on ylhäältä alas lukien seuraava: N-L1-L2-L3. Saunalla sitten suojamaadoitettujen yksivaiheisten pistorasioiden suojamaa menee jo saunalla maahan eikä tuoda linjaa pitkin päärakennuksen pääkeskukselle. Nolla on tosin ollut 1985 asti PEN-johdin, jolloin vanhat Strömbergin nelinapaiset 3x40A "romppasen hanskat" korvattiin näillä uusilla pyöreillä 5-napaisilla. Samalla maadoitus muutettiin saunalla tapahtuvaksi, ja PEN muuttui erilliseksi nollajohdoksi N. (PE)N ja L1 ovat toimineet myös 1800-luvulla olleen 127 VDC järjestelmän syöttöjohtimina, ja ne kaksi ovat alkuperäisiä tuolta vuosisadalta.
<Jurpo> Tässä Jannen laittamassa kuvassa näkyykin hyvin nuo vanhan malliset pienjännite erottimet, joista mainitsin edellisessä kirjoituksessani.: http://calm.iki.fi/tolpat/?p=kuva&id=198 Itselläni ne ovat suoraan kupariköyteen sidottavia, jotka jäävät ilmaan "roikkumaan" heti pylvään lähelle.
<Ilkka> Järjestys voi periaatteessa olla mikä vaan. Kun kylän läpi meni runkolinja, ja siitä lähti yksivaiheisia haaroja taloihin, niin kuormia tasoiteltiin eri vaiheille. Siten toiseksi johtimeksi (nolla oli ylin) tuli mikä tilanteeseen sopi. Kun sitten talo rikastui ja sähkön tarve kasvoi, muutettiin liittymä kolmivaiheiseksi, eikä niitä vaiheita välttämättä muutettu ylhäältä alas järjestykseen (se nolla olikin ylhäällä valmiiksi). Nyt on muistettava, että joskus elettiin aikaa, jolloin kaikki liittimetkin käytettiin uudestaan ja vanha (ehkä ruostunutkin) liitin olisi turhaan avattu ja kenties jouduttu uusimaan.
<kolli> Oho,en ole vielä ainuttakaan avolinjaa rassannut jossa nolla ei olisi ylimpänä.Varmaankin niitäkin löytyy.
Ei ainakaan kytkentöjen jälkeen ole sanomista tullut.AMKK johdoissa vaihemerkinnät saattaa olla ja onkin eri kylissä erilaiset; 1-harjainen nollana ja toisaalla käyttivät 4-harjaista nollana.Tämmöstä on tapahtunut kun eri sähköyhtiön alueita myytiin ja yhdistettiin.
Vanhoilta jääriltä pitää kysellä miten on viirut teillä!
<Ilkka> Joo siis vaihejohtimien järjestystä tarkoitin. AMKK:ssa nolla enimmäkseen on ollut 1-harjainen. Riippukierrejohdoilla on jossain kylissä ollut vain kiertosuunta tärkeä, eikä muuntopiirejä ole voinut käyttää rinnan. Ilmajohdoilla vaiheistus on simppeli korjata, maakaapelipuolella tulee turhaa harmia, ellei vaiheistus ole etukäteen selvillä.
<Jouko> Ken tietäis pienjännite avolinjan koukkujen ja pääte-eristimien asennusvälin? Oma arvio noin 30cm välillä? "Museo avolinja" on nousemassa hiljalleen...